Energia http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132896/all Sun, 15 Jul 2018 10:09:35 +0300 fi Pankkien lainaehdot edistävät kallista ja epäluotettavaa uusiutuvaa energiaa http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258237-pankkien-lainaehdot-edistavat-kallista-ja-epaluotettavaa-uusiutuvaa-energiaa <p>Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ajaa ihmiset kodeistaan ja kurjuuteen.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>&quot;Kerroimme äskettäin, kuinka monenkeskiset kehityspankit käyttävät ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta perustelemaan lainoja, jotka hylkäävät fossiilisilla polttoaineilla toteutetun sähköntuotannon rahoituksen, edistävät kalliita ja epäluotettavia uusiutuvia energialähteitä ja auttavat siten köyhiä entisestään köyhtymään.&quot;&nbsp;</strong><a href="https://wattsupwiththat.com/2018/07/14/rejecting-carbon-colonialism/?cn-reloaded=1"><strong>https://wattsupwiththat.com/2018/07/14/rejecting-carbon-colonialism/?cn-reloaded=1</strong></a></em></p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>&quot;Paul Driessen und David Wojick</strong></em><br /><em>Der Alarmismus bzgl. des vom Menschen verursachten Klimawandels verewigt Energiearmut, Arbeitslosigkeit, Armut, Krankheit, Unterernährung und frühzeitigen Tod. Die USA finanzieren sich ausbreitende Armut, Elend, Krankheiten und Tod via internationale Banken.&quot;</em><em><strong> <a href="https://www.eike-klima-energie.eu/2018/07/13/eine-schamlose-globale-tragoedie/">https://www.eike-klima-energie.eu/2018/07/13/eine-schamlose-globale-tragoedie/</a></strong></em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>&quot;Paul Driessen ja David Wojick</strong></em></p><p><em><strong>Pelottelu ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ylläpitää energiaköyhyyttä, työttömyyttä, köyhyyttä, sairautta, aliravitsemusta ja ennenaikaista kuolemaa. Yhdysvallat rahoittaa köyhyyden, kurjuuden, sairauden ja kuoleman levittämistä kansainvälisten pankkien kautta.&quot;</strong></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ajaa ihmiset kodeistaan ja kurjuuteen.

 

"Kerroimme äskettäin, kuinka monenkeskiset kehityspankit käyttävät ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta perustelemaan lainoja, jotka hylkäävät fossiilisilla polttoaineilla toteutetun sähköntuotannon rahoituksen, edistävät kalliita ja epäluotettavia uusiutuvia energialähteitä ja auttavat siten köyhiä entisestään köyhtymään." https://wattsupwiththat.com/2018/07/14/rejecting-carbon-colonialism/?cn-reloaded=1

 

"Paul Driessen und David Wojick
Der Alarmismus bzgl. des vom Menschen verursachten Klimawandels verewigt Energiearmut, Arbeitslosigkeit, Armut, Krankheit, Unterernährung und frühzeitigen Tod. Die USA finanzieren sich ausbreitende Armut, Elend, Krankheiten und Tod via internationale Banken." https://www.eike-klima-energie.eu/2018/07/13/eine-schamlose-globale-tragoedie/

 

 

"Paul Driessen ja David Wojick

Pelottelu ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ylläpitää energiaköyhyyttä, työttömyyttä, köyhyyttä, sairautta, aliravitsemusta ja ennenaikaista kuolemaa. Yhdysvallat rahoittaa köyhyyden, kurjuuden, sairauden ja kuoleman levittämistä kansainvälisten pankkien kautta."

]]>
13 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258237-pankkien-lainaehdot-edistavat-kallista-ja-epaluotettavaa-uusiutuvaa-energiaa#comments Afrikan nuorisotyöttömyys Energia Köyhyyden poistaminen Sun, 15 Jul 2018 07:09:35 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258237-pankkien-lainaehdot-edistavat-kallista-ja-epaluotettavaa-uusiutuvaa-energiaa
Entä jos ydinvoimaa ei oltaisi jarrutettu Suomessa? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256029-enta-jos-ydinvoimaa-ei-oltaisi-jarrutettu-suomessa <p>Vuonna 2016 Suomen sähköntuotannosta noin 20 % perustui kivihiilen, maakaasun, öljyn ja turpeen <a href="https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/energiantuotanto/sahkontuotanto">polttamiseen</a>. Ydinvoiman osuus oli 33,7 %.</p><p>Niin kauan kuin minä muistan, ydinvoimaa on demonisoitu ja vastustettu oikeastaan enemmän kuin mitään muuta energiantuotantomuotoa, vaikka yksin Suomessa energiantuotannon <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000702331.html">pienhiukkaspäästöillä </a>on tapettu enemmän väkeä EU-aikakaudella kuin rauhanomaisen ydinenergian takia on kaiken kaikkiaan kuollut. Toisinaan olen miettinyt, että mitä jos täällä oltaisiinkin toimittu toisin.&nbsp;</p><p>Jos Fortum olisi saanut 2010 luvan voimalan rakentamiseen, niin&nbsp;<em>todennäköisesti&nbsp;</em>meillä olisi nyt yksi reaktori enemmän energiantuotannossa, tai ainakin pian olisii. Arevan sekoilujen toistuminen myös toisessa ydinvoimalassa olisi sangen epätodennäköistä ja vaikka jotain vähän vastaavaa olisikin käynyt, niin joko olisimme jo nyt tai hyvin pian tilanteessa, jossa sähköntuotannon kaikkein saastuttavimmista muodoista voitaisiin päästä suurimmalta osin eroon. Jälkiviisas on tietysti helppo olla, mutta nyt näyttää sille, että taho joka todennäköisimmin olisi saaanut voimalan rakennettua jätettiin ilman lupaa. Nyt meillä on historiallisen kallis ja pitkäksi venynyt hanke, joka joka mutkassa on vedetty pitkäksi yhdistettynä Rosatomin hankkeeseen, jonka poliittiset riskit ovat suuria ja toteutumisaikataulu vielä mysteeri. Siinä sivussa OL-4 tuli hyllytetyksi.</p><p>Kaikkien ympäristöstä huolissaan olevien tulisi muistaa, että voisimme olla tilanteessa, jossa ydinvoiman sähköosuus olisi jo nyt selvästi yli 50 %, käyttäisimme selvästi vähemmän fossiilisia polttoaineita emmekä olisi niin tuontiriippuvaisia kuin nyt.&nbsp; OL-3:n ja Hanhikiven myötä olisimme jo selvillä vesillä, eikä tilanteen vieminen maaliin uusiutuvilla olisi enää mielettömyys.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Vuonna 2016 Suomen sähköntuotannosta noin 20 % perustui kivihiilen, maakaasun, öljyn ja turpeen polttamiseen. Ydinvoiman osuus oli 33,7 %.

Niin kauan kuin minä muistan, ydinvoimaa on demonisoitu ja vastustettu oikeastaan enemmän kuin mitään muuta energiantuotantomuotoa, vaikka yksin Suomessa energiantuotannon pienhiukkaspäästöillä on tapettu enemmän väkeä EU-aikakaudella kuin rauhanomaisen ydinenergian takia on kaiken kaikkiaan kuollut. Toisinaan olen miettinyt, että mitä jos täällä oltaisiinkin toimittu toisin. 

Jos Fortum olisi saanut 2010 luvan voimalan rakentamiseen, niin todennäköisesti meillä olisi nyt yksi reaktori enemmän energiantuotannossa, tai ainakin pian olisii. Arevan sekoilujen toistuminen myös toisessa ydinvoimalassa olisi sangen epätodennäköistä ja vaikka jotain vähän vastaavaa olisikin käynyt, niin joko olisimme jo nyt tai hyvin pian tilanteessa, jossa sähköntuotannon kaikkein saastuttavimmista muodoista voitaisiin päästä suurimmalta osin eroon. Jälkiviisas on tietysti helppo olla, mutta nyt näyttää sille, että taho joka todennäköisimmin olisi saaanut voimalan rakennettua jätettiin ilman lupaa. Nyt meillä on historiallisen kallis ja pitkäksi venynyt hanke, joka joka mutkassa on vedetty pitkäksi yhdistettynä Rosatomin hankkeeseen, jonka poliittiset riskit ovat suuria ja toteutumisaikataulu vielä mysteeri. Siinä sivussa OL-4 tuli hyllytetyksi.

Kaikkien ympäristöstä huolissaan olevien tulisi muistaa, että voisimme olla tilanteessa, jossa ydinvoiman sähköosuus olisi jo nyt selvästi yli 50 %, käyttäisimme selvästi vähemmän fossiilisia polttoaineita emmekä olisi niin tuontiriippuvaisia kuin nyt.  OL-3:n ja Hanhikiven myötä olisimme jo selvillä vesillä, eikä tilanteen vieminen maaliin uusiutuvilla olisi enää mielettömyys. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

 

 

 

]]>
24 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256029-enta-jos-ydinvoimaa-ei-oltaisi-jarrutettu-suomessa#comments Kotimaa Energia Rosatom Talous Ydinvoimakeskustelu Ympäristö Tue, 29 May 2018 08:56:23 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256029-enta-jos-ydinvoimaa-ei-oltaisi-jarrutettu-suomessa
Kalotti ilman sotia http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255611-kalotti-ilman-sotia <p>Useassa kirjoituksessa jossitellaan ja pohditaan sitä mahdollisuutta ja näkemystä, että jos 1939 ja juuri 1944 syksyllä tapahtumat eivät olisi olleet, mitä olivat Lapissa. Mitä Lappi olisi nyt? Oma näkemykseni on, että Lappi olisi tasavertainen, kehittynyt ja väkirikas alue. Syitä on ensin tärkein maayhteys Jäämereen. Pohjanlahden, Selkämeren ja osa Suomenlahdenkin kaupunkien satamiin Jatkosodan jälkeen kaadetut miljardit olisi suurelta osaltaan säästetty, kun Liinahamarissa olisi ollut valtakunnan, sula pääsatama.</p><p>Se olisi myös tarkoittanut Jäämerentien nelikaistatieominaisuuksia Rovaniemelle ja siitä etelään jo 1940- luvulta, sekä rautatie sähköistettynä alueelle. Merenkulku- ja kalastus olisi ollut norjalaisten tapaan suomalainen työllistäjä, puhumattakaan arktisista rikkauksista. Suurelta osalta raskas-, kaivos-, ja metsäteollisuuskin olisi keskittynyt Oulun ja Lapin lääniin. Se tarkoittaisi, että työvoimaa ja asustusta olisi painottumassa alueelle ehkä miljoonaluokkaa, kun pääkaupungin paisutettua, valtavaa hallintokoneistoakin olisi Rovaniemellä ja Ivalossa sijoitettuna.</p><p>En nauraisi ajatukselle Inarin yliopistosta, enkä kulttuurin monihaaraisesta keskittymistä Kittilään ja Pelloon tässä näkemyskentässäni. Tiede-, ja tutkimus kukoistaisi yhtä hyvin Pelkosenniemellä, kuin Espoon Otaniemen Polilla tai Helsingin Viikin pelloilla. Espoo, Vantaa, tai joku Nurmijärvi olisi melkoisen olemattomia paikkoja muutaman kymmenen tuhannen asukkaan tihentyminään. Energiatuotanto olisi pohjoisessa, jossa sitä käytettäisiinkin eniten teollisuuteen. Ulkomaan liikenne meritse olisi painottunut pohjoiseen, samoin lentoliikenne ja tavarankuljetus.</p><p>Suomalainen ihminen ajattelisi maataan aivan toisella tavalla. Kokonaisen kansakunnan henkinen rakenne olisi tasapainoisemmin Suomenlahden rannalta Jäämeren rannalle. Ei olisi ajatusta melkein tyhjästä Lapista, jonne lähdetään &rdquo;lomalle, kun se on onneksi säilynyt melkein luonnonvaraisena&rdquo;. Lentämällä Rovaniemeltä pohjoiseen tekoaltaiden yli ja kaartaen Inarijärven länsipuolelta Torniojokilaaksoa takaisin, näkee ettei se ole kuitenkaan sitä &rdquo;luonnontilassa&rdquo; olemista. Jos ei ole lentämisen mahdollisuutta, niin &rdquo;lentäkää&rdquo; Googlen simulaattorilla töllöllä sellaista 1 600 metrin korkeutta ja välillä kilometriä. Tulette varmasti epätoivoiseksi näkemästänne!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useassa kirjoituksessa jossitellaan ja pohditaan sitä mahdollisuutta ja näkemystä, että jos 1939 ja juuri 1944 syksyllä tapahtumat eivät olisi olleet, mitä olivat Lapissa. Mitä Lappi olisi nyt? Oma näkemykseni on, että Lappi olisi tasavertainen, kehittynyt ja väkirikas alue. Syitä on ensin tärkein maayhteys Jäämereen. Pohjanlahden, Selkämeren ja osa Suomenlahdenkin kaupunkien satamiin Jatkosodan jälkeen kaadetut miljardit olisi suurelta osaltaan säästetty, kun Liinahamarissa olisi ollut valtakunnan, sula pääsatama.

