Alkoholihaitat http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/160976/all Mon, 25 Mar 2019 22:10:25 +0200 fi Kannabisvaalit http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272555-kannabisvaalit <p>Vanha ystäväni ja tärkeässä virassa oleva udmurttilaisen älymystön edustaja lähti laskeutumaan kanssani&nbsp; kyläpaikasta kerrostalon portaita alaspäin. Hänen jalkansa olivat halvaantuneet ja hervottomat, jalkaterät vääntyneet sisäänpäin. Eihän siitä mitään tullut: en voinut tietää, että hänen jalkansa eivät toimi lainkaan ja että hän ei sitä itse tajua. Niinpä hän lensi portaiden keskitasanteelta seuraavan kerroksen tasanteelle pää edellä ja jäi siihen makaamaan.</p><p>Kuten jokainen jo tässä vaiheessa arvaa, kyseessä oli ihan tavallinen alkoholimyrkytys. Tässä vain oli hämäävää se, että se vaikutti tällä henkilöllä raajojen motoriikkaan niin voimakkaasti. Hän oli täysin keskustelukykyinen ja pystyi määrätietoisesti nousemaan ylös vuoteelta, jonne hänet oli ohjattu lepäämään ja kehotettu jäämään sinne yöksi. Hänen oli pakko päästä liikkeelle.</p><p>En tässä lähde luettelemaan, mitä kaikkea pahaa alkoholin suur- ja ongelmakäyttö aiheuttaa: listahan olisi loputon. Sen oireina on murhia ja itsemurhia. Alkoholin ongelmanauttijan on tietyssä humalan vaiheessa aivan pakko laittaa musiikki aivan täysille, seuraavassa vaiheessa hän taas vaatii täydellistä hiljaisuutta. Vesi ja itsetuhoisuus kiehtoo juojaa. Eräiden on humalassa aivan välttämätön pakko lähteä autolla kaahaamaan.</p><p>Alkoholia tuhoisampaa huumetta ei ole. Tästäkään huolimatta sitä ei voida kieltää, vaikka onhan sitä kokeiltu: 1. Hallittu kohtuukäyttö ei ole haitallista, päinvastoin jopa terveellistä erityisesti ikääntyville. 2. Alkoholia voi valmistaa helposti itse ja sitä syntyy suorastaan itsestään.</p><p>Mitä sitten on tehtävissä alkoholin liikakäytön tuhovoiman hillitsemiseksi?&nbsp;Täällä Venäjällä näkyy monet asiat hyvin selvästi:</p><p>1. ALKOHOLIPOLITIIKKA EI SAA POUKKOILLA NOPEASTI SINNE TÄNNE: Gorbatshovin kuivan kauden jälkeen votka tuli lähes ilmaiseksi ja sitä valutettiin jokaisessa pienessä myyntipaikassa muovilaseihin ilman mitään rajoituksia. On päivänselvää, mitä tästä seuraa.</p><p>2. HINTA- JA MYYNTIRAJOITUKSET TOIMIVAT VAIN TIETTYYN RAJAAN ASTI:&nbsp;Vuonna 2009 Venäjällä juotiin vuosittain 15 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti. Vuonna 2016 määrä oli enää 10 litraa puhdasta alkoholia&nbsp;Rospotrebnadzorin mukaan. Viraston mielestä alkoholinkulutuksen vähentymisestä voi kiittää tiukentuneita alkoholilakeja. Venäjällä on muun muassa rajoitettu alkoholin mainontaa ja myyntiä sekä asetettu alkoholille minimihintoja.&nbsp;Täällä on nyt samat rajoitukset kuin Suomessakin eli yöllä alkoholia ei saa kaupoista.</p><p>3. VOISI TUTKIA JA YRITTÄÄ YMMÄRTÄÄ, MIKSI NUORET JUOVAT ALKOHOLIA VÄHEMMÄN KUIN ENNEN. Tämä koskee myös Venäjää havaintojeni mukaan. Tähän mennessä on esitetty lähinnä vain valistuneita arvauksia:&nbsp;https://yle.fi/uutiset/3-9578932</p><p>4. OIKEA TIETO vie aina aineelta kuin aineelta liian hohdon ja toisaalta liian kielletyn ja vaarallisen hedelmän (mikä myös houkuttelee kokeilemaan ja käyttämään)&nbsp;maun. On tärkeää, että mitään huumetta eikä mitään muutakaan ainetta demonisoida perusteettomasti eikä ylistetä perusteettomasti: kyse on pitkälti käyttötavasta ja yksilöllisistä taipumuksista.&nbsp;</p><p>5. RUOKAILU. Alkoholia nautitaan luonnollisesti ruokailujen lomassa tai kanssa eri tavoin. Alkoholi kiihdyttää ruokahalua. On aivan pöyristyttävän sairasta, jos jostain paikasta saa alkoholia mutta ei ruokaa. Tällainen paikka ei ole ravintola vaan alkoholimyymälä. Sellaisia emme tarvitse eikä niitä sivistyneessä maailmassa olekaan, Suomessa on ollut. Moni ottaa mielellään aperitiiviksi muutaman. Sitten kun on syöty hyvin alkoholi ei enää maistukaan eikä sen pidäkään maistua.&nbsp; Jotkut juovat jotain ruoan kanssa, toiset ruoan jälkeen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt pääsemme vihdoin kannabikseen, josta yritetään vääntää jonkinlaista pääaihetta näihin eduskuntavaaleihin.&nbsp;https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-eduskuntavaaliehdokkaat-antaisivat-kannabiksen-karyta-vapaasti-on-jokaisen-yksilon-oma-asia-mita-kehoonsa-tunkee/7333544#gs.2fhc6c</p><p>Kannabiksen käyttö ei aiheuta sellaista hirveää epäsosiaalista käytöstä mitä alkoholin liikakäyttö. Piraattipuolueen ohjelma perustuu näiltäkin osin tieteen antamaan näyttöön. Todettakoon se myös tässä, että en henkilökohtaisestikaan näe mitään syytä sille, että yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan mitättömän huumeen käyttö olisi laitonta samaan aikaan kuin valtavia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia sekä kuluja aiheuttavan huumeen (alkoholin) käyttö on laillista.&nbsp;</p><p>Se että jostakin ei tule rangaista ei tarkoita sitä, että sitä olisi pakko tehdä. Itse en aio kokeilla kannabista: se kuulemma aiheuttaa runsaita mielleyhtymiä, joita minulla muutenkin on ihan rasitteeksi asti.&nbsp;</p><p>Soisin, että näistä vaaleista ei tulisi kannabisvaaleja, vaan huumevaalit, joissa mietitään, miten ehkäistä ja vähentää huumeiden käytöstä johtuvia sivullisiin kohdistuvia vaaroja sekä yhteiskunnallisia haittoja sekä &nbsp;vähentää huumeiden haittoja käyttäjien terveydelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Ystäväni otti varovasti yhteyttä muutaman päivän kuluttua ja kysyi, mitä on tapahtunut, kun hän ei muista kyseisestä päivästä mitään, mutta kylkiluut ovat kipeät ja mustelmilla. Hän pelkäsi tapelleensa jonkun kanssa. Kerroin hänelle, että et todellakaan tapellut, olit hyvin ystävällinen ja tunteellinen. Sinä vain lensit portaat alas ja luulin, että kuolit.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vanha ystäväni ja tärkeässä virassa oleva udmurttilaisen älymystön edustaja lähti laskeutumaan kanssani  kyläpaikasta kerrostalon portaita alaspäin. Hänen jalkansa olivat halvaantuneet ja hervottomat, jalkaterät vääntyneet sisäänpäin. Eihän siitä mitään tullut: en voinut tietää, että hänen jalkansa eivät toimi lainkaan ja että hän ei sitä itse tajua. Niinpä hän lensi portaiden keskitasanteelta seuraavan kerroksen tasanteelle pää edellä ja jäi siihen makaamaan.

Kuten jokainen jo tässä vaiheessa arvaa, kyseessä oli ihan tavallinen alkoholimyrkytys. Tässä vain oli hämäävää se, että se vaikutti tällä henkilöllä raajojen motoriikkaan niin voimakkaasti. Hän oli täysin keskustelukykyinen ja pystyi määrätietoisesti nousemaan ylös vuoteelta, jonne hänet oli ohjattu lepäämään ja kehotettu jäämään sinne yöksi. Hänen oli pakko päästä liikkeelle.

En tässä lähde luettelemaan, mitä kaikkea pahaa alkoholin suur- ja ongelmakäyttö aiheuttaa: listahan olisi loputon. Sen oireina on murhia ja itsemurhia. Alkoholin ongelmanauttijan on tietyssä humalan vaiheessa aivan pakko laittaa musiikki aivan täysille, seuraavassa vaiheessa hän taas vaatii täydellistä hiljaisuutta. Vesi ja itsetuhoisuus kiehtoo juojaa. Eräiden on humalassa aivan välttämätön pakko lähteä autolla kaahaamaan.

Alkoholia tuhoisampaa huumetta ei ole. Tästäkään huolimatta sitä ei voida kieltää, vaikka onhan sitä kokeiltu: 1. Hallittu kohtuukäyttö ei ole haitallista, päinvastoin jopa terveellistä erityisesti ikääntyville. 2. Alkoholia voi valmistaa helposti itse ja sitä syntyy suorastaan itsestään.

Mitä sitten on tehtävissä alkoholin liikakäytön tuhovoiman hillitsemiseksi? Täällä Venäjällä näkyy monet asiat hyvin selvästi:

1. ALKOHOLIPOLITIIKKA EI SAA POUKKOILLA NOPEASTI SINNE TÄNNE: Gorbatshovin kuivan kauden jälkeen votka tuli lähes ilmaiseksi ja sitä valutettiin jokaisessa pienessä myyntipaikassa muovilaseihin ilman mitään rajoituksia. On päivänselvää, mitä tästä seuraa.

2. HINTA- JA MYYNTIRAJOITUKSET TOIMIVAT VAIN TIETTYYN RAJAAN ASTI: Vuonna 2009 Venäjällä juotiin vuosittain 15 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti. Vuonna 2016 määrä oli enää 10 litraa puhdasta alkoholia Rospotrebnadzorin mukaan. Viraston mielestä alkoholinkulutuksen vähentymisestä voi kiittää tiukentuneita alkoholilakeja. Venäjällä on muun muassa rajoitettu alkoholin mainontaa ja myyntiä sekä asetettu alkoholille minimihintoja. Täällä on nyt samat rajoitukset kuin Suomessakin eli yöllä alkoholia ei saa kaupoista.

3. VOISI TUTKIA JA YRITTÄÄ YMMÄRTÄÄ, MIKSI NUORET JUOVAT ALKOHOLIA VÄHEMMÄN KUIN ENNEN. Tämä koskee myös Venäjää havaintojeni mukaan. Tähän mennessä on esitetty lähinnä vain valistuneita arvauksia: https://yle.fi/uutiset/3-9578932

4. OIKEA TIETO vie aina aineelta kuin aineelta liian hohdon ja toisaalta liian kielletyn ja vaarallisen hedelmän (mikä myös houkuttelee kokeilemaan ja käyttämään) maun. On tärkeää, että mitään huumetta eikä mitään muutakaan ainetta demonisoida perusteettomasti eikä ylistetä perusteettomasti: kyse on pitkälti käyttötavasta ja yksilöllisistä taipumuksista. 

5. RUOKAILU. Alkoholia nautitaan luonnollisesti ruokailujen lomassa tai kanssa eri tavoin. Alkoholi kiihdyttää ruokahalua. On aivan pöyristyttävän sairasta, jos jostain paikasta saa alkoholia mutta ei ruokaa. Tällainen paikka ei ole ravintola vaan alkoholimyymälä. Sellaisia emme tarvitse eikä niitä sivistyneessä maailmassa olekaan, Suomessa on ollut. Moni ottaa mielellään aperitiiviksi muutaman. Sitten kun on syöty hyvin alkoholi ei enää maistukaan eikä sen pidäkään maistua.  Jotkut juovat jotain ruoan kanssa, toiset ruoan jälkeen. 

 

Nyt pääsemme vihdoin kannabikseen, josta yritetään vääntää jonkinlaista pääaihetta näihin eduskuntavaaleihin. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-eduskuntavaaliehdokkaat-antaisivat-kannabiksen-karyta-vapaasti-on-jokaisen-yksilon-oma-asia-mita-kehoonsa-tunkee/7333544#gs.2fhc6c

Kannabiksen käyttö ei aiheuta sellaista hirveää epäsosiaalista käytöstä mitä alkoholin liikakäyttö. Piraattipuolueen ohjelma perustuu näiltäkin osin tieteen antamaan näyttöön. Todettakoon se myös tässä, että en henkilökohtaisestikaan näe mitään syytä sille, että yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan mitättömän huumeen käyttö olisi laitonta samaan aikaan kuin valtavia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia sekä kuluja aiheuttavan huumeen (alkoholin) käyttö on laillista. 

Se että jostakin ei tule rangaista ei tarkoita sitä, että sitä olisi pakko tehdä. Itse en aio kokeilla kannabista: se kuulemma aiheuttaa runsaita mielleyhtymiä, joita minulla muutenkin on ihan rasitteeksi asti. 

Soisin, että näistä vaaleista ei tulisi kannabisvaaleja, vaan huumevaalit, joissa mietitään, miten ehkäistä ja vähentää huumeiden käytöstä johtuvia sivullisiin kohdistuvia vaaroja sekä yhteiskunnallisia haittoja sekä  vähentää huumeiden haittoja käyttäjien terveydelle.

 

Ystäväni otti varovasti yhteyttä muutaman päivän kuluttua ja kysyi, mitä on tapahtunut, kun hän ei muista kyseisestä päivästä mitään, mutta kylkiluut ovat kipeät ja mustelmilla. Hän pelkäsi tapelleensa jonkun kanssa. Kerroin hänelle, että et todellakaan tapellut, olit hyvin ystävällinen ja tunteellinen. Sinä vain lensit portaat alas ja luulin, että kuolit.