Se olisi myös tarkoittanut Jäämerentien nelikaistatieominaisuuksia Rovaniemelle ja siitä etelään jo 1940- luvulta, sekä rautatie sähköistettynä alueelle. Merenkulku- ja kalastus olisi ollut norjalaisten tapaan suomalainen työllistäjä, puhumattakaan arktisista rikkauksista. Suurelta osalta raskas-, kaivos-, ja metsäteollisuuskin olisi keskittynyt Oulun ja Lapin lääniin. Se tarkoittaisi, että työvoimaa ja asustusta olisi painottumassa alueelle ehkä miljoonaluokkaa, kun pääkaupungin paisutettua, valtavaa hallintokoneistoakin olisi Rovaniemellä ja Ivalossa sijoitettuna.

En nauraisi ajatukselle Inarin yliopistosta, enkä kulttuurin monihaaraisesta keskittymistä Kittilään ja Pelloon tässä näkemyskentässäni. Tiede-, ja tutkimus kukoistaisi yhtä hyvin Pelkosenniemellä, kuin Espoon Otaniemen Polilla tai Helsingin Viikin pelloilla. Espoo, Vantaa, tai joku Nurmijärvi olisi melkoisen olemattomia paikkoja muutaman kymmenen tuhannen asukkaan tihentyminään. Energiatuotanto olisi pohjoisessa, jossa sitä käytettäisiinkin eniten teollisuuteen. Ulkomaan liikenne meritse olisi painottunut pohjoiseen, samoin lentoliikenne ja tavarankuljetus.

Suomalainen ihminen ajattelisi maataan aivan toisella tavalla. Kokonaisen kansakunnan henkinen rakenne olisi tasapainoisemmin Suomenlahden rannalta Jäämeren rannalle. Ei olisi ajatusta melkein tyhjästä Lapista, jonne lähdetään ”lomalle, kun se on onneksi säilynyt melkein luonnonvaraisena”. Lentämällä Rovaniemeltä pohjoiseen tekoaltaiden yli ja kaartaen Inarijärven länsipuolelta Torniojokilaaksoa takaisin, näkee ettei se ole kuitenkaan sitä ”luonnontilassa” olemista. Jos ei ole lentämisen mahdollisuutta, niin ”lentäkää” Googlen simulaattorilla töllöllä sellaista 1 600 metrin korkeutta ja välillä kilometriä. Tulette varmasti epätoivoiseksi näkemästänne!

]]>
9 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255611-kalotti-ilman-sotia#comments Energia Lappi Liikenneväylät Sula satama Mon, 21 May 2018 10:02:35 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255611-kalotti-ilman-sotia
Sähkön hinta ja toimeentulotuki http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253952-sahkon-hinta-ja-toimeentulotuki <p>Jostain syystä olen usein törmännyt kysymykseen siitä voiko Kela lainmukaisesti rajoittaa sähkölaskuun myöntämänsä toimeentulotuen määrää. Kelalla nimittäin on asiasta olemassa normi. Onko tuo normi sitten lainmukainen?</p><p>Asiaa ei enää tarvitse enempää kenenkään pohdiskella. Kelan käytäntö on laillisuusvaltontaviranomaisen mukaan täysin lainmukainen. Sillä ei ole merkitystä, että sähkön hinta vaihtelee, kuten myös siirtohinta, riippuen siitä missä toimeentulotuen saaja asuu. Hyvä nyt!(?)</p><p>Päätös: <a href="http://vehmaskangas.fi/Ratkaisuja/Energian_hinta_toimeentulotuessa.pdf">sähkön hyväksytty sirtohinta</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jostain syystä olen usein törmännyt kysymykseen siitä voiko Kela lainmukaisesti rajoittaa sähkölaskuun myöntämänsä toimeentulotuen määrää. Kelalla nimittäin on asiasta olemassa normi. Onko tuo normi sitten lainmukainen?

Asiaa ei enää tarvitse enempää kenenkään pohdiskella. Kelan käytäntö on laillisuusvaltontaviranomaisen mukaan täysin lainmukainen. Sillä ei ole merkitystä, että sähkön hinta vaihtelee, kuten myös siirtohinta, riippuen siitä missä toimeentulotuen saaja asuu. Hyvä nyt!(?)

Päätös: sähkön hyväksytty sirtohinta.

]]>
3 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253952-sahkon-hinta-ja-toimeentulotuki#comments Energia Lämmitys Lämmityssähkö Taloussähkö Toimeentulotuki Tue, 17 Apr 2018 19:51:58 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253952-sahkon-hinta-ja-toimeentulotuki
Biokaasua joukkoliikenteeseen http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253868-biokaasua-joukkoliikenteeseen <p>Tein kirjoituksen erityisesti Oulun seutua koskemaan, mutta uskoisin että samat asiat pätevät moneen muuhunkin kaupunkialueeseen. Lisäksi mainittakoon, että Vaasa, Seinäjoki ja Jyväskylä ovat nimenomaan joukkoliikennepuolella jo tehneet hyvää työtä.<br /><br />&quot;Liikenteessä on kaksi käyttökelpoista mahdollisuutta päästöjen vähentämiseen. Toinen on biokaasu ja toinen sähkö. Keskityn tässä kirjoituksessa omalla alueellamme tuotetun biokaasun käyttämiseen ja siitä saataviin etuihin.</p><p>Kaupungin ja lähikuntien omistama Kiertokaari, entinen Oulun Jätehuolto, on tehnyt ennakkoluulotonta työtä monella saralla jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen alueella. Eräs näistä on biokaasun tuotanto kaatopaikkakaasuista, jossa voimakkaat kasvihuonekaasut otetaan talteen ja hyödynnetään energiaksi.<br /><br />Kiertokaari on myös ennakkoluulottomasti ottanut käyttöön kaupunkilaisten biojätteen hyödyntämisen biokaasun tuotannossa. Tuossa puolestaan käytetään hyväksi valtionyhtiö Gasumin reaktoria sekä Kiertokaaren kaasun puhdistuslaitosta. Tuon myötä Ruskon jätekeskuksen yhteyteen on avattu viime vuonna biokaasun tankkausasema liikennekäyttöön. Käytännössä biokaasu maksaa ajokilometriä kohden vain noin puolet vastaavasta bensiininkulutuksesta. Kaasua käyttävät henkilöautot ovat usein hybridejä, jossa toisena polttoaineena on bensiini. Tämä tarvitaan koska tankkausasemia on toistaiseksi meillä harvassa. Toinen asema on Gasumin toimesta tulossa piakkoin Limingantulliin.</p><p>Tällä hetkellä Oulun Ruskon biokaasuntuotanto riittäisi palvelemaan vaihtoehtoisesti jopa sataa linja-autoa tai kolmea tuhatta henkilöautoa, tai näiden yhdistelmiä. Lisäksi voi arvioida, että kysynnän kasvaessa tuotannon määrää pystytään raaka-aineiden puolesta lisäämään runsaasti.</p><p><br />Kuitenkin jos biokaasua halutaan hyödyntää vaikkapa joukkoliikenteessä tai vain lähialueilla toimivilla esimerkiksi jakeluautoilla, voidaan käyttää puhtaasti kaasulla toimivia ajoneuvoja. Tällöin ajoneuvojen hankintahintakin on käytännössä suunnilleen sama noissa yleisesti käytettyyn dieseltekniikkaan verrattuna. Huomionarvoista on, että kasvihuonekaasujen vähäisyyden/olemattomuuden lisäksi myös terveyshaittoja aiheuttavat hiukkaspäästöt vähenevät olemattomiksi erityisesti dieselautoihin verrattuna. Tämä on tärkeää tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla.<br /><br />Olen monien muiden kanssa ihmetellyt, miksi Oulun Joukkoliikenne ei ole tiettävästi ottamassa käyttöön nyt tulevassa kilpailutuksessa omalla alueella tuotetun vähäpäästöisen biokaasun hyödyntämistä. Tällainen omien luonnonvarojen käyttö edistäisi myös aluetaloutta muiden etujen lisäksi. Joukkoliikenne voisi aloittaa pilotoimalla 2 &ndash; 3 linja-autolla ja myönteisten kokemusten myötä kaasuntuottaja rakentaisi bussiterminaalin tankkausta varten, kunhan määrät ovat vähintään kymmenen auton luokkaa.<br /><br />Linnanmaan laajentuvan yliopistokampuksen myötä kasvava joukkoliikenne kaupunkimme kahden keskuksen välillä olisi luonnollinen paikka käyttää vähäpäästöisiä kaasuautoja. Sama koskee ydinkeskustassa kulkevia citybusseja.&quot;</p><p>Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja kaupunginvaltuutettu</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tein kirjoituksen erityisesti Oulun seutua koskemaan, mutta uskoisin että samat asiat pätevät moneen muuhunkin kaupunkialueeseen. Lisäksi mainittakoon, että Vaasa, Seinäjoki ja Jyväskylä ovat nimenomaan joukkoliikennepuolella jo tehneet hyvää työtä.