 

]]>
11 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272555-kannabisvaalit#comments Alkoholihaitat Kannabiksen laillistaminen kannabis Piraattipuolue Udmurtia Mon, 25 Mar 2019 20:10:25 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272555-kannabisvaalit
Tiesitkö? Alkoholin maksimihintaa säädellään http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256086-tiesitko-alkoholin-maksimihintaa-saadellaan <p>Kuten otsikko kertoo, Suomen laissa säädellään myös Alkossa myytävän alkoholin maksimihintaa. Tämä siis tarkoittaa sitä, ettei alkoholin hintaa saa korottaa liian korkeaksi vaan Alkon täytyy monopoliasemassakin tarjota kansalle alkoholi riittävän halvalla.</p><p>Laki on löydettävissä täältä:&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000243" title="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000243">https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000243</a></p><p>&quot;7 &sect;&nbsp;Alkoholiyhtiö päättää alkoholijuomien hinnoittelusta liiketaloudellisin perustein. Hinnoittelun on oltava kohtuullista ja tuoteryhmien hinnoittelukertoimien asettamisen tulee perustua alkoholiyhtiölle myynnistä ja yksinoikeuteen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.&quot;</p><p>Mielestäni on siis omituista, kun tarkoituksena on minimoida Alkon olemassaololla alkoholin haitat, jos samaan aikaan se ei saisi käyttää hintaa tapana muokata suomalaisten alkoholikäyttäytymistä. Jos hinnat nousisivat huomattavasti korkeammaksi, alkoholia myös nautittaisiin vähemmän. Samoin jos hintasignaaleilla voitaisiin määrätä pahanmakuiset alkoholit halvemmaksi ja paremmanmakuiset kalliimmaksi, voisi ainakin nuorten kohdalla alkoholin käyttö vähentyä.</p><p>Alkoholimonopolia ei voida mielestäni perustella millään lailla. Ajallinen ja sijainnilla rajoittaminen ovat huomattavasti heikompia keinoja kuin hinta ja jos maksimihintakin on määritelty, ei voida puhua edes halusta yrittää rajoittaa alkoholin myyntiä. Kansan pitää saada viinansa halvalla.</p><p><em>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen hallituksen jäsen ja on ehdolla Oulussa sekä maakunta- että eduskuntavaaleissa.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten otsikko kertoo, Suomen laissa säädellään myös Alkossa myytävän alkoholin maksimihintaa. Tämä siis tarkoittaa sitä, ettei alkoholin hintaa saa korottaa liian korkeaksi vaan Alkon täytyy monopoliasemassakin tarjota kansalle alkoholi riittävän halvalla.

Laki on löydettävissä täältä: 

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000243

"7 § Alkoholiyhtiö päättää alkoholijuomien hinnoittelusta liiketaloudellisin perustein. Hinnoittelun on oltava kohtuullista ja tuoteryhmien hinnoittelukertoimien asettamisen tulee perustua alkoholiyhtiölle myynnistä ja yksinoikeuteen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen."

Mielestäni on siis omituista, kun tarkoituksena on minimoida Alkon olemassaololla alkoholin haitat, jos samaan aikaan se ei saisi käyttää hintaa tapana muokata suomalaisten alkoholikäyttäytymistä. Jos hinnat nousisivat huomattavasti korkeammaksi, alkoholia myös nautittaisiin vähemmän. Samoin jos hintasignaaleilla voitaisiin määrätä pahanmakuiset alkoholit halvemmaksi ja paremmanmakuiset kalliimmaksi, voisi ainakin nuorten kohdalla alkoholin käyttö vähentyä.

Alkoholimonopolia ei voida mielestäni perustella millään lailla. Ajallinen ja sijainnilla rajoittaminen ovat huomattavasti heikompia keinoja kuin hinta ja jos maksimihintakin on määritelty, ei voida puhua edes halusta yrittää rajoittaa alkoholin myyntiä. Kansan pitää saada viinansa halvalla.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen hallituksen jäsen ja on ehdolla Oulussa sekä maakunta- että eduskuntavaaleissa.

]]>
0 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256086-tiesitko-alkoholin-maksimihintaa-saadellaan#comments Alko Alkoholihaitat Alkoholilaki Wed, 30 May 2018 10:50:16 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256086-tiesitko-alkoholin-maksimihintaa-saadellaan
Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtiolle ja yhteiskunnalle http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255571-alkoholin-taloudelliset-vaikutukset-valtiolle-ja-yhteiskunnalle <p>Alkoholin käytöllä on yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sen aiheuttamat terveyshaitat tarjoavat perusteen alkoholin saatavuuden rajoittamiselle. Ajoittain saatavuuden rajoittamista perustellaan kuitenkin myös taloudellisilla vaikutuksilla, mutta harmillisesti näitä vaikutuksia ymmärretään huonommin kuin terveydellisiä. Joskus jopa keskustelua käydään vain virheellisten ennakkoluulojen pohjalta.&nbsp;</p> <p><br /><strong>Taloudelliset vaikutukset</strong></p> <p>Alkoholin taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella valtion talouden kannalta tai epämääräisemmin yhteiskunnan kannalta mikä käytännössä tarkoittaa kaikkien taloudellisia vaikutusten tarkastelua riippumatta siitä kenelle ne kohdistuvat.</p> <p>Alkoholihaittojen kustannukset voidaan jakaa myös välittömiin, välillisiin ja aineettomin kustannuksiin. Näistä ensimmäisiä ovat kustannukset, jotka syntyvät alkoholin käytöstä, esimerkiksi jokin sairaus, jota ei olisi syntynyt ilman alkoholinkäyttöä ja jonka hoitamisesta syntyy kustannuksia. Välillinen kustannus on arvio taloudellisesta menetyksestä, joka olisi saatettu ilman alkoholinkäyttöä saavuttaa. Esimerkiksi työura, joka jää vajaaksi ennenaikaisen kuoleman johdosta. Aineeton kustannus on kustannus jolle ei voida asettaa rahallista arvoa.&nbsp;</p> <p><br /><strong>Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtion taloudelle</strong></p> <p>Valtion alkoholitulot ovat 2 251 miljoonaa euroa vuodessa. <a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/135657">Tämä muodostuu alkoholijuomaverosta (1 336 miljoonaa), alkoholituotteiden arvonlisäverosta (885 miljoonaa)</a> ja Alkon maksamista osingosta (30 miljoonaa). Tämän lisäksi valtio kerää alkoholialan yrityksiltä normaalit yhteisöverot mutta niitä ei tilastoida valtion alkoholituloihin vaikka ne ovatkin kiistatta alkoholista syntyviä tuloja.&nbsp;</p> <p><a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/135657">Alkoholi aiheuttaa moninaisia kustannuksia valtiolle</a>. Näistä parhaiten tunnetaan terveydenhuollolle aiheutuvat kustannukset. Niiden laskennallinen arvio on 79 - 140 miljoonaa euroa. Merkittävä taloudellinen taakka, mutta vain murto-osa siitä mitä alkoholiveroa kerätään.&nbsp;</p> <p>Suurin osa kustannuksista muodostuu muista huonommin tunnetuista kustannusryhmistä. Alkoholin aiheuttamat eläkkeet ja sairauspäivärahat ovat 188 - 274 miljoonaa euroa, sosiaalipalvelut ja -turva ovat 223 - 270 miljoonaa, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito on 238 miljoonaa, oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito 131 - 139 miljoonaa. Suurin ryhmä on onnettomusvahingot ja rikosvahingot 377 miljoonalla eurolla.&nbsp;</p> <p>Alkoholin haittakustannuksiin tilastoidaan lisäksi ehkäisevä päihdetyö ja alkoholivalvonta, yhteensä 27 miljoonaa. Yhteensä haittakustannukset ovat 1264 - 1467 miljoonaa euroa vuodessa. Mittava taakka valtiolle mutta onneksi selvästi alle valtion alkoholitulojen.</p> <p>Pieni osa näistä kustannuksista ei tosiasiassa kohdistu valtiolle, vaan esimerkiksi asiakasmaksut terveydenhuollossa alkoholin käyttäjälle tai sairaspäivärahat työnantajalle, mutta sivuutan tämän nyt tässä tarkastelussa. Erottelu kuntien ja valtion menojen välillä ei tässä yhteydessä myöskään ole oleellista.</p> <p>Valtion alkoholitulot ylittävät valtion alkoholikustannukset, eikä näin ollen alkoholin saatavuutta voida vastustaa vedoten sen aiheuttamiin kustannuksiin valtion taloudelle. Mikäli alkoholin kasvava saatavuus lisää alkoholin kulutusta, kasvavat valtion alkoholitulot kattamaan nousevat haittakustannukset. Muun väittäminen vaatii uskottavat perustelut sille, miksi uusi kulutus käyttäytyisi eri tavalla kuin olemassaoleva kulutus.&nbsp;</p> <p><br /><strong>Alkoholin välilliset taloudelliset vaikutukset yhteiskunnalle</strong></p> <p>Muiden taloudellisten vaikutusten mittaaminen ja arvioiminen on vaikeampaa ja niistä ei ole saatavilla tilastoja. Yhteiskunnallisia välillisiä vaikutuksia arvioidaan tavalla, jossa tehdään oletus että haitalle vaihtoehtoinen tilanne olisi tapaus jossa alkoholia ei olisi koskaan käytetty eikä siten haittaa olisi syntynyt. Esimerkiksi keskenjääneen työuran osalta tehdään oletus että&nbsp; kansalainen olisi tehnyt mediaanipalkkaisen uran eläkepäivien alkuun asti ilman muuta tuottavuutta heikentävää haittaa.&nbsp;</p> <p>Kyseessä ei siis ole todellisuutta vastaava arvio taloudellisesta nettovaikutuksesta vaan optimistinen laskennallinen arvio menetetystä tuottavuudesta, tuottavuutta vähentävistä menoista välittämättä. Arviossa ei myöskään huomioida yhteiskunnalle syntyviä säästöjä, esimerkiksi eläke- ja terveydenhuollonsäästöt. Nämä tällä metodilla tehdyt arviot välillisistä menoista tulisikin ajatella best-case tilanteena tuottavuudesta joka teoreettisesti on menetetty eikä ajatella niitä suoraan vertailukelpoisina mitattavien tai täsmällisemmin arvioitavien tulojen ja menojen kanssa. <a href="http://www.julkari.fi/handle/10024/131583">Mikäli haluat lukea lisää alkoholin välillisten kustannusten arvioinnin haasteista, suosittelen tutustumaan Marke Jääskeläisen tutkimukseen joka on myös lähteeni alla esitetyille lukemille.&nbsp;</a></p> <p>Alkoholin välillisten vaikutusten suuruudeksi arvioidaan yhteensä 936,5 miljoonaa euroa. Työkyvyttömyyseläkkeet ja Kelan korvaamat sairauspäivät muodostavat tästä 84,1 miljoonaa ja loppuosa muodostuu ennenaikaisista kuolemista.&nbsp;</p> <p>Alkoholin välillisistä tuloista yhteiskunnalle ei ole arvioita. Tulot eivät kuitenkaan lakkaa olemasta vaikka niitä ei kukaan mittaa tai arvioi. Tässä lieneekin merkittävin ongelma taloudellisista ongelmista keskustellessa. Pelkän haitta-arvion perusteella ei voida sanoa mitään nettovaikutuksesta. Tämä on usein toistuva virheellinen argumentti kun vastustetaan alkoholin saatavuuden kasvattamista taloudellisiin vaikutuksiin vedoten. Haittojen olemassaolo ei tarkoita sitä että kokonaisvaikutus olisi negatiivinen.&nbsp;</p> <p><br /><strong>Alkoholin taloudellinen kokonaisvaikutus</strong></p> <p><a href="https://thl.fi/fi/-/alkoholi-aiheuttaa-vahintaan-kahden-miljardin-euron-kustannukset-yhteiskunnalle">THL:n arvio alkoholin taloudellisista kokonaisvaikutuksista on vähintään kaksi miljardia</a>. Vaikka välillisiä vaikutuksia ei voida suoraan verrata välillisiin vaikutuksiin eikä yhteiskunnan taloutta pidä sotkea valtion talouteen, jo valtion välittömät alkoholitulot riittäävät&nbsp;kattamaan alkoholin kokonaishaittakustannukset.&nbsp;</p> <p>On totta, että kaikkia kustannuksia ei voida arvioida eikä edes tilastoissa näy kaikkia menoja, mutta tämä pätee yhtälailla tulopuoleenkin. Tilastointiin ja arviointiin liittyvä epätäsmällisyys ei voi toimia vain yhteen suuntaan, eikä tilastotieto voi olla vähempiarvoista kuin arvio tai se jota ei edes voida arvioida.</p> <p>Alkoholin saatavuutta voidaan rajoittaa aiheellisesti sen terveydellisten haittojen vuoksi. Ajoittain keskustelussa kuitenkin vedotaan myös taloudellisiin haittoihin mutta väite ei oikein ole kestävällä pohjalla olemassaolevan tiedon perusteella. Terveydelliset haitat yhteiskunnalle ovat mielestäni ainoa kestävä peruste alkoholin saatavuuden rajoittamiseksi. Se, mikä on sopiva ja tarkoituksenmukainen saatavuuden rajoittamisen taso ja millä keinoilla se on parasta saavuttaa, onkin sitten kokonaan toinen keskustelu.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkoholin käytöllä on yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sen aiheuttamat terveyshaitat tarjoavat perusteen alkoholin saatavuuden rajoittamiselle. Ajoittain saatavuuden rajoittamista perustellaan kuitenkin myös taloudellisilla vaikutuksilla, mutta harmillisesti näitä vaikutuksia ymmärretään huonommin kuin terveydellisiä. Joskus jopa keskustelua käydään vain virheellisten ennakkoluulojen pohjalta. 


Taloudelliset vaikutukset

Alkoholin taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella valtion talouden kannalta tai epämääräisemmin yhteiskunnan kannalta mikä käytännössä tarkoittaa kaikkien taloudellisia vaikutusten tarkastelua riippumatta siitä kenelle ne kohdistuvat.

Alkoholihaittojen kustannukset voidaan jakaa myös välittömiin, välillisiin ja aineettomin kustannuksiin. Näistä ensimmäisiä ovat kustannukset, jotka syntyvät alkoholin käytöstä, esimerkiksi jokin sairaus, jota ei olisi syntynyt ilman alkoholinkäyttöä ja jonka hoitamisesta syntyy kustannuksia. Välillinen kustannus on arvio taloudellisesta menetyksestä, joka olisi saatettu ilman alkoholinkäyttöä saavuttaa. Esimerkiksi työura, joka jää vajaaksi ennenaikaisen kuoleman johdosta. Aineeton kustannus on kustannus jolle ei voida asettaa rahallista arvoa. 


Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtion taloudelle

Valtion alkoholitulot ovat 2 251 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä muodostuu alkoholijuomaverosta (1 336 miljoonaa), alkoholituotteiden arvonlisäverosta (885 miljoonaa) ja Alkon maksamista osingosta (30 miljoonaa). Tämän lisäksi valtio kerää alkoholialan yrityksiltä normaalit yhteisöverot mutta niitä ei tilastoida valtion alkoholituloihin vaikka ne ovatkin kiistatta alkoholista syntyviä tuloja. 

Alkoholi aiheuttaa moninaisia kustannuksia valtiolle. Näistä parhaiten tunnetaan terveydenhuollolle aiheutuvat kustannukset. Niiden laskennallinen arvio on 79 - 140 miljoonaa euroa. Merkittävä taloudellinen taakka, mutta vain murto-osa siitä mitä alkoholiveroa kerätään. 

Suurin osa kustannuksista muodostuu muista huonommin tunnetuista kustannusryhmistä. Alkoholin aiheuttamat eläkkeet ja sairauspäivärahat ovat 188 - 274 miljoonaa euroa, sosiaalipalvelut ja -turva ovat 223 - 270 miljoonaa, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito on 238 miljoonaa, oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito 131 - 139 miljoonaa. Suurin ryhmä on onnettomusvahingot ja rikosvahingot 377 miljoonalla eurolla. 

Alkoholin haittakustannuksiin tilastoidaan lisäksi ehkäisevä päihdetyö ja alkoholivalvonta, yhteensä 27 miljoonaa. Yhteensä haittakustannukset ovat 1264 - 1467 miljoonaa euroa vuodessa. Mittava taakka valtiolle mutta onneksi selvästi alle valtion alkoholitulojen.

Pieni osa näistä kustannuksista ei tosiasiassa kohdistu valtiolle, vaan esimerkiksi asiakasmaksut terveydenhuollossa alkoholin käyttäjälle tai sairaspäivärahat työnantajalle, mutta sivuutan tämän nyt tässä tarkastelussa. Erottelu kuntien ja valtion menojen välillä ei tässä yhteydessä myöskään ole oleellista.

Valtion alkoholitulot ylittävät valtion alkoholikustannukset, eikä näin ollen alkoholin saatavuutta voida vastustaa vedoten sen aiheuttamiin kustannuksiin valtion taloudelle. Mikäli alkoholin kasvava saatavuus lisää alkoholin kulutusta, kasvavat valtion alkoholitulot kattamaan nousevat haittakustannukset. Muun väittäminen vaatii uskottavat perustelut sille, miksi uusi kulutus käyttäytyisi eri tavalla kuin olemassaoleva kulutus. 


Alkoholin välilliset taloudelliset vaikutukset yhteiskunnalle

Muiden taloudellisten vaikutusten mittaaminen ja arvioiminen on vaikeampaa ja niistä ei ole saatavilla tilastoja. Yhteiskunnallisia välillisiä vaikutuksia arvioidaan tavalla, jossa tehdään oletus että haitalle vaihtoehtoinen tilanne olisi tapaus jossa alkoholia ei olisi koskaan käytetty eikä siten haittaa olisi syntynyt. Esimerkiksi keskenjääneen työuran osalta tehdään oletus että  kansalainen olisi tehnyt mediaanipalkkaisen uran eläkepäivien alkuun asti ilman muuta tuottavuutta heikentävää haittaa. 

Kyseessä ei siis ole todellisuutta vastaava arvio taloudellisesta nettovaikutuksesta vaan optimistinen laskennallinen arvio menetetystä tuottavuudesta, tuottavuutta vähentävistä menoista välittämättä. Arviossa ei myöskään huomioida yhteiskunnalle syntyviä säästöjä, esimerkiksi eläke- ja terveydenhuollonsäästöt. Nämä tällä metodilla tehdyt arviot välillisistä menoista tulisikin ajatella best-case tilanteena tuottavuudesta joka teoreettisesti on menetetty eikä ajatella niitä suoraan vertailukelpoisina mitattavien tai täsmällisemmin arvioitavien tulojen ja menojen kanssa. Mikäli haluat lukea lisää alkoholin välillisten kustannusten arvioinnin haasteista, suosittelen tutustumaan Marke Jääskeläisen tutkimukseen joka on myös lähteeni alla esitetyille lukemille. 

Alkoholin välillisten vaikutusten suuruudeksi arvioidaan yhteensä 936,5 miljoonaa euroa. Työkyvyttömyyseläkkeet ja Kelan korvaamat sairauspäivät muodostavat tästä 84,1 miljoonaa ja loppuosa muodostuu ennenaikaisista kuolemista. 

Alkoholin välillisistä tuloista yhteiskunnalle ei ole arvioita. Tulot eivät kuitenkaan lakkaa olemasta vaikka niitä ei kukaan mittaa tai arvioi. Tässä lieneekin merkittävin ongelma taloudellisista ongelmista keskustellessa. Pelkän haitta-arvion perusteella ei voida sanoa mitään nettovaikutuksesta. Tämä on usein toistuva virheellinen argumentti kun vastustetaan alkoholin saatavuuden kasvattamista taloudellisiin vaikutuksiin vedoten. Haittojen olemassaolo ei tarkoita sitä että kokonaisvaikutus olisi negatiivinen. 


Alkoholin taloudellinen kokonaisvaikutus

THL:n arvio alkoholin taloudellisista kokonaisvaikutuksista on vähintään kaksi miljardia. Vaikka välillisiä vaikutuksia ei voida suoraan verrata välillisiin vaikutuksiin eikä yhteiskunnan taloutta pidä sotkea valtion talouteen, jo valtion välittömät alkoholitulot riittäävät kattamaan alkoholin kokonaishaittakustannukset. 

On totta, että kaikkia kustannuksia ei voida arvioida eikä edes tilastoissa näy kaikkia menoja, mutta tämä pätee yhtälailla tulopuoleenkin. Tilastointiin ja arviointiin liittyvä epätäsmällisyys ei voi toimia vain yhteen suuntaan, eikä tilastotieto voi olla vähempiarvoista kuin arvio tai se jota ei edes voida arvioida.

Alkoholin saatavuutta voidaan rajoittaa aiheellisesti sen terveydellisten haittojen vuoksi. Ajoittain keskustelussa kuitenkin vedotaan myös taloudellisiin haittoihin mutta väite ei oikein ole kestävällä pohjalla olemassaolevan tiedon perusteella. Terveydelliset haitat yhteiskunnalle ovat mielestäni ainoa kestävä peruste alkoholin saatavuuden rajoittamiseksi. Se, mikä on sopiva ja tarkoituksenmukainen saatavuuden rajoittamisen taso ja millä keinoilla se on parasta saavuttaa, onkin sitten kokonaan toinen keskustelu. 

]]>
8 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255571-alkoholin-taloudelliset-vaikutukset-valtiolle-ja-yhteiskunnalle#comments Alkoholi Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholihaitat Talous Sun, 20 May 2018 11:35:38 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255571-alkoholin-taloudelliset-vaikutukset-valtiolle-ja-yhteiskunnalle
Alkoholihaittoja voidaan ehkäistä ilman Alkon monopolia http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254518-alkoholihaittoja-voidaan-ehkaista-ilman-alkon-monopolia <p>Alkon vähittäismyyntimonopolia yli 5,5% alkoholijuomille perustellaan sen kansanterveyttä ja valtion taloutta tukevalla vaikutuksella. Monopoli on kuitenkin ristiriidassa elinkeinovapauden kanssa. Monopolin hyödyt voidaan onneksi saavuttaa myös ilman monopolia ja täten laajemmin mahdollistaa elinkeinovapauden toteutuminen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Monopolin hyödyt</strong></p><p>Monopoli toimii alkoholin saatavuutta heikentäen ja siten sillä on yhteys alkoholin kokonaiskulutukseen jonka muutokset väestötasolla ovat vuorostaan yhteydessä alkoholin synnyttämiin haittoihin. Voidaankin puhua saatavuuden heikentämisen vähentävän alkoholista syntyviä haittoja vaikkakin on korostettava että yhteydet eivät ole suoria eikä saatavuuden muutoksesta aina seuraa muutosta haittojen määrässä. Ja kyse on tosiaan muutoksesta, ei absoluuttisesta tasosta.&nbsp;</p><p>Toinen monopolin hyöty on sen maksamat osingot. Vuonna 2016 Alko maksoi valtiolle osinkona 30 miljoonaa euroa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Monopolin kansanterveydelliset hyödyt</strong></p><p>Yleisesti hyväksytty perustelu Alkon monopolille on sen alkoholihaittoja vähentävä vaikutus. Tässä argumentissa on kuitenkin perustavanlaatuinen virhe. Alkoholihaitat syntyvät vain alkoholista eikä monopoli itsessään tarjoa mitään sellaista haittojen vähennystä mitä ei voitaisi muilla tavoin saavuttaa. Mikäli päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin saatavuutta rajoitetaan esimerkiksi alkoholiveroa korottamalla tai myyntiaikoja rajoittamalla, on vaikutus haittoihin sama kuin jos rajoittaminen toteutuisi monopolin kautta, kunhan vaikutukset ovat yhtä suuria alkoholin kokonaiskulutukseen.&nbsp;</p><p>Eri keinot rajoittaa saatavuutta ovat kokonaiskulutusteorian mukaan kansanterveydellisiltä vaikutuksiltaan identtisiä mikäli niiden vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen on identtinen. Tämän perusteella meidän tulisi valita saatavuuden rajoittamiseksi keinoja, joista syntyvät haitat ja kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Alkon monopolin ollessa vastoin elinkeinovapautta, on selvää että monopolista syntyvien hyötyjen oltava poikkeuksellisen suuria jotta monopoli olisi tarkoituksenmukainen keino rajoittaa alkoholin saatavuutta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Monopolin taloudelliset hyödyt</strong></p><p>Ajoittain esitetty perustelu monopolille on siitä saatavat tulot valtion kassaan. Väite on kuitenkin huteralla pohjalla. Valtion alkoholitulot olivat vuonna 2016 yhteensä 2 255 milj. &euro; josta Alkon valtiolle maksama osinko oli 30 milj. &euro; eli noin 1% valtion suorista alkoholituloista. Mutta onko tämä sittenkään todellinen hyöty? Jos verrataan uuden alkoholilain myötä kauppoihin saapuneiden 4,8 - 5,5% vahvuisten oluiden ja juomasekoitusten hintoja siihen, mitä ne maksavat Alkossa, ovat hinnat 5-15% edullisempia. Alkon liikevaihto 2016 oli 1162,7 milj. &euro;. Jos oletetaan että Alkon koko valikoiman siirtyminen päivittäistavarakauppoihin johtaisi keskimäärin 10% hintojen laskuun, seuraisi tästä noin 116 milj. &euro; säästöt asiakkaille tai vaihtoehtoisesti alkoholiveroa korottamalla samansuuruinen tulo valtiolle. Kun vähennetään tästä osingot, joita ei Alkon monopolin päätyttyä enää valtio saisi, olisi joko asiakkaiden tai valtion talous yhteensä noin 86 milj. &euro; plussalla.&nbsp;</p><p>Voidaankin siis sanoa että Alkon monopoli on osingonmaksusta huolimatta valtiolle tappiollista toimintaa johtuen Alkon tehottomuudesta, eikä Alkon olemassaoloa voida perustella taloudellisilla syillä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Monopolia ei tarvita hyötyjen saavuttamiseksi</strong></p><p>Koska monopolista syntyvät hyödyt ovat saavutettavissa myös ilman monopolia, tulisi Alkon monopolista luopua. Alkon monopolia ei nykypäivänä enää voitaisi perustaa. Yritys tulisi epäilemättä kaatumaan elinkeinovapauden ja EU-sopimusten vastaisena.&nbsp;</p><p>Alkon monopolista luopuminen mahdollistaisi elinkeinovapauden laajemman toteutumisen. Muutoksella olisi myös taloudellisia hyötyjä ja negatiiviset vaikutukset kansanterveydelle voitaisiin välttää rajoittamalla alkoholin saatavuutta muilla keinoin. Uskon että Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta löytyy tarvittava asiantuntijaosaaminen laatimaan ehdotus niistä alkoholin saatavuutta hillitsevistä keinoista, joilla saavutetaan sama vaikutus kuin Alkon monopolilla on, ja täten voidaan välttää alkoholihaittojen kasvu kun Alkon monopolista luovutaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkon vähittäismyyntimonopolia yli 5,5% alkoholijuomille perustellaan sen kansanterveyttä ja valtion taloutta tukevalla vaikutuksella. Monopoli on kuitenkin ristiriidassa elinkeinovapauden kanssa. Monopolin hyödyt voidaan onneksi saavuttaa myös ilman monopolia ja täten laajemmin mahdollistaa elinkeinovapauden toteutuminen. 

 

Monopolin hyödyt

Monopoli toimii alkoholin saatavuutta heikentäen ja siten sillä on yhteys alkoholin kokonaiskulutukseen jonka muutokset väestötasolla ovat vuorostaan yhteydessä alkoholin synnyttämiin haittoihin. Voidaankin puhua saatavuuden heikentämisen vähentävän alkoholista syntyviä haittoja vaikkakin on korostettava että yhteydet eivät ole suoria eikä saatavuuden muutoksesta aina seuraa muutosta haittojen määrässä. Ja kyse on tosiaan muutoksesta, ei absoluuttisesta tasosta. 

Toinen monopolin hyöty on sen maksamat osingot. Vuonna 2016 Alko maksoi valtiolle osinkona 30 miljoonaa euroa.

 

Monopolin kansanterveydelliset hyödyt

Yleisesti hyväksytty perustelu Alkon monopolille on sen alkoholihaittoja vähentävä vaikutus. Tässä argumentissa on kuitenkin perustavanlaatuinen virhe. Alkoholihaitat syntyvät vain alkoholista eikä monopoli itsessään tarjoa mitään sellaista haittojen vähennystä mitä ei voitaisi muilla tavoin saavuttaa. Mikäli päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin saatavuutta rajoitetaan esimerkiksi alkoholiveroa korottamalla tai myyntiaikoja rajoittamalla, on vaikutus haittoihin sama kuin jos rajoittaminen toteutuisi monopolin kautta, kunhan vaikutukset ovat yhtä suuria alkoholin kokonaiskulutukseen. 

Eri keinot rajoittaa saatavuutta ovat kokonaiskulutusteorian mukaan kansanterveydellisiltä vaikutuksiltaan identtisiä mikäli niiden vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen on identtinen. Tämän perusteella meidän tulisi valita saatavuuden rajoittamiseksi keinoja, joista syntyvät haitat ja kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Alkon monopolin ollessa vastoin elinkeinovapautta, on selvää että monopolista syntyvien hyötyjen oltava poikkeuksellisen suuria jotta monopoli olisi tarkoituksenmukainen keino rajoittaa alkoholin saatavuutta.