"Liikenteessä on kaksi käyttökelpoista mahdollisuutta päästöjen vähentämiseen. Toinen on biokaasu ja toinen sähkö. Keskityn tässä kirjoituksessa omalla alueellamme tuotetun biokaasun käyttämiseen ja siitä saataviin etuihin.

Kaupungin ja lähikuntien omistama Kiertokaari, entinen Oulun Jätehuolto, on tehnyt ennakkoluulotonta työtä monella saralla jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen alueella. Eräs näistä on biokaasun tuotanto kaatopaikkakaasuista, jossa voimakkaat kasvihuonekaasut otetaan talteen ja hyödynnetään energiaksi.

Kiertokaari on myös ennakkoluulottomasti ottanut käyttöön kaupunkilaisten biojätteen hyödyntämisen biokaasun tuotannossa. Tuossa puolestaan käytetään hyväksi valtionyhtiö Gasumin reaktoria sekä Kiertokaaren kaasun puhdistuslaitosta. Tuon myötä Ruskon jätekeskuksen yhteyteen on avattu viime vuonna biokaasun tankkausasema liikennekäyttöön. Käytännössä biokaasu maksaa ajokilometriä kohden vain noin puolet vastaavasta bensiininkulutuksesta. Kaasua käyttävät henkilöautot ovat usein hybridejä, jossa toisena polttoaineena on bensiini. Tämä tarvitaan koska tankkausasemia on toistaiseksi meillä harvassa. Toinen asema on Gasumin toimesta tulossa piakkoin Limingantulliin.

Tällä hetkellä Oulun Ruskon biokaasuntuotanto riittäisi palvelemaan vaihtoehtoisesti jopa sataa linja-autoa tai kolmea tuhatta henkilöautoa, tai näiden yhdistelmiä. Lisäksi voi arvioida, että kysynnän kasvaessa tuotannon määrää pystytään raaka-aineiden puolesta lisäämään runsaasti.


Kuitenkin jos biokaasua halutaan hyödyntää vaikkapa joukkoliikenteessä tai vain lähialueilla toimivilla esimerkiksi jakeluautoilla, voidaan käyttää puhtaasti kaasulla toimivia ajoneuvoja. Tällöin ajoneuvojen hankintahintakin on käytännössä suunnilleen sama noissa yleisesti käytettyyn dieseltekniikkaan verrattuna. Huomionarvoista on, että kasvihuonekaasujen vähäisyyden/olemattomuuden lisäksi myös terveyshaittoja aiheuttavat hiukkaspäästöt vähenevät olemattomiksi erityisesti dieselautoihin verrattuna. Tämä on tärkeää tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla.

Olen monien muiden kanssa ihmetellyt, miksi Oulun Joukkoliikenne ei ole tiettävästi ottamassa käyttöön nyt tulevassa kilpailutuksessa omalla alueella tuotetun vähäpäästöisen biokaasun hyödyntämistä. Tällainen omien luonnonvarojen käyttö edistäisi myös aluetaloutta muiden etujen lisäksi. Joukkoliikenne voisi aloittaa pilotoimalla 2 – 3 linja-autolla ja myönteisten kokemusten myötä kaasuntuottaja rakentaisi bussiterminaalin tankkausta varten, kunhan määrät ovat vähintään kymmenen auton luokkaa.

Linnanmaan laajentuvan yliopistokampuksen myötä kasvava joukkoliikenne kaupunkimme kahden keskuksen välillä olisi luonnollinen paikka käyttää vähäpäästöisiä kaasuautoja. Sama koskee ydinkeskustassa kulkevia citybusseja."

Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja kaupunginvaltuutettu

]]>
3 http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253868-biokaasua-joukkoliikenteeseen#comments Biokaasu Energia Joukkoliikenne Polttoaine Sun, 15 Apr 2018 19:47:30 +0000 Juha Vuorio http://juhavuoriooulu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253868-biokaasua-joukkoliikenteeseen
YLEN ydinvoima MOT: Venäläinen sähköisku http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251505-ylen-ydinvoima-mot-venalainen-sahkoisku <p>&quot;Mikä televisio-ohjelman aihe voi olla sellainen, josta pidättyväisyydestään tunnettu Suojelupoliisi voi puhua, mutta energiayhtiö Fortum ei? Miksi MOT:n pitää käydä Tšekissä asti kyselemässä Suomelle turvallisuuspoliittisesti todella tärkeästä aiheesta? Vastaus on molempiin se sama: koska puhumme Fennovoiman ydinvoimahankkesta Pyhäjoella, sen turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.&quot;&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-venalainen-sahkoisku-1922018" title="https://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-venalainen-sahkoisku-1922018">https://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-venalainen-sahkoisku-1922018</a></p><p>&quot;Vuonna 2013 - samana vuonna kun Rosatom sai tilauksen Fennovoimalta - se sai tilauksen myös Tšekistä. Tšekin tiedustelupalvelu BIS kertoo Venäjän tiedustelun sekaantumisesta tšekkiläisten päätöksentekoon. Tilanne Tšekissä meni niin vaikeaksi, että tilaus peruttiin. Venäjän tiedustelu epäonnistui.&quot;</p><p>Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: &quot;No tietysti täytyy muistaa, että Rosatom ei tietenkään ole mikään perinteinen yritys. Oikeastaan näkisin pikemminkin, että se on valtion ministeriö, joka toimii. Tavallaan sillä on piikki auki. Jos siellä jollain sektorilla ei ole taloudellista voittoa, niin se ei haittaa, tai jos jotkut hankkeet, vaikkapa että Suomen hanke Hanhikivellä ei tuota taloudellista voittoa, niin se ei haittaa, koska tietysti tähän nivoutuu muut kuin taloudelliset intressit ja tarpeet Rosatomin taholta. Siihen nivoutuu ilman muuta Venäjän valtion tarpeet vaikuttavuudesta, kansainvälisestä imagosta ja kaikesta muusta. Eli siinä mielessä tästä näkökulmasta ilman muuta Rosatomia pitäisi niin kuin tarkastella. Sehän on valtion korporaatio, jonka tosiaan siis lakiin ei ole kirjattu tavoitetta tuottaa voittoa.&quot;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Mikä televisio-ohjelman aihe voi olla sellainen, josta pidättyväisyydestään tunnettu Suojelupoliisi voi puhua, mutta energiayhtiö Fortum ei? Miksi MOT:n pitää käydä Tšekissä asti kyselemässä Suomelle turvallisuuspoliittisesti todella tärkeästä aiheesta? Vastaus on molempiin se sama: koska puhumme Fennovoiman ydinvoimahankkesta Pyhäjoella, sen turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta." 

https://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-venalainen-sahkoisku-1922018

"Vuonna 2013 - samana vuonna kun Rosatom sai tilauksen Fennovoimalta - se sai tilauksen myös Tšekistä. Tšekin tiedustelupalvelu BIS kertoo Venäjän tiedustelun sekaantumisesta tšekkiläisten päätöksentekoon. Tilanne Tšekissä meni niin vaikeaksi, että tilaus peruttiin. Venäjän tiedustelu epäonnistui."

Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori, Helsingin Yliopisto: "No tietysti täytyy muistaa, että Rosatom ei tietenkään ole mikään perinteinen yritys. Oikeastaan näkisin pikemminkin, että se on valtion ministeriö, joka toimii. Tavallaan sillä on piikki auki. Jos siellä jollain sektorilla ei ole taloudellista voittoa, niin se ei haittaa, tai jos jotkut hankkeet, vaikkapa että Suomen hanke Hanhikivellä ei tuota taloudellista voittoa, niin se ei haittaa, koska tietysti tähän nivoutuu muut kuin taloudelliset intressit ja tarpeet Rosatomin taholta. Siihen nivoutuu ilman muuta Venäjän valtion tarpeet vaikuttavuudesta, kansainvälisestä imagosta ja kaikesta muusta. Eli siinä mielessä tästä näkökulmasta ilman muuta Rosatomia pitäisi niin kuin tarkastella. Sehän on valtion korporaatio, jonka tosiaan siis lakiin ei ole kirjattu tavoitetta tuottaa voittoa."

 

]]>
20 http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251505-ylen-ydinvoima-mot-venalainen-sahkoisku#comments Energia Turvallisuuspolitiikka Ydinvoimalat Wed, 28 Feb 2018 10:00:00 +0000 Markku Marttila http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251505-ylen-ydinvoima-mot-venalainen-sahkoisku
Sähkön siirtomaksun jatkuva nousu - kiinteät maksut jopa 57% http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250926-sahkon-siirtomaksun-jatkuva-nousu-kiinteat-maksut-jopa-57 <p>Sähkön siirtohinnat jatkavat nousuaan kuten kuvan Energiaviraston statistiikka kertoo. Erityisesti kiinteät maksut ovat nousseet koko 2010-luvun, joten vähän sähköä käyttävät ovat kärsineet noususta suhteessa enemmän. <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/sahkon-saastaminen-ei-kannata-varsinkaan-pienessa-taloudessa-jakelun-kiinteat-maksut-haukkaavat-jopa-57-laskusta-6701499">Tekniikka&amp;Talous-lehti kertoo</a> seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Vuoden 2017 alussa kerrostalohuoneistossa asuvan tyyppikäyttäjän, jonka kulutus on 2000 kilowattituntia vuodessa, kiinteiden maksujen osuus sähkön jakelumaksuista oli noussut lähes 57 prosenttiin.</em>&quot;</p><p>Mietittäessä kannustamista energian säästämiseen on kehityssuunta aivan väärä.&nbsp;Jotenkin tuntuu kovin kummalliselta, että kerrostalojen vähän sähköä käyttävät kotitaloudet ovat suhteessa eniten maksamassa sähköverkon toimitusvarmuuden parantamista. Uutisen mukaan Energiavirasto jopa ennustaa, että energiaperusteinen maksukomponentti saattaa kadota kokonaan siirtohinnoittelusta.</p><p><strong>Verkkopalvelumaksujen korostuskatto</strong></p><p>Sähkömarkkinalakiin 1.9.2017 lisätyn säädöksen ja uuden maakaasumarkkinalain myötä verkonhaltija saa korottaa verkkopalvelumaksuja enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuina.</p><p>Mitä tämä sitten voi viiden vuoden korotusten myötä pahimmillaan tarkoittaa mikäli korotus tehdään täysimääräisenä?</p><p>Lasketaan yksinkertaistettuna tuo sadan euron siirtomaksulle:</p><p>100 euroa x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 = 201,14 euroa</p><p>Vuosittainen 15% kuulostaa vielä nipinnapin kohtuulliselta, mutta sen toistuessa lain sallimissa puitteissa vuosittain päästään viidellä korotuksella jo yli 100%:n hinnannousuun? Aika karua - paitsi toki Carunalle.</p><p><strong>Luonnollisen monopolin vaikeus</strong></p><p>Toisaalta on tärkeää parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta, mutta kuinka paljon ja mihin hintaan? Energiavirasto arvioi korotusten kohtuullisuutta peilaten niitä sähköverkon parantamiseen liittyviin investointeihin. Ilmeisesti toistaiseksi ollaan korotukset katsottu oikeudenmukaisiksi.</p><p>Vaikkapa Kainuun tapahtumat tykkylumen vuoksi olivat toki hankalia. Kuitenkin on varmaan tarpeen pohtia kuinka paljon ratkaistaan ongelmia sähköverkkoinfran parantamisella ja toisaalta sitten paikallisilla varavoimajärjestelyillä.</p><p>Asiakkaallehan tämä luonnollinen monopoli on hankala ja hinnankorotukset ovat lähinnä ilmoitusasia. Esimerkiksi Vantaan Energia parisen vuotta sitten ilmoitti kirjeellä kuinka yösähkö muuttuu siten, että se alkaa aiemman klo 21:n sijasta klo 22 ja sunnuntai ei enää ole halvemman sähkön piirissä. Tämä vähäpätöiseltä vaikuttava muutos nosti sähkölaskua selvästi, kun sunnuntaina vietetään aikaa paljon kotona sekä esim saunominen ajoittui usein tuohon yhdeksän aikaan. Mutta mitäs teet muuta kuin hyväksyt, et mitään. Sama pätee näihin vuosittaisiin korotuksiin.</p><p>No, ulkomaiset pääomasijoittajat laskivat asiat ja ovat sijoittaneet tänne merkittäviä määriä. Miksi sitten vaikkapa Fortum katsoi tarpeelliseksi rahastaa verkkonsa ja sijoittaa myöhemmin rahat Saksaan Juniperiin on minulle arvoitus.</p><p><strong>Sähkön kuluttajahinta vielä kohtuullinen</strong></p><p>Euroopan tasolla sähkön hinta on velä varsin kohtuullinen, mutta suunta on huolestuttava. Se että moni sähkön säästämiseen pyrkivä kuluttaja ei enää juurikaan hyödy energiansäästöstä, on kuitenkin aivan vääränlainen kannustin.</p><p>Muutoinkin yllättävän vähällä huomioarvolla on tällä hetkellä energian säästäminen. Lähinnä tunnutaan keskittyvän siihen, että energiantuotantoa pyritään lisäämään eri tuotantotavoilla. Teollisuudella on erilaiset tuet ja helpotukset, mutta tavallisen kuluttajan hinta on jatkuvassa nousussa.</p> Sähkön siirtohinnat jatkavat nousuaan kuten kuvan Energiaviraston statistiikka kertoo. Erityisesti kiinteät maksut ovat nousseet koko 2010-luvun, joten vähän sähköä käyttävät ovat kärsineet noususta suhteessa enemmän. Tekniikka&Talous-lehti kertoo seuraavaa:

"Vuoden 2017 alussa kerrostalohuoneistossa asuvan tyyppikäyttäjän, jonka kulutus on 2000 kilowattituntia vuodessa, kiinteiden maksujen osuus sähkön jakelumaksuista oli noussut lähes 57 prosenttiin."

Mietittäessä kannustamista energian säästämiseen on kehityssuunta aivan väärä. Jotenkin tuntuu kovin kummalliselta, että kerrostalojen vähän sähköä käyttävät kotitaloudet ovat suhteessa eniten maksamassa sähköverkon toimitusvarmuuden parantamista. Uutisen mukaan Energiavirasto jopa ennustaa, että energiaperusteinen maksukomponentti saattaa kadota kokonaan siirtohinnoittelusta.

Verkkopalvelumaksujen korostuskatto

Sähkömarkkinalakiin 1.9.2017 lisätyn säädöksen ja uuden maakaasumarkkinalain myötä verkonhaltija saa korottaa verkkopalvelumaksuja enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuina.

Mitä tämä sitten voi viiden vuoden korotusten myötä pahimmillaan tarkoittaa mikäli korotus tehdään täysimääräisenä?

Lasketaan yksinkertaistettuna tuo sadan euron siirtomaksulle:

100 euroa x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 = 201,14 euroa

Vuosittainen 15% kuulostaa vielä nipinnapin kohtuulliselta, mutta sen toistuessa lain sallimissa puitteissa vuosittain päästään viidellä korotuksella jo yli 100%:n hinnannousuun? Aika karua - paitsi toki Carunalle.

Luonnollisen monopolin vaikeus

Toisaalta on tärkeää parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta, mutta kuinka paljon ja mihin hintaan? Energiavirasto arvioi korotusten kohtuullisuutta peilaten niitä sähköverkon parantamiseen liittyviin investointeihin. Ilmeisesti toistaiseksi ollaan korotukset katsottu oikeudenmukaisiksi.

Vaikkapa Kainuun tapahtumat tykkylumen vuoksi olivat toki hankalia. Kuitenkin on varmaan tarpeen pohtia kuinka paljon ratkaistaan ongelmia sähköverkkoinfran parantamisella ja toisaalta sitten paikallisilla varavoimajärjestelyillä.

Asiakkaallehan tämä luonnollinen monopoli on hankala ja hinnankorotukset ovat lähinnä ilmoitusasia. Esimerkiksi Vantaan Energia parisen vuotta sitten ilmoitti kirjeellä kuinka yösähkö muuttuu siten, että se alkaa aiemman klo 21:n sijasta klo 22 ja sunnuntai ei enää ole halvemman sähkön piirissä. Tämä vähäpätöiseltä vaikuttava muutos nosti sähkölaskua selvästi, kun sunnuntaina vietetään aikaa paljon kotona sekä esim saunominen ajoittui usein tuohon yhdeksän aikaan. Mutta mitäs teet muuta kuin hyväksyt, et mitään. Sama pätee näihin vuosittaisiin korotuksiin.

No, ulkomaiset pääomasijoittajat laskivat asiat ja ovat sijoittaneet tänne merkittäviä määriä. Miksi sitten vaikkapa Fortum katsoi tarpeelliseksi rahastaa verkkonsa ja sijoittaa myöhemmin rahat Saksaan Juniperiin on minulle arvoitus.

Sähkön kuluttajahinta vielä kohtuullinen

Euroopan tasolla sähkön hinta on velä varsin kohtuullinen, mutta suunta on huolestuttava. Se että moni sähkön säästämiseen pyrkivä kuluttaja ei enää juurikaan hyödy energiansäästöstä, on kuitenkin aivan vääränlainen kannustin.

Muutoinkin yllättävän vähällä huomioarvolla on tällä hetkellä energian säästäminen. Lähinnä tunnutaan keskittyvän siihen, että energiantuotantoa pyritään lisäämään eri tuotantotavoilla. Teollisuudella on erilaiset tuet ja helpotukset, mutta tavallisen kuluttajan hinta on jatkuvassa nousussa.

]]>
44 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250926-sahkon-siirtomaksun-jatkuva-nousu-kiinteat-maksut-jopa-57#comments Kotimaa Caruna Energia Hinnannousu Sähkön kulutus Sähkön siirtohinnat Wed, 14 Feb 2018 08:07:00 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250926-sahkon-siirtomaksun-jatkuva-nousu-kiinteat-maksut-jopa-57
Sähkön hinta voi pomppia http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249603-sahkon-hinta-voi-pomppia <p>Jos ostat sähkösi pitkäaikaissopimuksella vakiohintaan, et ehkä tiedä, että tunneittain hinnoiteltuna sähkö voi olla välillä kallistakin. Eräältä toimittajalta saa tänään ostettua sähköä jopa 25 sentin kilowattiituntihinnalla. Hintaan ei sisälly siirtomaksu.</p><p>Tuulisähkönhän pitäisi olla halpaa, mutta kun sitä <a href="https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tuotanto/">ei juurikaan ole</a> silloin, kun sähkön tarve on suurimmillaan.</p><p>Eihän se tietenkään ole tyhmä, joka pyytää, vaan joka maksaa. Mikäli kehitys menee nykyiseen suuntaan, tuulisähkön epävakaisuus voi vielä näkyä kaikkien muidenkin sähkölaskussa, kun <a href="http://www.energiauutiset.fi/etusivu/energiasta-tehoon.html">laskutusperiaatteita</a> rukataan.</p><p>Tämä oli varoitus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos ostat sähkösi pitkäaikaissopimuksella vakiohintaan, et ehkä tiedä, että tunneittain hinnoiteltuna sähkö voi olla välillä kallistakin. Eräältä toimittajalta saa tänään ostettua sähköä jopa 25 sentin kilowattiituntihinnalla. Hintaan ei sisälly siirtomaksu.

Tuulisähkönhän pitäisi olla halpaa, mutta kun sitä ei juurikaan ole silloin, kun sähkön tarve on suurimmillaan.

Eihän se tietenkään ole tyhmä, joka pyytää, vaan joka maksaa. Mikäli kehitys menee nykyiseen suuntaan, tuulisähkön epävakaisuus voi vielä näkyä kaikkien muidenkin sähkölaskussa, kun laskutusperiaatteita rukataan.

Tämä oli varoitus.

]]>
8 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249603-sahkon-hinta-voi-pomppia#comments Energia Pörssisähkö Tue, 23 Jan 2018 05:18:35 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249603-sahkon-hinta-voi-pomppia
Ihmiskunnan menestys perustuu vastasykliseen energian tuotantoon http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249305-ihmiskunnan-menestys-perustuu-vastasykliseen-energian-tuotantoon <p>Tuuli- ja aurinkovoiman suurimpana murheena on se, että ne tuottavat energiaa vaihtelevasti ja usein juuri silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa vähemmän ja eivät tuota silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa paljon, eli tyynessä, pimeässä ja kylmässä säässä. Tähän on haluttu ratkaisuksi akkuteknologioita, mutta ne ovat kovin keskeneräisiä ja toisena ratkaisuna on haluttu &quot;älykkäitä&quot; sähköverkkoja, joissa energian hinta pomppaisi pilviin silloin kun aurinko- ja tuulivoima eivät tuota tai sähkö saattaisi jopa katkeilla.</p><p>Tällaisessa ei ole kuitenkaan mitään älykästä vaan ennemminkin tyhmää ja yhteiskuntien kannalta itsetuhoista. Ihmiskunnan kehitys tavanomaisemmasta keräilijä-saalistaja ihmisapinasta erääksi planeettamme menestyksekkäimmistä lajeista on perustunut siihen, että ihminen on oppinut tyydyttämään elämän kannalta tärkeitä tarpeita vastasyklisesti eli silloin kun hyödykkeen saanti ei ole ollut itsestään selvyys. Käytännössä suurimmat kehitysaskeleet tässä ovat olleet tulenteon keksiminen, maatalous ja teollisuus- ja energiantuotanto fossiilisilla ja sen jälkeen toivottavasti enemmän ydinpolttoaineella. Näillä on varmistettu, että ihmisillä on ruokaa, valoa ja lämpöä silloin kun niitä tarvitaan ja niiden avulla ihmiskunta on pystynyt kasvamaan sellaisiin väkimääriin, jotka eivät mitenkään olisi olleet teknistymättömässä maailmassa mahdollisia.</p><p>Mainittakoon, että 1800-luvulla katovuodet aiheuttivat Suomessa nälänhätiä. Nykyinen maatalouden ja rauhan aikana elintarvikkeiden tuonnin myötä saatu huoltovarmuus on niin hyvä, ettei katovuosia suurin osa kansasta edes huomaa, ainoastaan maanviljelijät katokorvauksia hakiessaan.</p><p>Energian tarve tulee jatkossakin pysymään jos ei aivan selviytymis-, niin kuitenkin mukavuus- ja taloussyistä ja markkinatalouden toiminnan ehtona vastasyklisenä. Tämän unohtaminen johtaa poliittisiin epäonnistumisiin ja siihen, ettei minkäänlaisista päästö- ja sitä myötä ilmasto- ja ympäristötavoitteista pystytä pitämään oikeasti kiinni.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuuli- ja aurinkovoiman suurimpana murheena on se, että ne tuottavat energiaa vaihtelevasti ja usein juuri silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa vähemmän ja eivät tuota silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa paljon, eli tyynessä, pimeässä ja kylmässä säässä. Tähän on haluttu ratkaisuksi akkuteknologioita, mutta ne ovat kovin keskeneräisiä ja toisena ratkaisuna on haluttu "älykkäitä" sähköverkkoja, joissa energian hinta pomppaisi pilviin silloin kun aurinko- ja tuulivoima eivät tuota tai sähkö saattaisi jopa katkeilla.