 

Monopolin taloudelliset hyödyt

Ajoittain esitetty perustelu monopolille on siitä saatavat tulot valtion kassaan. Väite on kuitenkin huteralla pohjalla. Valtion alkoholitulot olivat vuonna 2016 yhteensä 2 255 milj. € josta Alkon valtiolle maksama osinko oli 30 milj. € eli noin 1% valtion suorista alkoholituloista. Mutta onko tämä sittenkään todellinen hyöty? Jos verrataan uuden alkoholilain myötä kauppoihin saapuneiden 4,8 - 5,5% vahvuisten oluiden ja juomasekoitusten hintoja siihen, mitä ne maksavat Alkossa, ovat hinnat 5-15% edullisempia. Alkon liikevaihto 2016 oli 1162,7 milj. €. Jos oletetaan että Alkon koko valikoiman siirtyminen päivittäistavarakauppoihin johtaisi keskimäärin 10% hintojen laskuun, seuraisi tästä noin 116 milj. € säästöt asiakkaille tai vaihtoehtoisesti alkoholiveroa korottamalla samansuuruinen tulo valtiolle. Kun vähennetään tästä osingot, joita ei Alkon monopolin päätyttyä enää valtio saisi, olisi joko asiakkaiden tai valtion talous yhteensä noin 86 milj. € plussalla. 

Voidaankin siis sanoa että Alkon monopoli on osingonmaksusta huolimatta valtiolle tappiollista toimintaa johtuen Alkon tehottomuudesta, eikä Alkon olemassaoloa voida perustella taloudellisilla syillä.

 

Monopolia ei tarvita hyötyjen saavuttamiseksi

Koska monopolista syntyvät hyödyt ovat saavutettavissa myös ilman monopolia, tulisi Alkon monopolista luopua. Alkon monopolia ei nykypäivänä enää voitaisi perustaa. Yritys tulisi epäilemättä kaatumaan elinkeinovapauden ja EU-sopimusten vastaisena. 

Alkon monopolista luopuminen mahdollistaisi elinkeinovapauden laajemman toteutumisen. Muutoksella olisi myös taloudellisia hyötyjä ja negatiiviset vaikutukset kansanterveydelle voitaisiin välttää rajoittamalla alkoholin saatavuutta muilla keinoin. Uskon että Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta löytyy tarvittava asiantuntijaosaaminen laatimaan ehdotus niistä alkoholin saatavuutta hillitsevistä keinoista, joilla saavutetaan sama vaikutus kuin Alkon monopolilla on, ja täten voidaan välttää alkoholihaittojen kasvu kun Alkon monopolista luovutaan.

]]>
1 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254518-alkoholihaittoja-voidaan-ehkaista-ilman-alkon-monopolia#comments Alko OY Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholihaitat Alkon monopoli Elinkeinovapaus Fri, 27 Apr 2018 16:49:17 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254518-alkoholihaittoja-voidaan-ehkaista-ilman-alkon-monopolia
Tutkimus: Alkoholi on huomattavasti haitallisempaa aivoille kuin kannabis http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251535-tutkimus-alkoholi-on-huomattavasti-haitallisempaa-aivoille-kuin-kannabis <p>Näin se vaan on, ikävä uutinen monille, varsinkin heille jotka vastustavat henkeen ja vereen kannabista.&nbsp;</p><p>Miksi vaarattomampi kannabis on laitonta ja vaarallisempi alkoholi laillista?</p><p>Miksi ihmisille ei Suomessa ole kuin alkoholi vaihtoehtona?</p><p>Kuka ja ketkä sitä eniten vastustaa?</p><p>Miksi vastustajat eivät usko tutkittuun tietoon?&nbsp;</p><p>Täilläisiä ajatuksia päivittäin mietin.</p><p>Toisaalta tulee tutkimusta jossa kannabis suojaa/korjaa alkoholin tuhoja maksan osalta.</p><p>Alkoholi myös altistaa monille syöville, kannabis ei.</p><p>Alkoholi myös buustaa väkivaltaista käytöstä osalla ihmisistä, kannabis ei.</p><p>Kaikesta huolimatta itse en ole alkoholia kieltämässä, mutta haluaisin sen rinnalle miedomman päihteen lailliseen käyttöön.</p><p>Itse nauttisin paljon mielummin kannabista kuin laillista alkoholia.</p><p>Virkistyskannabista on suht edullista tuottaa samoissa yksiköissä kuin lääkekannabista tuotetaan. Myös verotulojen lisääntyminen ei varmasti haittaa ketään tai työllisyyden lisäntyminen.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://onlinelibrary.wiley.com/wol1/doi/10.1111/add.13923/abstract"><strong>Structural neuroimaging correlates of alcohol and cannabis use in adolescents and adults</strong></a></p><p><a href="http://www.independent.co.uk/news/science/marijuana-alcohol-brain-effect-cannabis-pot-weed-a8209326.html">Alcohol is more harmful to your brain than marijuana, new study suggests</a></p><p><a href="https://www.sciencealert.com/alcohol-booze-more-damaging-to-the-brain-than-marijuana-cannabis">This Study Shows Alcohol Could Be More Damaging to The Brain Than Marijuana</a></p><p><a href="http://www.dailymail.co.uk/health/article-5381807/Alcohol-damages-brain-cannabis-study-finds.html">Alcohol damages the brain more than cannabis, study finds</a></p><p><a href="https://www.leafly.com/news/health/cannabis-and-alcoholic-liver-disease">Study Shows Cannabis Protects the Liver From Alcohol Damage</a></p><p><a href="http://www.businessinsider.com/alcohol-marijuana-which-worse-health-2017-11?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T">We took a scientific look at whether weed or alcohol is worse for you &mdash; and there appears to be a winner</a></p><p><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin se vaan on, ikävä uutinen monille, varsinkin heille jotka vastustavat henkeen ja vereen kannabista. 

Miksi vaarattomampi kannabis on laitonta ja vaarallisempi alkoholi laillista?

Miksi ihmisille ei Suomessa ole kuin alkoholi vaihtoehtona?

Kuka ja ketkä sitä eniten vastustaa?

Miksi vastustajat eivät usko tutkittuun tietoon? 

Täilläisiä ajatuksia päivittäin mietin.

Toisaalta tulee tutkimusta jossa kannabis suojaa/korjaa alkoholin tuhoja maksan osalta.

Alkoholi myös altistaa monille syöville, kannabis ei.

Alkoholi myös buustaa väkivaltaista käytöstä osalla ihmisistä, kannabis ei.

Kaikesta huolimatta itse en ole alkoholia kieltämässä, mutta haluaisin sen rinnalle miedomman päihteen lailliseen käyttöön.

Itse nauttisin paljon mielummin kannabista kuin laillista alkoholia.

Virkistyskannabista on suht edullista tuottaa samoissa yksiköissä kuin lääkekannabista tuotetaan. Myös verotulojen lisääntyminen ei varmasti haittaa ketään tai työllisyyden lisäntyminen.

 

Structural neuroimaging correlates of alcohol and cannabis use in adolescents and adults

Alcohol is more harmful to your brain than marijuana, new study suggests

This Study Shows Alcohol Could Be More Damaging to The Brain Than Marijuana

Alcohol damages the brain more than cannabis, study finds

Study Shows Cannabis Protects the Liver From Alcohol Damage

We took a scientific look at whether weed or alcohol is worse for you — and there appears to be a winner



 

]]>
48 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251535-tutkimus-alkoholi-on-huomattavasti-haitallisempaa-aivoille-kuin-kannabis#comments Alkoholi Alkoholihaitat kannabis Kannabisasiantuntija Lääkekannabis Wed, 28 Feb 2018 19:06:04 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251535-tutkimus-alkoholi-on-huomattavasti-haitallisempaa-aivoille-kuin-kannabis
Huumeet laitettiin suurtutkimuksessa vaarallisuus­järjestykseen http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250857-huumeet-laitettiin-suurtutkimuksessa-vaarallisuus-jarjestykseen <p>Taas uutta tutkimustietoa huumeiden vaarallisuus&shy;järjestykseksestä.Ei kovin yllättävä tuo lista. Ainut laillinen päihde aiheuttaa enemmän harmia ja sairaalakäyntejä kuin amfetamiini tai kannabis saatika sienet.</p><p>Tässä toki vain yksi puoli asioista.</p><p><strong>&quot;LÄHINNÄ&nbsp;viihdekäytössä olevista huumeista vähiten vaarallisia ovat etenkin psilosybiiniä ja psilosiinia sisältävät &rdquo;taikasienet&rdquo;. Tämä kävi ilmi maailmanlaajuisessa&nbsp;<a href="https://www.globaldrugsurvey.com/">Global Drug Survey</a>&nbsp;-tutkimuksessa (GDS), joka pani yhdeksän huumetta järjestykseen sen mukaan, paljonko sairaalakäyntejä ne ovat aiheuttaneet.<br /><br />Viime vuoden kyselyyn osallistui 115&nbsp;523 ihmistä yli 50 maasta. Vastaajat olivat keskimäärin 29-vuotiaita. 65 prosenttia heistä oli käyttänyt laittomia huumeita 12 edellisen kuukauden aikana. Vain laillista päihdettä eli alkoholia oli vuoden kuluessa nauttinut 34 prosenttia vastanneista.&quot;</strong></p><p>Asiasta uutisoin <a href="https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suurtutkimus-laittoi-huumeet-vaarallisuusjarjestykseen">Tiede.fi</a> ja <a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000005563742.html?utm_source=facebook&amp;utm_medium=toimitus">Helsingin sanomat</a></p><p><strong>Kaikkiaan sairaalahoitoon jouduttiin eri päihteiden näin:</strong></p><p><strong>taikasienet 0,2 %</strong></p><p><strong>kannabis 0,6 %</strong></p><p><strong>LSD 1 %</strong></p><p><strong>kokaiini 1 %</strong></p><p><strong>amfetamiini 1,1 %</strong></p><p><strong>ekstaasi 1,2 %</strong></p><p><strong>alkoholi 1,3 %</strong></p><p><strong>synteettinen kannabis 3,2 %</strong></p><p><strong>metamfetamiini 4,8 %</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas uutta tutkimustietoa huumeiden vaarallisuus­järjestykseksestä.Ei kovin yllättävä tuo lista. Ainut laillinen päihde aiheuttaa enemmän harmia ja sairaalakäyntejä kuin amfetamiini tai kannabis saatika sienet.

Tässä toki vain yksi puoli asioista.

"LÄHINNÄ viihdekäytössä olevista huumeista vähiten vaarallisia ovat etenkin psilosybiiniä ja psilosiinia sisältävät ”taikasienet”. Tämä kävi ilmi maailmanlaajuisessa Global Drug Survey -tutkimuksessa (GDS), joka pani yhdeksän huumetta järjestykseen sen mukaan, paljonko sairaalakäyntejä ne ovat aiheuttaneet.

Viime vuoden kyselyyn osallistui 115 523 ihmistä yli 50 maasta. Vastaajat olivat keskimäärin 29-vuotiaita. 65 prosenttia heistä oli käyttänyt laittomia huumeita 12 edellisen kuukauden aikana. Vain laillista päihdettä eli alkoholia oli vuoden kuluessa nauttinut 34 prosenttia vastanneista."

Asiasta uutisoin Tiede.fi ja Helsingin sanomat

Kaikkiaan sairaalahoitoon jouduttiin eri päihteiden näin:

taikasienet 0,2 %

kannabis 0,6 %

LSD 1 %

kokaiini 1 %

amfetamiini 1,1 %

ekstaasi 1,2 %

alkoholi 1,3 %

synteettinen kannabis 3,2 %

metamfetamiini 4,8 %

]]>
7 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250857-huumeet-laitettiin-suurtutkimuksessa-vaarallisuus-jarjestykseen#comments Alkoholi Alkoholihaitat kannabis Päihdepolitiikka WHO huumeet dekriminalisointi hallitus Mon, 12 Feb 2018 18:00:04 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250857-huumeet-laitettiin-suurtutkimuksessa-vaarallisuus-jarjestykseen
Ei pulloja pukinkonttiin http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248051-ei-pulloja-pukinkonttiin <p>Joulu on lasten juhla ja perinteinen aika perheiden kokoontua yhteen. Siitä voi nauttia moni aikuinenkin, jolla on lapsen mieli. Iloista on huomata, miten yhteinen juhla saattaa ihmiset yhteen. Joulumieli helpottaa kiristyksiin ja avaa sydämet. Pelastusarmeijan joulupatoihin ja hyväntekeväisyyteen virtaa lahjoituksia. Ihmisillä on toisiaan kohtaan hyvä tahto. Olisipa meillä aina joulu!</p><p><strong>Kuokkavieras joulupöydässä</strong></p><p>Suomalaisten joulupöydässä on kuitenkin kuokkavieras. Se on siitä erikoinen kuokkavieras, että me olemme hänet itse kotiimme kutsuneet. En nyt puhu joulupukista, vaan viinapullosta. Suomalaisiin juhliin, olipa kyseessä sitten vappu, juhannus tai uusivuosi, kuuluu selkeä piikki alkoholin kulutuksessa, alkoholin vaikutuksesta tehtyjen rikosten ja järjestyshäiriöiden määrässä sekä katkolle, sairaalaan, putkaan ja hautaan päätymisessä. Joulun voisi yrittää kuitenkin siivota tuosta luettelosta pois.</p><p>Omassa lapsuudenkodissani alkoholi ei ollut koskaan kenellekään ongelma. Aikuiset nauttivat sivistyneesti aluksi samppanjaa ja sitten viiniä, kenties vaihtoivat valkoisesta punaiseen alku- ja pääruoan välillä. Kahvin kanssa, kun avattiin lahjoja, äiti ja täti ottivat jälkiruokaviiniä, ukki lasin konjakkia. Syötiin suklaakonvehteja, leikittiin ja kaikilla oli hauskaa. Teininä luin ihmeissäni lehtien mielipidekirjoituksia, joissa kehotettiin viettämään täysin raitis joulu. Kuulosti oudolta ja jyrkältä.</p><p>Sittemmin olen kuullut niitä karumpia tarinoita joulunvietosta, joissa on jouduttu pelkäämään omia vanhempia ja sukulaisia. Kaikki eivät juomistaan hallitse ja helsinkiläisessä kulttuurikodissa kasvaneena, jossa alkoholijuomiin suhtautuminen oli tervettä olin äärimmäisen etuoikeutetussa asemassa. Kodit ovat erilaisia ja hyvä joulu syntyy kuhunkin tavallaan.</p><p><strong>Juhlitaan hyvässä hengessä</strong></p><p>Vetoankin nyt kaikkiin joulunviettäjiin, etenkin teihin, jotka vietätte joulua lasten kanssa. Jos tiedätte, että teillä on ollut haasteita juoda kohtuudella, jättäkää pullot kauppaan ja keskittykää kinkkuun ja laatikoihin. Jos teillä ei ole ongelmia alkoholin kanssa, pitäkää huoli siitä, että kutakin lajia vain sen yhden lasin per ruokalaji.</p><p>Nyt kun alkoholipolitiikkaa maassa vapautetaan, on syytä osoittaa että asiantuntijat ovat väärässä ja suomalaiset osaavat juoda kohtuudella ja olla sikailematta. Varttuva sukupolvi on kasvatettava hillityn ja hallitun juhlakulttuurin mukaan, johon humaltuminen ei kuulu.</p><p>Ei laiteta pulloja pukinkonttiin, tehdään joulusta koko perheen juhla!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joulu on lasten juhla ja perinteinen aika perheiden kokoontua yhteen. Siitä voi nauttia moni aikuinenkin, jolla on lapsen mieli. Iloista on huomata, miten yhteinen juhla saattaa ihmiset yhteen. Joulumieli helpottaa kiristyksiin ja avaa sydämet. Pelastusarmeijan joulupatoihin ja hyväntekeväisyyteen virtaa lahjoituksia. Ihmisillä on toisiaan kohtaan hyvä tahto. Olisipa meillä aina joulu!

Kuokkavieras joulupöydässä

Suomalaisten joulupöydässä on kuitenkin kuokkavieras. Se on siitä erikoinen kuokkavieras, että me olemme hänet itse kotiimme kutsuneet. En nyt puhu joulupukista, vaan viinapullosta. Suomalaisiin juhliin, olipa kyseessä sitten vappu, juhannus tai uusivuosi, kuuluu selkeä piikki alkoholin kulutuksessa, alkoholin vaikutuksesta tehtyjen rikosten ja järjestyshäiriöiden määrässä sekä katkolle, sairaalaan, putkaan ja hautaan päätymisessä. Joulun voisi yrittää kuitenkin siivota tuosta luettelosta pois.

Omassa lapsuudenkodissani alkoholi ei ollut koskaan kenellekään ongelma. Aikuiset nauttivat sivistyneesti aluksi samppanjaa ja sitten viiniä, kenties vaihtoivat valkoisesta punaiseen alku- ja pääruoan välillä. Kahvin kanssa, kun avattiin lahjoja, äiti ja täti ottivat jälkiruokaviiniä, ukki lasin konjakkia. Syötiin suklaakonvehteja, leikittiin ja kaikilla oli hauskaa. Teininä luin ihmeissäni lehtien mielipidekirjoituksia, joissa kehotettiin viettämään täysin raitis joulu. Kuulosti oudolta ja jyrkältä.

Sittemmin olen kuullut niitä karumpia tarinoita joulunvietosta, joissa on jouduttu pelkäämään omia vanhempia ja sukulaisia. Kaikki eivät juomistaan hallitse ja helsinkiläisessä kulttuurikodissa kasvaneena, jossa alkoholijuomiin suhtautuminen oli tervettä olin äärimmäisen etuoikeutetussa asemassa. Kodit ovat erilaisia ja hyvä joulu syntyy kuhunkin tavallaan.

Juhlitaan hyvässä hengessä

Vetoankin nyt kaikkiin joulunviettäjiin, etenkin teihin, jotka vietätte joulua lasten kanssa. Jos tiedätte, että teillä on ollut haasteita juoda kohtuudella, jättäkää pullot kauppaan ja keskittykää kinkkuun ja laatikoihin. Jos teillä ei ole ongelmia alkoholin kanssa, pitäkää huoli siitä, että kutakin lajia vain sen yhden lasin per ruokalaji.

Nyt kun alkoholipolitiikkaa maassa vapautetaan, on syytä osoittaa että asiantuntijat ovat väärässä ja suomalaiset osaavat juoda kohtuudella ja olla sikailematta. Varttuva sukupolvi on kasvatettava hillityn ja hallitun juhlakulttuurin mukaan, johon humaltuminen ei kuulu.

Ei laiteta pulloja pukinkonttiin, tehdään joulusta koko perheen juhla!

]]>
6 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248051-ei-pulloja-pukinkonttiin#comments Alkoholi Alkoholihaitat Alkoholipolitiikka Joulu Fri, 22 Dec 2017 08:33:17 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248051-ei-pulloja-pukinkonttiin
Alkoholi porttina huumeisiin? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246837-alkoholi-porttina-huumeisiin <p>Seiskalehti uutisoi aiheesta, hieman yllättävää.&nbsp;</p><p><a href="https://www.seiska.fi/Oho/Kumpi-on-vaarallisempaa-kannabis-vai-alkoholi/1126260"><strong>KUMPI ON VAARALLISEMPAA, KANNABIS VAI ALKOHOLI?</strong></a></p><p>Pari nostoa jutusta.&nbsp;</p><p>&quot;Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella kannabis vaikuttaisi kuitenkin aiheuttavan huomattavasti vähemmän riippuvuutta kuin alkoholi.&quot;</p><p>Tämä tieto on aivan totta, vaikka monet eivät sitä tahdo uskoa.Aisian voi tarkistaa vaikka THL:n sivuilta.</p><p>&quot;Ajatus kannabiksen vaarallisuudesta liittyy pitkälti siihen, että sen käytön uskotaan&nbsp;johtavan&nbsp;kovempien&nbsp;huumeisiin. Alkoholin on kuitenkin todettu johtavan huomattavasti kannabista useammin muihin huumeisiin. Treatment4Addiction&nbsp;tutki&nbsp;National Survey on Drug Use -tutkimuksen dataa vuodelta 2012. Se&nbsp;havaitsi, että kannabiksen käyttäjistä noin&nbsp;60 prosenttia kokeili myöhemmin muita huumeita. Alkoholin käyttäjien kohdalla lukema oli&nbsp;peräti 88 prosenttia.&quot;</p><p>Tämä ei itseäni yllätä, päivän selvää on että alkoholi on lähes jokaisen ihmisen ensimmäisiä päihteitä.</p><p>&quot;Terveyden kannalta alkoholi vaikuttaisi olevan&nbsp;huomattavasti vaarallisempi vaihtoehto. Jo pitkään on tiedetty, että&nbsp;<a href="http://www.cancerresearchuk.org/about-cancer/causes-of-cancer/alcohol-and-cancer">alkoholi on riskitekijä useissa&nbsp;eri syövissä</a>, kuten suusyövissä&nbsp;ja maksasyövässä. Monet tutkimukset sen sijaan väittävät, että kannabiksen vaikutukset saattavat olla jopa päinvastaiset; on mahdollista, että kannabista voidaan hyödyntää syövän&nbsp;hoidossa. &quot;</p><p>Onneksi kannabistutkimus menee joka päivä eteenpäin, uutta terveysteen liittyvää tietoa tulee lähes viikottain.</p><p>Israel on johtava kannabistutkimuksen tuottaja, googlella löytyy siitä lisätietoa helposti. Siellä tutkitaan myös syöpään liittyvää kannabiksen hyödyntämistä.</p><p>Hienoa, että asioista uutisoidaan myös viihdelehdissä.:)</p><p>Aiheeseen liittyvä omakin kirjoitus.&nbsp;<a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246086-kumpi-on-haitallisempaa-terveydelle-kannabis-vai-alkoholi">Kumpi on haitallisempaa terveydelle, kannabis vai alkoholi?</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Seiskalehti uutisoi aiheesta, hieman yllättävää. 

KUMPI ON VAARALLISEMPAA, KANNABIS VAI ALKOHOLI?

Pari nostoa jutusta. 

"Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella kannabis vaikuttaisi kuitenkin aiheuttavan huomattavasti vähemmän riippuvuutta kuin alkoholi."

Tämä tieto on aivan totta, vaikka monet eivät sitä tahdo uskoa.Aisian voi tarkistaa vaikka THL:n sivuilta.

"Ajatus kannabiksen vaarallisuudesta liittyy pitkälti siihen, että sen käytön uskotaan johtavan kovempien huumeisiin. Alkoholin on kuitenkin todettu johtavan huomattavasti kannabista useammin muihin huumeisiin. Treatment4Addiction tutki National Survey on Drug Use -tutkimuksen dataa vuodelta 2012. Se havaitsi, että kannabiksen käyttäjistä noin 60 prosenttia kokeili myöhemmin muita huumeita. Alkoholin käyttäjien kohdalla lukema oli peräti 88 prosenttia."

Tämä ei itseäni yllätä, päivän selvää on että alkoholi on lähes jokaisen ihmisen ensimmäisiä päihteitä.

"Terveyden kannalta alkoholi vaikuttaisi olevan huomattavasti vaarallisempi vaihtoehto. Jo pitkään on tiedetty, että alkoholi on riskitekijä useissa eri syövissä, kuten suusyövissä ja maksasyövässä. Monet tutkimukset sen sijaan väittävät, että kannabiksen vaikutukset saattavat olla jopa päinvastaiset; on mahdollista, että kannabista voidaan hyödyntää syövän hoidossa. "

Onneksi kannabistutkimus menee joka päivä eteenpäin, uutta terveysteen liittyvää tietoa tulee lähes viikottain.

Israel on johtava kannabistutkimuksen tuottaja, googlella löytyy siitä lisätietoa helposti. Siellä tutkitaan myös syöpään liittyvää kannabiksen hyödyntämistä.

Hienoa, että asioista uutisoidaan myös viihdelehdissä.:)

Aiheeseen liittyvä omakin kirjoitus. Kumpi on haitallisempaa terveydelle, kannabis vai alkoholi?

 

]]>
21 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246837-alkoholi-porttina-huumeisiin#comments Alkoholi Alkoholihaitat Alkoholismi päihderiippuvuus Huumeet WHO huumeet dekriminalisointi hallitus Thu, 30 Nov 2017 10:15:02 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246837-alkoholi-porttina-huumeisiin
Alkoholihaitat kuriin juhlapyhiä vähentämällä http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246705-alkoholihaitat-kuriin-juhlapyhia-vahentamalla <p>Alkoholin haittoja pyritään nykyisin vähentämään alkoholin saatavuutta vähentämällä. Esimerkiksi kauppoihin ei haluta limuviinoja ja 5,5 %:n oluita. Alkoholin kulutusta voitaisiin myös vähentää muilla keinoin, esimerkiksi vähentämällä niitä juhlapyhiä, jolloin alkoholin kulutus on korkeimmillaan. Tällaisia juhlapyhiä meillä ovat vappu, juhannus, joulu ja uusivuosi. Näiden juhlapyhien aikaan alkoholin kulutus on suurinta ja Alkoissa ovat pisimmät jonot. Jos haluaisimme vähentää alkoholin kokonaiskulutusta, niin joihdenkin juhlapyhien poistaminen toisi tilastoja alaspäin. Yhteiskunnan kannalta tällainen juhlapyhien poisto sujuisi parhaiten niin, että poistettaisiin juhlapyhiin liittyvä vapaapäivä. Kun seuraavanan päivänä olisi mentävä töihin, niin aattoiltana viinan kanssa läträäminen jäisi hyvin vähäiseksi tai siitä luovuttaisiin kokonaan. Vapaapäivä on kuin kutsu juopotteluun.</p><p>Alkoholilla on kaksinainen luonne. Se aiheuttaa alkoholihaittoja, mutta myös alkoholihyötyjä. Hyödyt vain usein unohdetaan alkoholipoliittisessa keskustelussa. Sama henkilö voi kiivaasti vastustaa limuviinojen tuontia kauppoihin, mutta samalla odottaa innolla pikkujouluihin pääsyä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkoholin haittoja pyritään nykyisin vähentämään alkoholin saatavuutta vähentämällä. Esimerkiksi kauppoihin ei haluta limuviinoja ja 5,5 %:n oluita. Alkoholin kulutusta voitaisiin myös vähentää muilla keinoin, esimerkiksi vähentämällä niitä juhlapyhiä, jolloin alkoholin kulutus on korkeimmillaan. Tällaisia juhlapyhiä meillä ovat vappu, juhannus, joulu ja uusivuosi. Näiden juhlapyhien aikaan alkoholin kulutus on suurinta ja Alkoissa ovat pisimmät jonot. Jos haluaisimme vähentää alkoholin kokonaiskulutusta, niin joihdenkin juhlapyhien poistaminen toisi tilastoja alaspäin. Yhteiskunnan kannalta tällainen juhlapyhien poisto sujuisi parhaiten niin, että poistettaisiin juhlapyhiin liittyvä vapaapäivä. Kun seuraavanan päivänä olisi mentävä töihin, niin aattoiltana viinan kanssa läträäminen jäisi hyvin vähäiseksi tai siitä luovuttaisiin kokonaan. Vapaapäivä on kuin kutsu juopotteluun.

Alkoholilla on kaksinainen luonne. Se aiheuttaa alkoholihaittoja, mutta myös alkoholihyötyjä. Hyödyt vain usein unohdetaan alkoholipoliittisessa keskustelussa. Sama henkilö voi kiivaasti vastustaa limuviinojen tuontia kauppoihin, mutta samalla odottaa innolla pikkujouluihin pääsyä.

 

]]>
10 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246705-alkoholihaitat-kuriin-juhlapyhia-vahentamalla#comments Alkoholihaitat Mon, 27 Nov 2017 15:55:47 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246705-alkoholihaitat-kuriin-juhlapyhia-vahentamalla
Alkoholihyödyt http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245059-alkoholihyodyt <p>Alkoholilainsäädännön uusimisen yhteydessä on keskitetty vain alkoholihaittoihin, ja on unohdettu kokonaan alkoholihyödyt. Hyötyjä alkoholin käytöstä onkin runsaasti, sillä jos hyötyjä ei olisi, niin alkoholia ei ostettaisi niin suuria määriä. Alkoholilainsäädäntöä uusittaessa tulisi myös hyödyt ottaa huomioon ja tasapainottaa hyödyt ja haitat, eikä vain pyrittävä alkoholihaittojen minimointiin.</p><p>Alkoholin tuoma hyöty on esimerkiksi rentoutuminen, jonka muutama alkoholiannos stressaavan työpäivän jälkeen auttaa irtautumaan arjen huolista. Alkoholi voikin toimia hyvänä vastalääkkeenä liialliseen stressiin ja auttaa näin elämänhallintaa.</p><p>Joskus työn tuoma stressi vaatii täydellistä nollaamista ja runsaampaa alkoholin käyttöä.</p><p>Varsinainen alkoholihyöty tulee valtaosin alkoholin seurallistavasta vaikutuksesta. Alkoholi vilkastuttaa ihmisen seurallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Jo hyvin nopeasti alkoholia nauttiva ihmisjoukko ajautuu positiivisen seurallisuuden tilaan, jota on muutoin vaikea saavuttaa. Seurallisuus on toivottavaa, sillä esimerkiksi sitä, että suomenruotsalaiset elävät pidempään, kuin suomensuomalaiset on perusteltu ruotsinsuomalaisten vilkkaammilla sosiaalisilla suhteilla. Myös muut terveystutkimukset osoittavat, että seurallisuus ja sosiaalinen elämä ovat tärkeitä ihmisen terveydelle ja vähentävät sairastumisten riskejä.</p><p>Yksi tapa erotella alkoholin hyötyjä on verrata miesten ja naisten juomista keskenään. Miehethän juovat 80 % Suomessa myydystä alkoholista, eli valtaosan alkoholista nauttivat miehet. Tietenkin miehet sitten tulevat enemmän riippuvaisiksi alkoholista ja sairastuvat alkoholismiin, mutta alkoholin käytöllä on toinenkin puoli. Miehet käyttävät huomattavasti vähemmän mielenterveyden hoidon palveluja ja ahdistuneisuushäiriöitä ja masennusta esiintyy miehillä vähemmän, kuin naisilla. Tämä voisi selittyä sillä, että miehet käyttäisivät alkoholia eräänlaisena itselääkintänä ja sen avulla siirtyisivät elämässä eteenpäin, eivätkä jää märehtimään ongelmiaan yksin ja pidemmäksi aikaa.</p><p>Kansanedustajat puhuvat jatkuvasti alkoholihaitoista, mutta alkoholihyödytkin pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi päätettäessä, kuinka vahvaa alkoholia elintarvikeliikkeistä saisi ostaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alkoholilainsäädännön uusimisen yhteydessä on keskitetty vain alkoholihaittoihin, ja on unohdettu kokonaan alkoholihyödyt. Hyötyjä alkoholin käytöstä onkin runsaasti, sillä jos hyötyjä ei olisi, niin alkoholia ei ostettaisi niin suuria määriä. Alkoholilainsäädäntöä uusittaessa tulisi myös hyödyt ottaa huomioon ja tasapainottaa hyödyt ja haitat, eikä vain pyrittävä alkoholihaittojen minimointiin.