Tällaisessa ei ole kuitenkaan mitään älykästä vaan ennemminkin tyhmää ja yhteiskuntien kannalta itsetuhoista. Ihmiskunnan kehitys tavanomaisemmasta keräilijä-saalistaja ihmisapinasta erääksi planeettamme menestyksekkäimmistä lajeista on perustunut siihen, että ihminen on oppinut tyydyttämään elämän kannalta tärkeitä tarpeita vastasyklisesti eli silloin kun hyödykkeen saanti ei ole ollut itsestään selvyys. Käytännössä suurimmat kehitysaskeleet tässä ovat olleet tulenteon keksiminen, maatalous ja teollisuus- ja energiantuotanto fossiilisilla ja sen jälkeen toivottavasti enemmän ydinpolttoaineella. Näillä on varmistettu, että ihmisillä on ruokaa, valoa ja lämpöä silloin kun niitä tarvitaan ja niiden avulla ihmiskunta on pystynyt kasvamaan sellaisiin väkimääriin, jotka eivät mitenkään olisi olleet teknistymättömässä maailmassa mahdollisia.

Mainittakoon, että 1800-luvulla katovuodet aiheuttivat Suomessa nälänhätiä. Nykyinen maatalouden ja rauhan aikana elintarvikkeiden tuonnin myötä saatu huoltovarmuus on niin hyvä, ettei katovuosia suurin osa kansasta edes huomaa, ainoastaan maanviljelijät katokorvauksia hakiessaan.

Energian tarve tulee jatkossakin pysymään jos ei aivan selviytymis-, niin kuitenkin mukavuus- ja taloussyistä ja markkinatalouden toiminnan ehtona vastasyklisenä. Tämän unohtaminen johtaa poliittisiin epäonnistumisiin ja siihen, ettei minkäänlaisista päästö- ja sitä myötä ilmasto- ja ympäristötavoitteista pystytä pitämään oikeasti kiinni.

]]>
6 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249305-ihmiskunnan-menestys-perustuu-vastasykliseen-energian-tuotantoon#comments Aurinkoenergia Energia Ilmastonmuutos Tuulivoima Ydinvoima Wed, 17 Jan 2018 19:25:57 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249305-ihmiskunnan-menestys-perustuu-vastasykliseen-energian-tuotantoon
Keskenkasvuinen talousjärjestelmämme http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme <p>Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla... Palveluiden ja tavaroiden tuottajien keskinäinen kilpailu on synnyttänyt mammuttimaisen teollisuudenalan, jonka ainut tarkoitus on luoda meille aina uusia tarpeita ja haluja, jotta kuluttaisimme aina vain lisää.<br /><br />Mainostaminen syö massiivisia määriä sähköä, paperia ja muita konkreettisia resursseja. Siihen suhteutettuna ihmisten syyllistäminen esimerkiksi valojen päälle jättämisestä tai lämmitetyissä halleissa (kuten uimahallit ja leffateatterit) tapahtuvista harrastuksista on paitsi lillukanvarsien parissa näpertelyä, myös huomion ohjaamista pois olennaisesta: koko talousjärjestelmämme kärsii kannustinongelmiin liittyvistä valuvioista, jotka on mahdollista korjata vain paremmalla talousmallilla.<br /><br />Kapitalismi on tähän saakka hillinnyt sotia ainakin niin kutsutussa läntisessä maailmassa, mutta se vuotaa ja pahasti. Se mahdollistaa yhden kahmia itselleen suurimman osan yhteisestä kakusta talousteoreettisilla tekosyillä, ja lisäksi se rohkaisee ihmisiä tuhlaamaan fyysisen maailman resursseja holtittomasti, jos sillä vain voi suurentaa omaa kakkuviipalettaan. Koska kuitenkin olemme aikuisia ihmisiä, meidän tulisi kyetä neuvottelemaan rauhanomaisesti fiksummista toimintatavoista. Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastuuta toimintamme vaikutuksesta kokonaisuuteen, eikä uskotella sen riittävän &quot;vastuullisuudeksi&quot;, että huolehtii omasta navastaan.<br /><br />&quot;Kommunismin&quot; mörkö on pitkään estänyt meitä kehittelemästä yhteisöllisempiä rakenteita. Kuitenkaan määritelmän mukaista kommunismia ei ole koskaan toteutettu missään, vaan kyse on aina ollut enemmän tai vähemmän perinteisestä diktatuurista uudella nimellä. Kommunismia sanakirjamääritelmän mukaan on tuskin mahdollista saada aikaiseksi pakottamalla. Riippumatta siitä, minkälaisiin ratkaisuihin lopulta päädymme, yhteiskunnan on oltava vapaaehtoisten kansalaisten yhteisymmärryksessä pyörittämä koneisto.&nbsp; Jos haluamme sen koneiston perustan - kouriintuntuvan maapallomme - pitävän jatkossakin yllä elämää, meidän on <em>pakko</em> ottaa vastuu yhdessä omiin käsiimme.<br /><br />Internetin avulla tämä on onneksi mahdollista. Nyt tehdän tää oikeasti, jooko?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla... Palveluiden ja tavaroiden tuottajien keskinäinen kilpailu on synnyttänyt mammuttimaisen teollisuudenalan, jonka ainut tarkoitus on luoda meille aina uusia tarpeita ja haluja, jotta kuluttaisimme aina vain lisää.

Mainostaminen syö massiivisia määriä sähköä, paperia ja muita konkreettisia resursseja. Siihen suhteutettuna ihmisten syyllistäminen esimerkiksi valojen päälle jättämisestä tai lämmitetyissä halleissa (kuten uimahallit ja leffateatterit) tapahtuvista harrastuksista on paitsi lillukanvarsien parissa näpertelyä, myös huomion ohjaamista pois olennaisesta: koko talousjärjestelmämme kärsii kannustinongelmiin liittyvistä valuvioista, jotka on mahdollista korjata vain paremmalla talousmallilla.

Kapitalismi on tähän saakka hillinnyt sotia ainakin niin kutsutussa läntisessä maailmassa, mutta se vuotaa ja pahasti. Se mahdollistaa yhden kahmia itselleen suurimman osan yhteisestä kakusta talousteoreettisilla tekosyillä, ja lisäksi se rohkaisee ihmisiä tuhlaamaan fyysisen maailman resursseja holtittomasti, jos sillä vain voi suurentaa omaa kakkuviipalettaan. Koska kuitenkin olemme aikuisia ihmisiä, meidän tulisi kyetä neuvottelemaan rauhanomaisesti fiksummista toimintatavoista. Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastuuta toimintamme vaikutuksesta kokonaisuuteen, eikä uskotella sen riittävän "vastuullisuudeksi", että huolehtii omasta navastaan.

"Kommunismin" mörkö on pitkään estänyt meitä kehittelemästä yhteisöllisempiä rakenteita. Kuitenkaan määritelmän mukaista kommunismia ei ole koskaan toteutettu missään, vaan kyse on aina ollut enemmän tai vähemmän perinteisestä diktatuurista uudella nimellä. Kommunismia sanakirjamääritelmän mukaan on tuskin mahdollista saada aikaiseksi pakottamalla. Riippumatta siitä, minkälaisiin ratkaisuihin lopulta päädymme, yhteiskunnan on oltava vapaaehtoisten kansalaisten yhteisymmärryksessä pyörittämä koneisto.  Jos haluamme sen koneiston perustan - kouriintuntuvan maapallomme - pitävän jatkossakin yllä elämää, meidän on pakko ottaa vastuu yhdessä omiin käsiimme.

Internetin avulla tämä on onneksi mahdollista. Nyt tehdän tää oikeasti, jooko?

]]>
1 http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme#comments Energia Ilmastonmuutos Kapitalismi Mainokset Talous Wed, 17 Jan 2018 16:58:25 +0000 Milla Jaakkola http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme
Kainuun pitkät sähkökatkot paljastivat huoltovarmuusriskit http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248784-kainuun-pitkat-sahkokatkot-paljastivat-huoltovarmuusriskit <p>Kainuussa jo viikon ajan tykkylumesta ja lumikuormasta aiheutuneet sähkökatkot koskevat jo yli 10 prosenttia koko maakunnan kotitalouksista. Tilanne on alueen kannalta karmaiseva, kun ja jos pakkanen pääsee tekemään tuhojaan.</p><p>Kainuun tilanteen pitäisi avata silmämme. Huoltovarmuus veden ja ruoan, sähkön ja energian tai liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien on Suomessa monin paikoin todella heikko. Maassa pitää pystyä varmistaa sähkölinjojen ylläpito siten, että tärkein eli vakaa sähkönsaanti on turvattu, myös erityisesti maaseudulla.</p><p>Miksi valtion enemmistöomistama Fortum myi sähköverkkonsa? Myös muiden maassa sähköverkkoja ylläpitävien yhtiöiden enemmistöomistus on myyty ulkomaisille toimijoille. Tiedämmekö varmasti, kuka tai minkä maalaiset toimijat lopulta ovat näiden suomalaisten sähköverkkoyhtiöiden uusia ja nykyisiä omistajia?</p><p>Osa uusista omistajista on hyödyntänyt näissä kuvioissa veroparatiiseja tai niihin rekisteröityjä yhtiöitä. Tiedämmekö siis tarkasti ja varmasti, kuka tai mitkä tahot omistavat yksityistetyt sähköverkot? Miksi tällaisilla toimijoilla olisi mitään intressiä pitää huolta huoltovarmuudesta. Nykyisen kaltaisessa tietoliikenneympäristössä, tiedämmekö mahdollisten ulkomaisten omistajien, jos ne olisivat esimerkiksi valtioita, kyvyistä vaikuttaa Suomen sisäiseen turvallisuuteen?</p><p>Suomalaisten ruoka- ja elintarvikehuollossa riskit voivat olla vielä karmaisevampia. Laajassa kriisissä ruoan saatavuus voi Suomelle olla pian haastavaakin. Miksi valtio kaavailee Altian yksityistämistä, joka kaiken järjen mukaan voisi kriisiaikana tuottaa palavaa tavaraa? Kemiran lannoitetuotannon myynti pois valtionomistuksesta oli aikoinaan käsittämätön päätös, jolla annettiin maamme maaperän rikkaudet pois omista käsistä.</p><p>Yksityistetyt yritykset eivät tuota niitä julkishyödykkeitä, mitä valtion yhtiöt aikanaan suomalaisille tarjosivat. Yksityistämisvimmalle on pantava kerta kaikkiaan piste. Nyt pitäisi palauttaa valtion yhtiöt takaisin toimintaan ja estää rahastus suomalaisten veronmaksajien rahoilla rakennetuissa yhtiöissä! Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa valtion yhtiöt olisi syytä säilyttää maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeillä aloilla, jolloin ne voivat jatkossakin tuoda hyvinvointia monille eri ihmisille ja edistää kansakunnan kokonaisturvallisuutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kainuussa jo viikon ajan tykkylumesta ja lumikuormasta aiheutuneet sähkökatkot koskevat jo yli 10 prosenttia koko maakunnan kotitalouksista. Tilanne on alueen kannalta karmaiseva, kun ja jos pakkanen pääsee tekemään tuhojaan.