Alkoholin tuoma hyöty on esimerkiksi rentoutuminen, jonka muutama alkoholiannos stressaavan työpäivän jälkeen auttaa irtautumaan arjen huolista. Alkoholi voikin toimia hyvänä vastalääkkeenä liialliseen stressiin ja auttaa näin elämänhallintaa.

Joskus työn tuoma stressi vaatii täydellistä nollaamista ja runsaampaa alkoholin käyttöä.

Varsinainen alkoholihyöty tulee valtaosin alkoholin seurallistavasta vaikutuksesta. Alkoholi vilkastuttaa ihmisen seurallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Jo hyvin nopeasti alkoholia nauttiva ihmisjoukko ajautuu positiivisen seurallisuuden tilaan, jota on muutoin vaikea saavuttaa. Seurallisuus on toivottavaa, sillä esimerkiksi sitä, että suomenruotsalaiset elävät pidempään, kuin suomensuomalaiset on perusteltu ruotsinsuomalaisten vilkkaammilla sosiaalisilla suhteilla. Myös muut terveystutkimukset osoittavat, että seurallisuus ja sosiaalinen elämä ovat tärkeitä ihmisen terveydelle ja vähentävät sairastumisten riskejä.

Yksi tapa erotella alkoholin hyötyjä on verrata miesten ja naisten juomista keskenään. Miehethän juovat 80 % Suomessa myydystä alkoholista, eli valtaosan alkoholista nauttivat miehet. Tietenkin miehet sitten tulevat enemmän riippuvaisiksi alkoholista ja sairastuvat alkoholismiin, mutta alkoholin käytöllä on toinenkin puoli. Miehet käyttävät huomattavasti vähemmän mielenterveyden hoidon palveluja ja ahdistuneisuushäiriöitä ja masennusta esiintyy miehillä vähemmän, kuin naisilla. Tämä voisi selittyä sillä, että miehet käyttäisivät alkoholia eräänlaisena itselääkintänä ja sen avulla siirtyisivät elämässä eteenpäin, eivätkä jää märehtimään ongelmiaan yksin ja pidemmäksi aikaa.

Kansanedustajat puhuvat jatkuvasti alkoholihaitoista, mutta alkoholihyödytkin pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi päätettäessä, kuinka vahvaa alkoholia elintarvikeliikkeistä saisi ostaa.

]]>
29 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245059-alkoholihyodyt#comments Alkoholi Alkoholihaitat Thu, 26 Oct 2017 15:17:52 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245059-alkoholihyodyt
Ratkaisu lonkerolaatikon ulkopuolelta http://anttiraunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243381-ratkaisu-lonkerolaatikon-ulkopuolelta <p>Tänä syksynä Eduskuntamme tulee käyttämään ennätysmäärän aikaa keskusteluun 0,8% korotuksesta. Jos tämä korotus koskisi palkkoja ja työllisyyttä, niin se olisi perusteltua. Valitettavasti noista tärkeistä asioista tässä ei ole kyse. Kyse on asiasta, joka tuskin vaikuttaa sinänsä kenenkään elämään suuntaan tai toiseen. Valitettavasti kuitenkin kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan noston tekemättä jättäminen todistaa sen, että Eduskuntamme on täysin kykenemätön tekemään kansan tahdon mukaisia päätöksiä ja ottamaan edes pientä askelta holhousvaltiosta kansalaisvaltion suuntaan.</p><p>Minulta on kysytty useaan otteeseen mielipidettä tähän asiaan. Olen kuitenkin kirjoittanut niin monia kirjoituksia vuosien varrella, etten ole tuntenut tarvetta toistaa itseäni. Tänään päätin kuitenkin tarttua näppäimistöön ja tarjota pelkän kritiikin sijaan ratkaisua, josta lähes kaikki hyötyisivät. Luonnollisesti en ole ihmeidentekijä, joten tässäkin ratkaisussa kärsisivät ne henkilöt, joiden palkkapussia Alko on lihottanut.</p><p>Ratkaisuni on kokonaispaketti, joka vaatii toimiakseen kaikkien osien toteuttamista. Toivon myös samasta syystä, ettei kukaan lainaisi tästä kirjoituksesta vain yhtä osaa.</p><p>1. Puretaan Alkon monopoliasema kaikkien alkoholijuomien osalta. Jos maassamme olisi liberaalimpi ilmapiiri, ehdottaisin Alkon nimen muutamista Huume Oy:ksi, jonka vastuulla olisi kannabiksen myyminen yksioikeudella, kunnes sen vapaa myynti voidaan sallia10-20 vuoden sisällä. Jätän tämän nyt kuitenkin pois tästä ehdotuksestani, sillä siihen maamme yleinen ilmapiiri ei ole vielä valmis. Se toisi kuitenkin varmasti satoja miljoonia euroja matkailutuloja ja loisi enemmän positiivista tunnettavuutta &nbsp;Suomelle kuin kaikki brändi-työryhmät ovat yhdessä koskaan pystyneet luomaan.</p><p>Olen varma, että suurin osa Alkon ammattilaisista työllistyisivät yksityiselle sektorille ja osasta saataisiin varmasti loistavia sommelierejä ravintoloihin, joiden määrä ehdotukseni&nbsp; myötä varmasti kasvaisi. Luonnollisesti myös osa Alkoista voisi jatkaa, jos yhtiön kulurakenne vain onnistuttaisiin sopeuttamaan avoimeen markkinatalouteen.</p><p>Alko on erittäin kallis organisaatio, joka tuottaa naurettavat alle 40 miljoonaa euroa vuodessa meille veronmaksajille. Mielestäni kohtuullisen huono suoritus yritykseltä, jolla on yksinoikeus myydä yli 4,7 prosenttista alkoholia take awaynä. Tulokseen nähden toimitusjohtajan, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten palkkiota voidaan syystäkin pitää absurdeina. Toisaalta ymmärrän kyllä, miksi he, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, vastustavat tuota 0,7%:n korotusta niin voimakkaasti. Tämä korotus on nimittäin suuri askel ainoastaan kohti Alkon monopolin purkautumista. Viinien tulo kauppaan puolestaan kaataisi sen lähes välittömästi.</p><p>Samaan aikaan Alko aiheuttaa epäreilua kilpailua ja pienet kaupat kärsivät, koska niillä ei ole viinejä saman katon alla, kuten isommilla kaupoilla ja marketeilla. Myös pienten tuottajien on hankala saada omia tuotteitaan vähittäismyyntiin. Useille pienpanimoille ainoaksi vaihtoehdoksi nykyisessä järjestelmässä jääkin ravintolamyynti.</p><p>2. Korotetaan alkoholiveroa reippaasti samassa yhteydessä, kun lopetamme Alkot. Kilpailu ja kauppojen tehokkuus pitäisi huolen siitä, että veronkorotuksista huolimatta kuluttajille alkoholi maksaisi jatkossa saman verran kuin nyt Alkossa. Kauppa on mm. laskenut, että he pystyvät myymään korin lonkeroa noin 26 eurolla, kun se Alkossa maksaa lähes 40 euroa!</p><p>Veronkorotuksen ansiosta Valtiolla olisi varaa satsata enemmän todellisten ongelmakäyttäjien hoitoon ja kuntouttamiseen. Samassa yhteydessä voisimme leikata terveys- ja raittiusjärjestöille maksettavien tukien määrää, jotka nyt ovat valuneet Alkon puolustamisen lobbaukseen.</p><p>Jos nyt korotamme veroa, &nbsp;siitä hyötyvät vain ne naapurimaat, joissa verotus on alhaisempaa.</p><p>3. Lasketaan ravintoloissa nautitun alkoholin arvonlisäveroa ruuan tasolle. Tämä on luonnollisesti se tehokkain tapa ohjata alkoholin kulutusta valvottuihin olosuhteisiin, mitä jokainen Eduskuntapuolueemme toivoo, mutta kukaan ei kuitenkaan tee asialle mitään.</p><p>Rahoitus tähän saataisiin ehdotukseni kohdan 2. alkoholiveron korotuksista. Uskon kuitenkin, että tämä lisäisi niin paljon työllisyyttä maassamme, että myös se kompensoisi tämän veronlaskun aiheuttaman loven valtiomme tulobudjetissa. Lisäksi tämä parantaisi maamme kiinnostavuutta matkailumaana, mikä sekin tuo kipeästi kaivattuja euroja yhteiseen kassaamme. Olen varma, että tällainen veroalennus aloittaisi ennennäkemättömän investointibuumin ravintola-alalle. Mielestäni voimme puhua mieluummin kymmenistä tuhansista työpaikoista kuin tuhansista, joita voisimme saada aikaan kohtuullisen lyhyessä ajassa, melko pienellä riskisijoituksella. Itse asiassa alv:n pudotus maksaisi ilman noita mainitsemiani dynaamisten vaikutusten huomioimista saman verran kuin olemme sijoittaneet yhteisiä varojamme viime vuonna Talvivaaraan.</p><p>Ehdotukseni ei sinänsä laskisi nykyistä omatuontia olennaisesti, mutta se hillitsisi ainakin sen kasvua. Oluen roudaus naapurimaista pysähtyy vasta sitten, kun uskallamme olennaisesti pudottaa alkoholin hintaa alkoholinveron kevennyksillä. Nuo kevennykset tuskin laskisivat verotuloja merkittävästi, sillä kansa siirtyisi ostamaan kotimaasta kevyemmin verotettuja tuotteita. Tämä olisi jo kuitenkin niin rohkea ratkaisu, etten edes kehtaa sitä esittää nykyisille vellihousupolitiikoillemme, jotka eivät uskalla luottaa kansaan, vaan vain ja ainoastaan Pekka Puskaan.</p><p>Lopuksi haluaisin korostaa, että minulla on tässä oma lehmä ojassa, jota yritän kaikella mahdollisella tavalla nostaa sieltä pois. Olen ravintoloitsija, joka luonnollisesti hyötyisi tästä ehdotuksesta. Olen myös veronmaksaja ja mielelläni maksaisin jatkossa pienempää veroa, joka olisi mahdollista kun työllisyyden paranemisen myötä saisimme yhä useamman suomalaisen mukaan talkoisiin maksajina - ei työttöminä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänä syksynä Eduskuntamme tulee käyttämään ennätysmäärän aikaa keskusteluun 0,8% korotuksesta. Jos tämä korotus koskisi palkkoja ja työllisyyttä, niin se olisi perusteltua. Valitettavasti noista tärkeistä asioista tässä ei ole kyse. Kyse on asiasta, joka tuskin vaikuttaa sinänsä kenenkään elämään suuntaan tai toiseen. Valitettavasti kuitenkin kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan noston tekemättä jättäminen todistaa sen, että Eduskuntamme on täysin kykenemätön tekemään kansan tahdon mukaisia päätöksiä ja ottamaan edes pientä askelta holhousvaltiosta kansalaisvaltion suuntaan.

Minulta on kysytty useaan otteeseen mielipidettä tähän asiaan. Olen kuitenkin kirjoittanut niin monia kirjoituksia vuosien varrella, etten ole tuntenut tarvetta toistaa itseäni. Tänään päätin kuitenkin tarttua näppäimistöön ja tarjota pelkän kritiikin sijaan ratkaisua, josta lähes kaikki hyötyisivät. Luonnollisesti en ole ihmeidentekijä, joten tässäkin ratkaisussa kärsisivät ne henkilöt, joiden palkkapussia Alko on lihottanut.

Ratkaisuni on kokonaispaketti, joka vaatii toimiakseen kaikkien osien toteuttamista. Toivon myös samasta syystä, ettei kukaan lainaisi tästä kirjoituksesta vain yhtä osaa.

1. Puretaan Alkon monopoliasema kaikkien alkoholijuomien osalta. Jos maassamme olisi liberaalimpi ilmapiiri, ehdottaisin Alkon nimen muutamista Huume Oy:ksi, jonka vastuulla olisi kannabiksen myyminen yksioikeudella, kunnes sen vapaa myynti voidaan sallia10-20 vuoden sisällä. Jätän tämän nyt kuitenkin pois tästä ehdotuksestani, sillä siihen maamme yleinen ilmapiiri ei ole vielä valmis. Se toisi kuitenkin varmasti satoja miljoonia euroja matkailutuloja ja loisi enemmän positiivista tunnettavuutta  Suomelle kuin kaikki brändi-työryhmät ovat yhdessä koskaan pystyneet luomaan.

Olen varma, että suurin osa Alkon ammattilaisista työllistyisivät yksityiselle sektorille ja osasta saataisiin varmasti loistavia sommelierejä ravintoloihin, joiden määrä ehdotukseni  myötä varmasti kasvaisi. Luonnollisesti myös osa Alkoista voisi jatkaa, jos yhtiön kulurakenne vain onnistuttaisiin sopeuttamaan avoimeen markkinatalouteen.