Kainuun tilanteen pitäisi avata silmämme. Huoltovarmuus veden ja ruoan, sähkön ja energian tai liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien on Suomessa monin paikoin todella heikko. Maassa pitää pystyä varmistaa sähkölinjojen ylläpito siten, että tärkein eli vakaa sähkönsaanti on turvattu, myös erityisesti maaseudulla.

Miksi valtion enemmistöomistama Fortum myi sähköverkkonsa? Myös muiden maassa sähköverkkoja ylläpitävien yhtiöiden enemmistöomistus on myyty ulkomaisille toimijoille. Tiedämmekö varmasti, kuka tai minkä maalaiset toimijat lopulta ovat näiden suomalaisten sähköverkkoyhtiöiden uusia ja nykyisiä omistajia?

Osa uusista omistajista on hyödyntänyt näissä kuvioissa veroparatiiseja tai niihin rekisteröityjä yhtiöitä. Tiedämmekö siis tarkasti ja varmasti, kuka tai mitkä tahot omistavat yksityistetyt sähköverkot? Miksi tällaisilla toimijoilla olisi mitään intressiä pitää huolta huoltovarmuudesta. Nykyisen kaltaisessa tietoliikenneympäristössä, tiedämmekö mahdollisten ulkomaisten omistajien, jos ne olisivat esimerkiksi valtioita, kyvyistä vaikuttaa Suomen sisäiseen turvallisuuteen?

Suomalaisten ruoka- ja elintarvikehuollossa riskit voivat olla vielä karmaisevampia. Laajassa kriisissä ruoan saatavuus voi Suomelle olla pian haastavaakin. Miksi valtio kaavailee Altian yksityistämistä, joka kaiken järjen mukaan voisi kriisiaikana tuottaa palavaa tavaraa? Kemiran lannoitetuotannon myynti pois valtionomistuksesta oli aikoinaan käsittämätön päätös, jolla annettiin maamme maaperän rikkaudet pois omista käsistä.

Yksityistetyt yritykset eivät tuota niitä julkishyödykkeitä, mitä valtion yhtiöt aikanaan suomalaisille tarjosivat. Yksityistämisvimmalle on pantava kerta kaikkiaan piste. Nyt pitäisi palauttaa valtion yhtiöt takaisin toimintaan ja estää rahastus suomalaisten veronmaksajien rahoilla rakennetuissa yhtiöissä! Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa valtion yhtiöt olisi syytä säilyttää maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeillä aloilla, jolloin ne voivat jatkossakin tuoda hyvinvointia monille eri ihmisille ja edistää kansakunnan kokonaisturvallisuutta.

]]>
10 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248784-kainuun-pitkat-sahkokatkot-paljastivat-huoltovarmuusriskit#comments Kotimaa Altia Energia Huoltovarmuus Kemira Politiikka Sun, 07 Jan 2018 15:47:08 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248784-kainuun-pitkat-sahkokatkot-paljastivat-huoltovarmuusriskit
Syntipukki politiikan armoilla http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248092-syntipukki-politiikan-armoilla <p>Valtion tukipolitiikkaa pitäisi jatkuvasti miettiä, että saadaanko sillä mitään hyvää aikaiseksi.</p><p>Tuulivoimatuenkin tarkoitus on ollut käynnistää uusiutuvan energian tuotanto ja tuulivoima valittiin siinä ykköseksi, jota sitten tuetaan. Käyntiinlähdöistä oli puhe, kunnes pärjäävät omillaan. Asia nähtiin hyvänä, fossiiliset loppuisivat. No fossiilisia on löydetty kokoajan lisää ja <strong>hiilidioksidia</strong> voidaan kierrättää.</p><p>Hiilidioksidista koitettiin tehdä syntipukkia, ja siksi tuulivoima ansaitsee ruhtinaallisen tuen, muodostui uskonto. Hiilidioksidista saadaan uusiutuvaa energiaa, kehittäminen on vielä laboratoriossa, mutta saako teolliset mittasuhteet.</p><p>Miten käy tuulivoiman ja niiden satojen tai tuhansien miljardien dollareiden ja eurojen, jotka on laitettu tuulivoimaan. Politiikka on siitä hyvää, että aina virheet ovat edellisen hallituksen virheitä ja saavutukset ovat nykyisen hallituksen saavutuksia.</p><p>EDIT:&nbsp;</p><p>Hiilidioksidikin voidaan kierrättää tekemällä siitä katalyyttien avulla uusiutuvaa energiaa, prosessi vaatii energiaa, mutta aurinkokennot tuottavat halpaa energiaa prosessin vaatimaan tarpeeseen. Kalevan jutussa vuosia sitten kaavailtiin hiilidioksidin säilömistä maankuoreen, tekniikka on kallista ja epävarmaa, joten luonnollista on muuttaa hiilidioksidi energiaksi. &rdquo;Making our energy system sustainable is more than just a technical challenge.&rdquo; <a href="https://www.mpg.de/8219318/chemisty_and_renewable_energy">https://www.mpg.de/8219318/chemisty_and_renewable_energy</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/hiilella-puhdasta-energiaa/163389/">http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/hiilella-puhdasta-energiaa/163389/</a></p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Voi olla, että jo kymmenen vuoden päästä ollaan tilanteessa, jossa kaikilta uusilta hiilivoimaloilta edellytetään hiilidioksidin talteenottoa&quot;, arvioi VTT:n tutkija <strong>Sebastian Teir</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;The debate about renewable energy so far has often been guided by ideological preferences for one technology over another, without looking at its wider impact. We therefore need major societal, political and economic change to drive the use of novel energy-generating and -storing technologies (Fig. 2). Only with all of these factors working together can we achieve the radical change in our energy systems that we so badly need.&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtion tukipolitiikkaa pitäisi jatkuvasti miettiä, että saadaanko sillä mitään hyvää aikaiseksi.

Tuulivoimatuenkin tarkoitus on ollut käynnistää uusiutuvan energian tuotanto ja tuulivoima valittiin siinä ykköseksi, jota sitten tuetaan. Käyntiinlähdöistä oli puhe, kunnes pärjäävät omillaan. Asia nähtiin hyvänä, fossiiliset loppuisivat. No fossiilisia on löydetty kokoajan lisää ja hiilidioksidia voidaan kierrättää.

Hiilidioksidista koitettiin tehdä syntipukkia, ja siksi tuulivoima ansaitsee ruhtinaallisen tuen, muodostui uskonto. Hiilidioksidista saadaan uusiutuvaa energiaa, kehittäminen on vielä laboratoriossa, mutta saako teolliset mittasuhteet.

Miten käy tuulivoiman ja niiden satojen tai tuhansien miljardien dollareiden ja eurojen, jotka on laitettu tuulivoimaan. Politiikka on siitä hyvää, että aina virheet ovat edellisen hallituksen virheitä ja saavutukset ovat nykyisen hallituksen saavutuksia.

EDIT: 

Hiilidioksidikin voidaan kierrättää tekemällä siitä katalyyttien avulla uusiutuvaa energiaa, prosessi vaatii energiaa, mutta aurinkokennot tuottavat halpaa energiaa prosessin vaatimaan tarpeeseen. Kalevan jutussa vuosia sitten kaavailtiin hiilidioksidin säilömistä maankuoreen, tekniikka on kallista ja epävarmaa, joten luonnollista on muuttaa hiilidioksidi energiaksi. ”Making our energy system sustainable is more than just a technical challenge.” https://www.mpg.de/8219318/chemisty_and_renewable_energy

 

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/hiilella-puhdasta-energiaa/163389/

 

"Voi olla, että jo kymmenen vuoden päästä ollaan tilanteessa, jossa kaikilta uusilta hiilivoimaloilta edellytetään hiilidioksidin talteenottoa", arvioi VTT:n tutkija Sebastian Teir.

 

”The debate about renewable energy so far has often been guided by ideological preferences for one technology over another, without looking at its wider impact. We therefore need major societal, political and economic change to drive the use of novel energy-generating and -storing technologies (Fig. 2). Only with all of these factors working together can we achieve the radical change in our energy systems that we so badly need.”