Alko on erittäin kallis organisaatio, joka tuottaa naurettavat alle 40 miljoonaa euroa vuodessa meille veronmaksajille. Mielestäni kohtuullisen huono suoritus yritykseltä, jolla on yksinoikeus myydä yli 4,7 prosenttista alkoholia take awaynä. Tulokseen nähden toimitusjohtajan, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten palkkiota voidaan syystäkin pitää absurdeina. Toisaalta ymmärrän kyllä, miksi he, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, vastustavat tuota 0,7%:n korotusta niin voimakkaasti. Tämä korotus on nimittäin suuri askel ainoastaan kohti Alkon monopolin purkautumista. Viinien tulo kauppaan puolestaan kaataisi sen lähes välittömästi.

Samaan aikaan Alko aiheuttaa epäreilua kilpailua ja pienet kaupat kärsivät, koska niillä ei ole viinejä saman katon alla, kuten isommilla kaupoilla ja marketeilla. Myös pienten tuottajien on hankala saada omia tuotteitaan vähittäismyyntiin. Useille pienpanimoille ainoaksi vaihtoehdoksi nykyisessä järjestelmässä jääkin ravintolamyynti.

2. Korotetaan alkoholiveroa reippaasti samassa yhteydessä, kun lopetamme Alkot. Kilpailu ja kauppojen tehokkuus pitäisi huolen siitä, että veronkorotuksista huolimatta kuluttajille alkoholi maksaisi jatkossa saman verran kuin nyt Alkossa. Kauppa on mm. laskenut, että he pystyvät myymään korin lonkeroa noin 26 eurolla, kun se Alkossa maksaa lähes 40 euroa!

Veronkorotuksen ansiosta Valtiolla olisi varaa satsata enemmän todellisten ongelmakäyttäjien hoitoon ja kuntouttamiseen. Samassa yhteydessä voisimme leikata terveys- ja raittiusjärjestöille maksettavien tukien määrää, jotka nyt ovat valuneet Alkon puolustamisen lobbaukseen.

Jos nyt korotamme veroa,  siitä hyötyvät vain ne naapurimaat, joissa verotus on alhaisempaa.

3. Lasketaan ravintoloissa nautitun alkoholin arvonlisäveroa ruuan tasolle. Tämä on luonnollisesti se tehokkain tapa ohjata alkoholin kulutusta valvottuihin olosuhteisiin, mitä jokainen Eduskuntapuolueemme toivoo, mutta kukaan ei kuitenkaan tee asialle mitään.

Rahoitus tähän saataisiin ehdotukseni kohdan 2. alkoholiveron korotuksista. Uskon kuitenkin, että tämä lisäisi niin paljon työllisyyttä maassamme, että myös se kompensoisi tämän veronlaskun aiheuttaman loven valtiomme tulobudjetissa. Lisäksi tämä parantaisi maamme kiinnostavuutta matkailumaana, mikä sekin tuo kipeästi kaivattuja euroja yhteiseen kassaamme. Olen varma, että tällainen veroalennus aloittaisi ennennäkemättömän investointibuumin ravintola-alalle. Mielestäni voimme puhua mieluummin kymmenistä tuhansista työpaikoista kuin tuhansista, joita voisimme saada aikaan kohtuullisen lyhyessä ajassa, melko pienellä riskisijoituksella. Itse asiassa alv:n pudotus maksaisi ilman noita mainitsemiani dynaamisten vaikutusten huomioimista saman verran kuin olemme sijoittaneet yhteisiä varojamme viime vuonna Talvivaaraan.

Ehdotukseni ei sinänsä laskisi nykyistä omatuontia olennaisesti, mutta se hillitsisi ainakin sen kasvua. Oluen roudaus naapurimaista pysähtyy vasta sitten, kun uskallamme olennaisesti pudottaa alkoholin hintaa alkoholinveron kevennyksillä. Nuo kevennykset tuskin laskisivat verotuloja merkittävästi, sillä kansa siirtyisi ostamaan kotimaasta kevyemmin verotettuja tuotteita. Tämä olisi jo kuitenkin niin rohkea ratkaisu, etten edes kehtaa sitä esittää nykyisille vellihousupolitiikoillemme, jotka eivät uskalla luottaa kansaan, vaan vain ja ainoastaan Pekka Puskaan.

Lopuksi haluaisin korostaa, että minulla on tässä oma lehmä ojassa, jota yritän kaikella mahdollisella tavalla nostaa sieltä pois. Olen ravintoloitsija, joka luonnollisesti hyötyisi tästä ehdotuksesta. Olen myös veronmaksaja ja mielelläni maksaisin jatkossa pienempää veroa, joka olisi mahdollista kun työllisyyden paranemisen myötä saisimme yhä useamman suomalaisen mukaan talkoisiin maksajina - ei työttöminä.

]]>
1 http://anttiraunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243381-ratkaisu-lonkerolaatikon-ulkopuolelta#comments Alko OY Alkoholihaitat Alkoholilaki Alkoholipolitiikka Sun, 24 Sep 2017 17:14:57 +0000 Antti Raunio http://anttiraunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243381-ratkaisu-lonkerolaatikon-ulkopuolelta
Alkoholilainsäädännössä mättää muutkin kuin prosentit http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242826-alkoholilainsaadannossa-mattaa-muutkin-kuin-prosentit <p>Eduskunta käsittelee syksyn aikana alkoholilain uudistuspakettia, joka on aitosuomalaiseen tapaan johtanut keskusteluun epäolennaisuuksista ja lopputulos näyttää jo tässä vaiheessa vesitetylle kompromissille. En itse ole ryhmäkurin ystävä, mutta on suorastaan hupaisaa kuinka alkoholilain siirtäminen tälle vuosituhannelle on omantunnonkysymys Keskustalle, mutta sitä eivät ole olleet koulutukseen, vähäosaisten toimeentuloon ja lapsiin kohdistuneet yhteiskunnallista eriarvoisuutta pahentavat leikkaukset.&nbsp;</p><p>Uudistuksessa on useita järkeviäkin puolia, mutta järkevän alkoholipolitiikan tulisi keskittyä yksinkertaisesti siihen, että yhteiskunnan kärsimiä haittoja minimoidaan keinoilla, jotka haittaavat vähiten suomalaisten enemmistöä, jolle alkoholi ei ole ongelma. Nykytilanteen - ja myös uudistuksen jälkeisen todellisuuden eräs perusongelmista on se, että säätely kannustaa toimimaan tavoilla, jotka ovat säätelyn tavoitteiden vastaisia.</p><p>Kaikista säätelykeinoista tehokkain on verotus ja alkoholin aiheuttamien yhteiskunnallisten haittojen takia erityiskohtelu on perusteltua hyvinvointivaltiossa, jossa veronmaksajat kustantavat terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kaikille. Sen sijaan hakoteillä tuntuu olevan ymmärrys siitä, mistä verotuksessa on kyse. Verotus kannustaa toimimaan tietyllä tavalla tai kääntäen, rankaisee tietystä toiminnasta. Suomalainen alkoholiverotus kannustaa juomaan kotona bulkkialkoholia sekä maksimoimaan ulkomaantuonnin määrän.&nbsp; Se aiheuttaa ja pahentaa sekä alkoholihaittoja että suomalaiseen alkoholikulttuuriin kuuluvia valitettavia piirteitä, minkä ohella veropolitiikka on julkisen ja yksityisen talouden kannalta haitallista.&nbsp; Vaikka päättäjät ja niin sanotut asiantuntijat ovat ministeritasoa myöten toista väittäneet, viimeisten vuosien linjaukset ovat juurikin lisänneet sekä kotona juomista että tuontia. Viina maistuu lähes entiseen tapaan, mutta verotulot ja kotimaan työllisyys laskevat. Nyt pientä helpotusta on tuomassa Viron tiukkeneva verotus, johon tosin Latviassa on jo vastattu lisäämällä tarjontaa.</p><p>Verotusta tulisi uudistaa niin, että se suosisi ravintolakulutusta. Se ohjaisi alkoholin käyttöä monellakin tavalla terveempään suuntaan ja toisi positiivisia työllisyysvaikutuksia. Maltillinen hintataso parantaisi osaltaan myös maamme kilpailukykyä matkailumarkkinoilla. Lisäksi myydyn alkoholin osalta verotus tulisi kohdentaa haitta-aineeseen eli etanoliin sen määrän suhteessa vahvuuden huomioiden väkevien osalta ilman monimutkaista eri juomatyyppejä eri tavalla kohtelevaa nykyjärjestelmää. Etanoliveron ohella pitäisi tarkistella myös arvonlisäveroa, sillä nykyinen korkea arvonlisäverokanta suosii teollista bulkkialkoholia. Pientuottajat tekevät arvokasta työtä paremman juomakulttuurin hyväksi ja pientuotantoa sekä ravintolakulutusta suosiva verotus olisivat myös järkevää työllisyyspolitiikkaa.&nbsp;</p><p>Valitettavasti näyttää sille, että olemme jälleen menettämässä mahdollisuuden lainsäädännön merkittävään järkevöittämiseen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta käsittelee syksyn aikana alkoholilain uudistuspakettia, joka on aitosuomalaiseen tapaan johtanut keskusteluun epäolennaisuuksista ja lopputulos näyttää jo tässä vaiheessa vesitetylle kompromissille. En itse ole ryhmäkurin ystävä, mutta on suorastaan hupaisaa kuinka alkoholilain siirtäminen tälle vuosituhannelle on omantunnonkysymys Keskustalle, mutta sitä eivät ole olleet koulutukseen, vähäosaisten toimeentuloon ja lapsiin kohdistuneet yhteiskunnallista eriarvoisuutta pahentavat leikkaukset. 

Uudistuksessa on useita järkeviäkin puolia, mutta järkevän alkoholipolitiikan tulisi keskittyä yksinkertaisesti siihen, että yhteiskunnan kärsimiä haittoja minimoidaan keinoilla, jotka haittaavat vähiten suomalaisten enemmistöä, jolle alkoholi ei ole ongelma. Nykytilanteen - ja myös uudistuksen jälkeisen todellisuuden eräs perusongelmista on se, että säätely kannustaa toimimaan tavoilla, jotka ovat säätelyn tavoitteiden vastaisia.

Kaikista säätelykeinoista tehokkain on verotus ja alkoholin aiheuttamien yhteiskunnallisten haittojen takia erityiskohtelu on perusteltua hyvinvointivaltiossa, jossa veronmaksajat kustantavat terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kaikille. Sen sijaan hakoteillä tuntuu olevan ymmärrys siitä, mistä verotuksessa on kyse. Verotus kannustaa toimimaan tietyllä tavalla tai kääntäen, rankaisee tietystä toiminnasta. Suomalainen alkoholiverotus kannustaa juomaan kotona bulkkialkoholia sekä maksimoimaan ulkomaantuonnin määrän.  Se aiheuttaa ja pahentaa sekä alkoholihaittoja että suomalaiseen alkoholikulttuuriin kuuluvia valitettavia piirteitä, minkä ohella veropolitiikka on julkisen ja yksityisen talouden kannalta haitallista.  Vaikka päättäjät ja niin sanotut asiantuntijat ovat ministeritasoa myöten toista väittäneet, viimeisten vuosien linjaukset ovat juurikin lisänneet sekä kotona juomista että tuontia. Viina maistuu lähes entiseen tapaan, mutta verotulot ja kotimaan työllisyys laskevat. Nyt pientä helpotusta on tuomassa Viron tiukkeneva verotus, johon tosin Latviassa on jo vastattu lisäämällä tarjontaa.

Verotusta tulisi uudistaa niin, että se suosisi ravintolakulutusta. Se ohjaisi alkoholin käyttöä monellakin tavalla terveempään suuntaan ja toisi positiivisia työllisyysvaikutuksia. Maltillinen hintataso parantaisi osaltaan myös maamme kilpailukykyä matkailumarkkinoilla. Lisäksi myydyn alkoholin osalta verotus tulisi kohdentaa haitta-aineeseen eli etanoliin sen määrän suhteessa vahvuuden huomioiden väkevien osalta ilman monimutkaista eri juomatyyppejä eri tavalla kohtelevaa nykyjärjestelmää. Etanoliveron ohella pitäisi tarkistella myös arvonlisäveroa, sillä nykyinen korkea arvonlisäverokanta suosii teollista bulkkialkoholia. Pientuottajat tekevät arvokasta työtä paremman juomakulttuurin hyväksi ja pientuotantoa sekä ravintolakulutusta suosiva verotus olisivat myös järkevää työllisyyspolitiikkaa. 

Valitettavasti näyttää sille, että olemme jälleen menettämässä mahdollisuuden lainsäädännön merkittävään järkevöittämiseen. 

 

 

 

]]>
12 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242826-alkoholilainsaadannossa-mattaa-muutkin-kuin-prosentit#comments Alkoholihaitat Alkoholikulttuuri Alkoholilaki THL Verotus Thu, 14 Sep 2017 04:00:21 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242826-alkoholilainsaadannossa-mattaa-muutkin-kuin-prosentit
Mitä tuo A-klinikan Tuuli Pitkänen hörisee? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240313-mita-tuo-a-klinikan-tuuli-pitkanen-horisee <p>Puol Ysin uutisissa oli paljon puhetta alkoholista ja voiko sitä käyttää lasten seurassa. Noin viiden minuutin kohdalla haastateltiin A-klinikkasäätiön Tuuli Pitkästä.</p><p>En oikein saanut kiinni hänen pointeistaan. Kovin sekavasti puhui, ilman mitään asiaa?</p><p>Omituinen haastattelu.</p><p>Löytyy täältä:&nbsp;</p><p><a href="http://areena.yle.fi/1-3825119?autoplay=true" title="http://areena.yle.fi/1-3825119?autoplay=true">http://areena.yle.fi/1-3825119?autoplay=true</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puol Ysin uutisissa oli paljon puhetta alkoholista ja voiko sitä käyttää lasten seurassa. Noin viiden minuutin kohdalla haastateltiin A-klinikkasäätiön Tuuli Pitkästä.

En oikein saanut kiinni hänen pointeistaan. Kovin sekavasti puhui, ilman mitään asiaa?

Omituinen haastattelu.

Löytyy täältä: 

http://areena.yle.fi/1-3825119?autoplay=true

]]>
14 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240313-mita-tuo-a-klinikan-tuuli-pitkanen-horisee#comments A-klinikkasäätiö Alkoholi Alkoholihaitat Lapset ja nuoret Lapsiperheet Wed, 19 Jul 2017 18:59:12 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240313-mita-tuo-a-klinikan-tuuli-pitkanen-horisee
Alkoholirajat ja maan tavat http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239197-alkoholirajat-ja-maan-tavat <p>Mikä on sen parempi aihe näin juhannuksen&nbsp;aikaan blogistille kuin kirjoittaa alkoholista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Olen vakuuttunut siitä, että Suomi edelleen tarvitsee alkoholilainsäädäntönsä &ndash; kyse on siitä, että yhdessä sovitaan keskeisistä kaikkiin suomalaisiin vaikuttavista asioista. Olen 70-luvun nuori, jolloin keskiolut vapautui ja oikeastaan juomatavat siistiytyivät ja muuttuivat miedompaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsuusvaiheessa on tullut seurattua sitä edeltävää käytäntöä ja erityisesti miesten juomat olivat väkevämpiä. Soisin miedompien juomien säilyvän edelleen ruokakaupoissa.</p><p>Olemme suomalaisina vieraanvaraista kansaa samoin kuin naapurimaidemmekin ihmiset. Tarjoamme mielellämme juomia ja tupakkaa siinä missä kahvia ja pullaakin. Alkoholista puhutaan ja vitsaillaan paljon, niin minäkin teen. Aikuinen ihminen kuitenkin on jo oppinut säätelemään itse juomistaan ja tietää yleensä rajansa.</p><p>Suomessa on oma historiansa alkoholin suhteen. Kirjoista olen lukenut, että joskus jopa palkka maksettiin joko kokonaan tai osittain oluena. Meillä on pitkät juomisen perinteet.</p><p>Viime vuosina lehtijutut ulos kodeistaan heitetyistä perheistä ovat vähentyneet. Uskon tämän olevan miedompien juomien ansioita. Hauskaa iltaa voidaan viettää pitempään nautiskellen seurustelujuomia kenenkään varsinaisesti humaltuvan liikaa. Moni mielipidevaikuttaja vetoaa siihen, että lainsäädäntö alkoholin suhteen on monissa maissa vapaampaa kuin Suomessa. Niissäkin maissa ehkä hyvällä ei katsota liikaa humaltumista. Maamme itsenäisenä maana on vasta 100-vuotias. Monien eurooppalaisten juomahistoria on paljon pidempi ja niissä on valmistettu alkoholijuomia kauan. Juomakulttuuri on kypsempää. Ei voi hoitaa viinitilaa tai viininvalmistusta menestyneesti, jos ei osaa hillitä alkoholin käyttöä. Suomessa alkoholin valmistus on lähes piilotettua. Sivistynyttä alkoholikulttuuria ei ole ehtinyt syntyä. Maamme on pohjoinen maa, jossa ei luontevin elinkeino ole viininviljely ja meillä toki on hyviä olutpanimoja. Nykyiset olutpanimot tekevät hyvää mietoa olutta Ruotsin malliin.</p><p>Onko monella ihmisellä lyhyt muisti tai sitten päättäjämmekin ovat niin nuoria, etteivät muista enää ennen alkoholin miedontamista vallinneita olosuhteita. Toivoisin tutkijoiden ja toimittajien vilkaisevan niitä sanomalehtiä, joita tuolloin julkaistiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Marraskuussa vuonna 2013 kirjoitin tässä blogijutussani näin:</p><p>&rdquo; Jos liiallinen alkoholin käyttö on perheeseen hiipimässä, kannattaa alkaa valita kaupassa asioidessaan miedompia juomia, alkoholittomia tai mietoja oluita, vichyä jne. Ihmisellä saattaa olla taipumusta siihen, että edessään on viihtymisen vuoksi lasillinen jotakin juomaa. Juoman ei tarvitse sisältää alkoholia kuitenkaan. Myös seurueessa voi nauttia alkoholittomia tai mietoja juomia.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen joillekin tahoille lähettänyt pyyntöä, että suomalaisissa ravintoloissa olisi erityisesti naisia varten mietoa olutta hanaoluena. Ja tietenkin myös miehiä varten. Tuolloin olutta ostaessaan ei erotu muusta seurueesta ja saa samanlaisen juoman, joka siis olisi vain miedompi. Olisiko miedolle hanaoluelle jo kaupallista kysyntää?</p><p>&nbsp;</p><p>Juomatavoiltaan ihmiset ovat erilaisia. Kannattaa pitää kiinni omista juomisrajoitteistaan myös keski-ikäisenä. Se, että ei juo päivällä on hyvä sääntö, ja myös se, että ei juo arkena tai jokaisena arkipäivänä. Itselläni on silloin tällöin tapana nauttia ykkösolut lounaalla, se rentouttaa ja on hyvänmakuista, mutta muuta alkoholijuomaa en kaipaa päivän aikana.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni Suomessa pitäisi pyrkiä edelleen miedompia juomia kohti kuin väkevämpiä. Nykyinen alkoholilaki pitäisi vähintään säilyttää.&nbsp;Tämä on myös kansanterveyskysymys.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä on sen parempi aihe näin juhannuksen aikaan blogistille kuin kirjoittaa alkoholista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Olen vakuuttunut siitä, että Suomi edelleen tarvitsee alkoholilainsäädäntönsä – kyse on siitä, että yhdessä sovitaan keskeisistä kaikkiin suomalaisiin vaikuttavista asioista. Olen 70-luvun nuori, jolloin keskiolut vapautui ja oikeastaan juomatavat siistiytyivät ja muuttuivat miedompaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsuusvaiheessa on tullut seurattua sitä edeltävää käytäntöä ja erityisesti miesten juomat olivat väkevämpiä. Soisin miedompien juomien säilyvän edelleen ruokakaupoissa.

Olemme suomalaisina vieraanvaraista kansaa samoin kuin naapurimaidemmekin ihmiset. Tarjoamme mielellämme juomia ja tupakkaa siinä missä kahvia ja pullaakin. Alkoholista puhutaan ja vitsaillaan paljon, niin minäkin teen. Aikuinen ihminen kuitenkin on jo oppinut säätelemään itse juomistaan ja tietää yleensä rajansa.

Suomessa on oma historiansa alkoholin suhteen. Kirjoista olen lukenut, että joskus jopa palkka maksettiin joko kokonaan tai osittain oluena. Meillä on pitkät juomisen perinteet.

Viime vuosina lehtijutut ulos kodeistaan heitetyistä perheistä ovat vähentyneet. Uskon tämän olevan miedompien juomien ansioita. Hauskaa iltaa voidaan viettää pitempään nautiskellen seurustelujuomia kenenkään varsinaisesti humaltuvan liikaa. Moni mielipidevaikuttaja vetoaa siihen, että lainsäädäntö alkoholin suhteen on monissa maissa vapaampaa kuin Suomessa. Niissäkin maissa ehkä hyvällä ei katsota liikaa humaltumista. Maamme itsenäisenä maana on vasta 100-vuotias. Monien eurooppalaisten juomahistoria on paljon pidempi ja niissä on valmistettu alkoholijuomia kauan. Juomakulttuuri on kypsempää. Ei voi hoitaa viinitilaa tai viininvalmistusta menestyneesti, jos ei osaa hillitä alkoholin käyttöä. Suomessa alkoholin valmistus on lähes piilotettua. Sivistynyttä alkoholikulttuuria ei ole ehtinyt syntyä. Maamme on pohjoinen maa, jossa ei luontevin elinkeino ole viininviljely ja meillä toki on hyviä olutpanimoja. Nykyiset olutpanimot tekevät hyvää mietoa olutta Ruotsin malliin.

Onko monella ihmisellä lyhyt muisti tai sitten päättäjämmekin ovat niin nuoria, etteivät muista enää ennen alkoholin miedontamista vallinneita olosuhteita. Toivoisin tutkijoiden ja toimittajien vilkaisevan niitä sanomalehtiä, joita tuolloin julkaistiin.

 

Marraskuussa vuonna 2013 kirjoitin tässä blogijutussani näin:

” Jos liiallinen alkoholin käyttö on perheeseen hiipimässä, kannattaa alkaa valita kaupassa asioidessaan miedompia juomia, alkoholittomia tai mietoja oluita, vichyä jne. Ihmisellä saattaa olla taipumusta siihen, että edessään on viihtymisen vuoksi lasillinen jotakin juomaa. Juoman ei tarvitse sisältää alkoholia kuitenkaan. Myös seurueessa voi nauttia alkoholittomia tai mietoja juomia.

 

Olen joillekin tahoille lähettänyt pyyntöä, että suomalaisissa ravintoloissa olisi erityisesti naisia varten mietoa olutta hanaoluena. Ja tietenkin myös miehiä varten. Tuolloin olutta ostaessaan ei erotu muusta seurueesta ja saa samanlaisen juoman, joka siis olisi vain miedompi. Olisiko miedolle hanaoluelle jo kaupallista kysyntää?

 

Juomatavoiltaan ihmiset ovat erilaisia. Kannattaa pitää kiinni omista juomisrajoitteistaan myös keski-ikäisenä. Se, että ei juo päivällä on hyvä sääntö, ja myös se, että ei juo arkena tai jokaisena arkipäivänä. Itselläni on silloin tällöin tapana nauttia ykkösolut lounaalla, se rentouttaa ja on hyvänmakuista, mutta muuta alkoholijuomaa en kaipaa päivän aikana.”

 

Mielestäni Suomessa pitäisi pyrkiä edelleen miedompia juomia kohti kuin väkevämpiä. Nykyinen alkoholilaki pitäisi vähintään säilyttää. Tämä on myös kansanterveyskysymys.

 

]]>
50 http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239197-alkoholirajat-ja-maan-tavat#comments Kotimaa Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholihaitat Sun, 25 Jun 2017 09:03:35 +0000 Tarja Kaltiomaa http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239197-alkoholirajat-ja-maan-tavat
Alkoholilain uudistus http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239085-alkoholilain-uudistus <p>Nykyinen kielto- ja rajoituskeskeinen holhoava alkoholipoliikka on lähes 90 vuotta houkutellut kansan nauttimaan kiellettyä hedelmää kaksin käsin ottamalla ryyppäämisestä vastuun pois pullon haltijan omista käsistä. Hyväksytty syy olla kiltti ja tottelevainen lapsonen normaalin rajoittamista vastaan kapinoivan suomalaisen jurrikan sijasta on ainoastaan tilanne, kun itsellä ei ole eikä kaverit tarjoa.</p> <p>Toisin kuin kansalaisvastuun sivistysmaissa, meillä Isä Aurinkoinen eli holhousvaltio on kahlinnut niin jätkät kuin maisteritkin peräkammarin kiljutynnyriin sosiaalitädln huostaan otettuna.</p> <p>On aika vastuullisten päättäjien vapauttaa viinalle persoksi opetettu kansa jälleen aikuistumaan eli vastaamaan itsestään, jolloin ei ole enää tarvetta uhmajuomiseen vaan voidaan säästää juopottelurahat tasokkaaseen ruokailuun hyvän viinin, tasokkaiden oluiden ja ystävien kanssa.<br />Vastuu isoina lapsina pidettyjen aikamiespoikien päästämisestä maailmalle itsenäistymään on nyt läheisriippuvaisuudestaan toivottavasti parantuvien kansan edustajien aikuisen jäntevissä kourissa.</p> <p>Toivottavasti alkoholiverotulojen sokaisemat sosiaalitanttamaisetkin parlamentaarikot ymmärtävät arvottaa nykymenon aiheuttamat alkoholihaitat sairauskustannuksineen merkittävämmiksi kuin lyhyen aikavälin verotuotot. Eipä ole kovin ylevää sekään, jos lainsäätäjä toimii pulloja piilottelevan alkoholistipuolison tavoin kuvitellen tekevänsä holhoamisellaan hyvää mutta todellisuudessa vallankäyttöhimossaan pitää hoidokkinsa holhottavana lapsena voidakseen tuntea paremmuutta ja ylemmyyttä. Vastuulliset mielenterveysammattilaiset ohjaavat nämä puolisot pariterapiaan yhdessä selvittelemään valtapeliensä aiheuttamia ongelmia - miten lie hoitoonohjauksen laita siellä eduskunnassa?</p> <p>Kansan ylenmääräinen uhmajuottaminen ei ole vastuullisen lainsäätäjän toimintaa.</p> <p>Itsenäistyneet ja vapaat entiset viinan pöhöttämät juopot peräkammarien holhokit ovat isänmaatamme rakentavia huomisen verotulon tuottajia tämän päivän menoeränä olemisen sijaan. Herätys!</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nykyinen kielto- ja rajoituskeskeinen holhoava alkoholipoliikka on lähes 90 vuotta houkutellut kansan nauttimaan kiellettyä hedelmää kaksin käsin ottamalla ryyppäämisestä vastuun pois pullon haltijan omista käsistä. Hyväksytty syy olla kiltti ja tottelevainen lapsonen normaalin rajoittamista vastaan kapinoivan suomalaisen jurrikan sijasta on ainoastaan tilanne, kun itsellä ei ole eikä kaverit tarjoa.

Toisin kuin kansalaisvastuun sivistysmaissa, meillä Isä Aurinkoinen eli holhousvaltio on kahlinnut niin jätkät kuin maisteritkin peräkammarin kiljutynnyriin sosiaalitädln huostaan otettuna.

On aika vastuullisten päättäjien vapauttaa viinalle persoksi opetettu kansa jälleen aikuistumaan eli vastaamaan itsestään, jolloin ei ole enää tarvetta uhmajuomiseen vaan voidaan säästää juopottelurahat tasokkaaseen ruokailuun hyvän viinin, tasokkaiden oluiden ja ystävien kanssa.
Vastuu isoina lapsina pidettyjen aikamiespoikien päästämisestä maailmalle itsenäistymään on nyt läheisriippuvaisuudestaan toivottavasti parantuvien kansan edustajien aikuisen jäntevissä kourissa.

Toivottavasti alkoholiverotulojen sokaisemat sosiaalitanttamaisetkin parlamentaarikot ymmärtävät arvottaa nykymenon aiheuttamat alkoholihaitat sairauskustannuksineen merkittävämmiksi kuin lyhyen aikavälin verotuotot. Eipä ole kovin ylevää sekään, jos lainsäätäjä toimii pulloja piilottelevan alkoholistipuolison tavoin kuvitellen tekevänsä holhoamisellaan hyvää mutta todellisuudessa vallankäyttöhimossaan pitää hoidokkinsa holhottavana lapsena voidakseen tuntea paremmuutta ja ylemmyyttä. Vastuulliset mielenterveysammattilaiset ohjaavat nämä puolisot pariterapiaan yhdessä selvittelemään valtapeliensä aiheuttamia ongelmia - miten lie hoitoonohjauksen laita siellä eduskunnassa?

Kansan ylenmääräinen uhmajuottaminen ei ole vastuullisen lainsäätäjän toimintaa.

Itsenäistyneet ja vapaat entiset viinan pöhöttämät juopot peräkammarien holhokit ovat isänmaatamme rakentavia huomisen verotulon tuottajia tämän päivän menoeränä olemisen sijaan. Herätys!

 

]]>
2 http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239085-alkoholilain-uudistus#comments Alkoholihaitat Alkoholilaki Alkoholin kulutus Kansanterveys Viinan kirot Thu, 22 Jun 2017 10:28:04 +0000 Esko Vesa http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239085-alkoholilain-uudistus