]]>
31 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248092-syntipukki-politiikan-armoilla#comments Energia Uusiutuvat energiat Sat, 23 Dec 2017 06:55:11 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248092-syntipukki-politiikan-armoilla
Sipilän hallituksen väärä ja oikea – ydinaseet ja kaasuputki! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244078-sipilan-hallituksen-vaara-ja-oikea-ydinaseet-ja-kaasuputki <p><strong>Kansaa kiinnostaa kovasti kaksi konkreettista hallitusasiaa &ndash; käytännönläheiset North Stream 2 &ndash; kaasuputki (-putket/ putkipari) sekä käytännöllinen/ käytännönläheinen suhtautuminen ydinaseiden kiellon allekirjoituksen kirjoittamattomuuteen! --- Kaasuputkessa Sipilän hallitus on oikeassa, jopa kaukoviisaasti, mutta ydinaseissa väärässä &ndash; jopa kohtalokkaasti.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>1. Nord Stream 2</strong></p><p><strong>A]</strong> &rdquo;Ilmeisesti EU&#39; ssa pelätään, että kaasun virtauttaminen pois Ukrainan läpi menevistä kaasuputkista heikentää kiovalaisten kansantaloutta ja omaa kaasunsaantoa *, jolloin EU&#39; n syliin tipahtaa kutistunut Ukraina, joka on <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/ukrainan-hadalla-on-monet-kasvot.html"><u>konkurssin partaalla</u></a>&rdquo; [<em>Kommentti alla olevaan linkkijuttuun</em>]</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002924492.html"><u>https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002924492.html</u></a> -&nbsp;</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Pääministeri <strong>Juha Sipilä</strong> (kesk) totesi syyskuun lopussa kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että uusien putkien rakentaminen Nord Stream 1 -putkien rinnalle ei &rdquo;tämän hetkisen arvion mukaan&rdquo; vaikuta Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Myöskään rakentamisvaiheeseen ei pääministerin mukaan odoteta kohdistuvan turvallisuusuhkia, koska hanke on &rdquo;tehokkaassa virkamiesvalvonnassa&rdquo;. Suomi näkee Nord Stream 2:n kaupallisena hankkeena &hellip; &rdquo; -HS</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>B]</strong> &rdquo;Ensimmäiseksi kysymme onko Nord Stream 1-putket (putkipari) aiheuttaneet millaisia turvallisuus- ja ympäristöuhkia? Toisekseen kysymme onko NS 1 putken asiakkaat saaneet kaasunsa ajallaan sovitun määrän mukaisesti? Kolmanneksi kysymme onko jossain venäläisen kaasun kulkureitillä ollut uhkia, ongelmia jopa katkoksia, tai vähintään kaasun paineen alentumista maksaville asiakkaille - välittäjämaiden osalta? <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/energia-on-yht-strateginen-varanto.html"><u>Ukraina</u></a>, kyllä. Nyt Venäjä haluaa siirtää osan välittäjämaiden kautta kulkevasta kaasusta suoraan NS 2 siirtoputkeen tuottajalta käyttäjälle - onko tämä turvallisuusriski?&rdquo; [<em>Kommentti alla olevaan linkkijuttuun</em>]</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005399076.html"><u>https://www.hs.fi/talous/art-2000005399076.html</u></a> -&nbsp;</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Fortumin ostokohde Uniper on sijoittanut Nord Stream 2 -putkihankkeeseen lähes miljardi euroa. Muun muassa EU, Ruotsi ja Tanska ovat suhtautuneet siihen epäilevästi. Ruotsia huolestuttaa Venäjän kasvava rooli Itämerellä &hellip; &rdquo; -HS</p><p>&hellip;</p><p>[* ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/energia-on-yht-strateginen-varanto.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/energia-on-yht-strateginen-varanto.html</u></a> -&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>2. ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon &ndash; Suomi ei halua allekirjoittaa!</strong></p><p>YK&#39; ssa noin 120 valtiota halusi ja allekirjoitti ydinaseita koskevan kieltosopimuksen. Suomi ei edes äänestänyt &ndash; eikä puhettakaan allekirjoituksesta, miksi? Ruotsi siirsi allekirjoituspäätöksen syksyyn 2018, tosin USA <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9812841"><u>on uhkaillut</u></a> Ruotsia allekirjoituksesta! ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>C]</strong> &rdquo;Suomi pelkää Nato-option kärventyvän, jos allekirjoittaa ICAN ydinaseiden kieltosopimuksen, sillä Naton sotilasjohtaja USA ei katso hyvällä kumppaniensa nuivaa suhtautumista ydinaseisiin, varsinkin sellaista valtiota kohtaan, joka on ainoana käyttänyt atomiasetta &ndash; vieläpä lähinnä siviilejä vastaan &ndash; Japanissa 1945&rdquo; [<em>Kommentti alla olevaan linkkijuttuun</em>]</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005397975.html"><u>https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005397975.html</u></a> -&nbsp;</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Edes ydinsulkusopimus ei <strong>Tarja Cronbergin</strong> mukaan ratkaissut juuri mitään. Sopimus määrää, että YK:n turvaneuvoston pysyvät jäsenet saavat säilyttää ydinaseensa, mutta sitoutuvat aseriisuntaan. Tämän sijaan valtiot modernisoivat ydinaseitaan, ja ydinasevaltiot Israel, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea ovat sopimuksen ulkopuolella &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>D]</strong> &rdquo;... Yksiselitteinen johtopäätös - Suomi ei ole näin estämässä tehokkaasti ydinaseiden leviämistä, koska ei halua niitä kieltää. Ruotsi siirsi allekirjoituspäätöstä vuodella. Allekirjoittaneen valtion on Pohjolasta vaikea hakea Nato-jäsenyyttä, näin nähdään. Suomen poliittinen johto toimii näin allekirjoittamattomuudelleen kansakuntamme ylivoimaisen enemmistön kantaa vastaan! Suomalaiset eivät halua Natoon!&rdquo; [<em>Kommentti alla olevaan linkkijuttuun</em>]</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005398887.html"><u>https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005398887.html</u></a> -&nbsp;</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Suomi ei ole ollut mukana neuvottelemassa kyseisestä sopimuksesta eikä osallistunut siitä järjestettyyn äänestykseen. Se ei aio liioin allekirjoittaa sopimusta &hellip; &rdquo; -HS</p><p>&nbsp;</p><p><strong>E]</strong> &rdquo;... Timo Soini munaa itseään yhä enemmän. Hävinneen loikkarin olisi syytä nöyrtyä ja hakeutua hiljaisesti muihin tehtäviin, ettei munaisi lopullisesti hienoa aiempaa elämäntyötään. Näinköhän Soini nuoleskelee Jyrki Kataisen tavoin tulevia työnantajiaan saavuttaakseen pakenemisen mahdollistavan viran EU&#39; sta tai Natosta (?) &hellip; &rdquo; [<em>Kommentti alla olevaan linkkijuttuun</em>]</p><p>~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9870598"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9870598</u></a> -&nbsp;</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Nobelin rauhanpalkinnon saavan ICAN:in koordinaattori kritisoi hallitusta siitä, että Suomi ei ole mukana ydinaseet kieltävässä YK-sopimuksessa &hellip; &rdquo; -Yle</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Miten kansalaiset näkevät nämä kaksi uhkatekijää?</strong></p><p>Millaisen uhan NS 2 aiheuttaa ja millaisen uhan se, ettei <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ican-finlandin-kati-juva-osasimme-odottaa-etta-nobelin-rauhanpalkinto-voi-tulla/6608444"><u>ICAO</u></a> Ydinaseiden kieltosopimusta Suomen toimesta allekirjoitettu &ndash; ainakaan vielä. Ehkä Sipilän hallituksen kaatuessa, tuo allekirjoitus tulee kokonaisvaltaisempaan käsittelyyn.&nbsp;</p><p>Nythän kieltäytyminen osallistumisesta ydinaseiden kieltosopimukseen tuoksuu Kokoomuksen junttaukselta. Kokoomus on ainoa puolue, joka sinällään rehellisesti liputtaa täysin rinnoin Natoa ja olisi valmis viemään Suomen Natoon, jopa väkisin [1 &ndash; vastoin kansakuntamme suurta enemmistöä! [2</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuka/ ketkä kertovat nyt näiden kahden asian yhtäläisyyden eli uhan?</strong> Onko uhka tarua vai totta? Mitä sanoo Saksa venäläisten kaasusta ja mitä sanoo lopulta Ruotsi ICAN ydinasekieltosopimuksesta. Ydinasevaltiot eivät allekirjoita kyseistä kieltosopimusta, jonka idea on padota nyt ja heti ydinaseiden leviäminen. Entä Fortum, joka koettaa ostaa reilun siivun saksalaisesta Uniper [3 yhtiöstä, joka on mukana niin hiilivoimaloissa kuin NS 2 kaasuputkissa. [4</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[1 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/koppalakkiosasto-kokoomuksesta-kurvaa.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/koppalakkiosasto-kokoomuksesta-kurvaa.html</u></a> -</p><p>[2 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139780-kansakunta-ei-halua-natoon"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139780-kansakunta-ei-halua-natoon</u></a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005385392.html"><u>https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005385392.html</u></a> -</p><p>[4 Itse Uniper yhtiökin ihmettelee mitä Fortum Suomesta näkee heissä. Ehkä Fortumilla on jokin insinöörioivallus ja keksintö &rdquo;taskussa&rdquo;, jolla Uniperin kivi- ja <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005396863.html"><u>ruskohiilivoimalat</u></a> muuntuvat helposti venäläisellä NS 2 kaasulla toimiviksi? Mikäli näin &ndash; on investointi erinomaisen perusteltu. Saksa luopuu ydinvoimasta, mutta ei sähkönkulutuksesta, mitä tilalle? Ehkä tämän vuoksi Saksa on laskenut niin paljon venäläisen maakaasun päälle &ndash; erikoishinnalla ja turvallisesti, kolmansien kiristämättä &ndash; <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/energia-on-yht-strateginen-varanto.html"><u>ohi Ukrainan</u></a> &ndash; yksinkertaista, eikö? **</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU T BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/796858710524058/"><u>FB</u></a> BLOG 152729</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> kaasu_ydinaseet_07102017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 07102017</p><p>&nbsp;</p><p>734_6609</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansaa kiinnostaa kovasti kaksi konkreettista hallitusasiaa – käytännönläheiset North Stream 2 – kaasuputki (-putket/ putkipari) sekä käytännöllinen/ käytännönläheinen suhtautuminen ydinaseiden kiellon allekirjoituksen kirjoittamattomuuteen! --- Kaasuputkessa Sipilän hallitus on oikeassa, jopa kaukoviisaasti, mutta ydinaseissa väärässä – jopa kohtalokkaasti.

 

1. Nord Stream 2

A] ”Ilmeisesti EU' ssa pelätään, että kaasun virtauttaminen pois Ukrainan läpi menevistä kaasuputkista heikentää kiovalaisten kansantaloutta ja omaa kaasunsaantoa *, jolloin EU' n syliin tipahtaa kutistunut Ukraina, joka on konkurssin partaalla” [Kommentti alla olevaan linkkijuttuun]

~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002924492.html

Ote: ” … Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi syyskuun lopussa kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että uusien putkien rakentaminen Nord Stream 1 -putkien rinnalle ei ”tämän hetkisen arvion mukaan” vaikuta Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Myöskään rakentamisvaiheeseen ei pääministerin mukaan odoteta kohdistuvan turvallisuusuhkia, koska hanke on ”tehokkaassa virkamiesvalvonnassa”. Suomi näkee Nord Stream 2:n kaupallisena hankkeena … ” -HS

 

 

B] ”Ensimmäiseksi kysymme onko Nord Stream 1-putket (putkipari) aiheuttaneet millaisia turvallisuus- ja ympäristöuhkia? Toisekseen kysymme onko NS 1 putken asiakkaat saaneet kaasunsa ajallaan sovitun määrän mukaisesti? Kolmanneksi kysymme onko jossain venäläisen kaasun kulkureitillä ollut uhkia, ongelmia jopa katkoksia, tai vähintään kaasun paineen alentumista maksaville asiakkaille - välittäjämaiden osalta? Ukraina, kyllä. Nyt Venäjä haluaa siirtää osan välittäjämaiden kautta kulkevasta kaasusta suoraan NS 2 siirtoputkeen tuottajalta käyttäjälle - onko tämä turvallisuusriski?” [Kommentti alla olevaan linkkijuttuun]

~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005399076.html

Ote: ” … Fortumin ostokohde Uniper on sijoittanut Nord Stream 2 -putkihankkeeseen lähes miljardi euroa. Muun muassa EU, Ruotsi ja Tanska ovat suhtautuneet siihen epäilevästi. Ruotsia huolestuttaa Venäjän kasvava rooli Itämerellä … ” -HS

[* ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/energia-on-yht-strateginen-varanto.html

 

...

2. ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon – Suomi ei halua allekirjoittaa!

YK' ssa noin 120 valtiota halusi ja allekirjoitti ydinaseita koskevan kieltosopimuksen. Suomi ei edes äänestänyt – eikä puhettakaan allekirjoituksesta, miksi? Ruotsi siirsi allekirjoituspäätöksen syksyyn 2018, tosin USA on uhkaillut Ruotsia allekirjoituksesta! ---

 

C] ”Suomi pelkää Nato-option kärventyvän, jos allekirjoittaa ICAN ydinaseiden kieltosopimuksen, sillä Naton sotilasjohtaja USA ei katso hyvällä kumppaniensa nuivaa suhtautumista ydinaseisiin, varsinkin sellaista valtiota kohtaan, joka on ainoana käyttänyt atomiasetta – vieläpä lähinnä siviilejä vastaan – Japanissa 1945” [Kommentti alla olevaan linkkijuttuun]

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005397975.html

Ote: ” … Edes ydinsulkusopimus ei Tarja Cronbergin mukaan ratkaissut juuri mitään. Sopimus määrää, että YK:n turvaneuvoston pysyvät jäsenet saavat säilyttää ydinaseensa, mutta sitoutuvat aseriisuntaan. Tämän sijaan valtiot modernisoivat ydinaseitaan, ja ydinasevaltiot Israel, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea ovat sopimuksen ulkopuolella … ”

 

D] ”... Yksiselitteinen johtopäätös - Suomi ei ole näin estämässä tehokkaasti ydinaseiden leviämistä, koska ei halua niitä kieltää. Ruotsi siirsi allekirjoituspäätöstä vuodella. Allekirjoittaneen valtion on Pohjolasta vaikea hakea Nato-jäsenyyttä, näin nähdään. Suomen poliittinen johto toimii näin allekirjoittamattomuudelleen kansakuntamme ylivoimaisen enemmistön kantaa vastaan! Suomalaiset eivät halua Natoon!” [Kommentti alla olevaan linkkijuttuun]

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005398887.html

Ote: ” … Suomi ei ole ollut mukana neuvottelemassa kyseisestä sopimuksesta eikä osallistunut siitä järjestettyyn äänestykseen. Se ei aio liioin allekirjoittaa sopimusta … ” -HS

 

E] ”... Timo Soini munaa itseään yhä enemmän. Hävinneen loikkarin olisi syytä nöyrtyä ja hakeutua hiljaisesti muihin tehtäviin, ettei munaisi lopullisesti hienoa aiempaa elämäntyötään. Näinköhän Soini nuoleskelee Jyrki Kataisen tavoin tulevia työnantajiaan saavuttaakseen pakenemisen mahdollistavan viran EU' sta tai Natosta (?) … ” [Kommentti alla olevaan linkkijuttuun]

~ https://yle.fi/uutiset/3-9870598

Ote: ” … Nobelin rauhanpalkinnon saavan ICAN:in koordinaattori kritisoi hallitusta siitä, että Suomi ei ole mukana ydinaseet kieltävässä YK-sopimuksessa … ” -Yle

 

...

Miten kansalaiset näkevät nämä kaksi uhkatekijää?

Millaisen uhan NS 2 aiheuttaa ja millaisen uhan se, ettei ICAO Ydinaseiden kieltosopimusta Suomen toimesta allekirjoitettu – ainakaan vielä. Ehkä Sipilän hallituksen kaatuessa, tuo allekirjoitus tulee kokonaisvaltaisempaan käsittelyyn. 

Nythän kieltäytyminen osallistumisesta ydinaseiden kieltosopimukseen tuoksuu Kokoomuksen junttaukselta. Kokoomus on ainoa puolue, joka sinällään rehellisesti liputtaa täysin rinnoin Natoa ja olisi valmis viemään Suomen Natoon, jopa väkisin [1 – vastoin kansakuntamme suurta enemmistöä! [2

 

Kuka/ ketkä kertovat nyt näiden kahden asian yhtäläisyyden eli uhan? Onko uhka tarua vai totta? Mitä sanoo Saksa venäläisten kaasusta ja mitä sanoo lopulta Ruotsi ICAN ydinasekieltosopimuksesta. Ydinasevaltiot eivät allekirjoita kyseistä kieltosopimusta, jonka idea on padota nyt ja heti ydinaseiden leviäminen. Entä Fortum, joka koettaa ostaa reilun siivun saksalaisesta Uniper [3 yhtiöstä, joka on mukana niin hiilivoimaloissa kuin NS 2 kaasuputkissa. [4

 

[1 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/koppalakkiosasto-kokoomuksesta-kurvaa.html -

[2 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139780-kansakunta-ei-halua-natoon -

[3 ~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005385392.html -

[4 Itse Uniper yhtiökin ihmettelee mitä Fortum Suomesta näkee heissä. Ehkä Fortumilla on jokin insinöörioivallus ja keksintö ”taskussa”, jolla Uniperin kivi- ja ruskohiilivoimalat muuntuvat helposti venäläisellä NS 2 kaasulla toimiviksi? Mikäli näin – on investointi erinomaisen perusteltu. Saksa luopuu ydinvoimasta, mutta ei sähkönkulutuksesta, mitä tilalle? Ehkä tämän vuoksi Saksa on laskenut niin paljon venäläisen maakaasun päälle – erikoishinnalla ja turvallisesti, kolmansien kiristämättä – ohi Ukrainan – yksinkertaista, eikö? **

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 152729

 

DOC kaasu_ydinaseet_07102017.doc – OpenOffice Writer

PVM 07102017

 

734_6609

]]>
21 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244078-sipilan-hallituksen-vaara-ja-oikea-ydinaseet-ja-kaasuputki#comments Energia Nobelin rauhanpalkinto Nord Stream kaasuputki Ydinaseet Ydinasekielto Sat, 07 Oct 2017 18:04:36 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244078-sipilan-hallituksen-vaara-ja-oikea-ydinaseet-ja-kaasuputki
Sähkömarkkinat murroksessa http://pekkasulamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243970-sahkomarkkinat-murroksessa <p>Sähkömarkkinat ovat monella tapaa murroksessa: uusia pieniä tuotantolaitoksia tulee markkinoille, tukkusähkön hinnan sääriippuvuus lisääntyy (tuuli- ja aurinkovoiman yleistyessä), hintojen vaihtelevuus kasvaa. Vanha yksisuuntainen markkinamekanismi (tuotannosta siirron kautta kulutukseen) on muuttumassa kaksisuuntaiseksi, kun osasta sähkön kuluttajia tulee myös sen tuottajia ja kulutusjouston rooli tulee kasvamaan. Uusista sähkösopimuksista jopa 50% on sidoksissa suoraan sähkön tunneittaiseen tukkuhintaan (Nordpool spot), mikä kertoo kuluttajien kiinnostuksesta saada hyötyä nyt vallitsevasta alhaisesta pörssisähköstä.</p><p>Sähkön säätävyys tulee olemaan avainasemassa, kun fossiilista polttoainetta käyttävät voimalat ajetaan alas ja sääriippuvainen tuotannon osuus kasvaa.</p><p>Suomi on erityisen otollinen maa sähkön kysynnän joustopotentiaalin valjastamiseen monella tapaa. Suomessa on paljon sähkölämmitteisiä taloja, joissa kaikissa on tuntikohtainen energiamittaus. Lisäksi Suomen jakeluverkko on erittäin vahva (sopii kysyä onko se liiankin vahva, taloudellisessa mielessä) ja lähes jokaisessa taloudessa on internet-yhteydet, mikä tässä laajuudessa on maailmassa ainutlaatuista.</p><p>Toisaalta kuluttajan kannustin hankkia älykkäitä energian säätöohjaimia on vielä rajallinen; energian hinta on halpaa ja sähkölaskusta 70 % on kiinteää vero- ja jakelumaksua. Miksi investoida energian ohjaukseen, jos hyödyt jäävät marginaaliseksi? Viime aikoina on ehdotettu, eri tahojen toimesta, sähköveron (nykyään kiinteä 2,8 senttiä per kWh) muuttamista dynaamiseksi esimerkiksi sähkön pörssihinnasta riippuvaiseksi. Tämän kaltainen muutos toisi lisää joustoa loppukuluttajalle, joka voisi vaikuttaa oman sähkölaskun suuruuteen paremmin kuin nyt. Myös verkkoyhtiön jakelumaksu, voisi olla tehoperusteinen. Toisin sanoen asiakas tilaa tietyn tehoisen &rsquo;jakeluputken&rsquo; ja maksu on aina sama niin kauan, kun asiakaan energiakäytön huipputeho alittaa sovitun rajan. Tätä mallia voisi verrata nykyisiin internet-sopimuksiin, jossa tilataan tietyn tehoinen laajakaista vakion suuruisella kuukausimaksulla. Nämä edellä mainitut muutokset ovat olennaisia, jotta saadaan luotua kannustimet investoida sähköenergian ohjausteknologiaan. Ohjaus optimoi hinnan, sääolosuhteiden, verkon tilanteen ja asiakkaan valitsemien parametrien suhteen ilman, että asiakkaan tarvitsee itse aktiivisesti säätää mitään. Näiden lisäksi tarvitaan pilottihankkeita, joissa selvitetään uuden säätöteknologian kokemuksia ja joiden avulla saadaan kuluttajille tietoa laitteiden toimivuudesta.</p><p>Suomessa on jo nyt kaupallistettu ohjainyksiköitä, jotka mahdollistavat talokohtaisen automatisoidun älykkään sähkön kulutuksen ohjauksen. Asiakkaalla on mahdollisuus seurata sähkönkulutusta ja talonsa lämpötilaa älykännykästään sekä valita eri käyttöprofiileja. Lisäksi palveluntarjoaja voi osallistua säätömarkkinoille (kun säätöä tulee tarpeeksi suuri määrä) aggregoimalla useita eri kotitalouksia.</p><p>Aggregoimalla useita kotitalouksia yhteen, palveluntarjoaja luo kohteiden säädöistä &rsquo;virtuaalivoimalan&rsquo; digitaaliselle alustalle.&nbsp; Tällaisista virtuaalivoimaloista on jo pilottihankkeina toiminnassa mm. Porvoossa ja Espoossa. Älykkäitä energiaohjausjärjestelmiä ovat Suomessa kehittäneet mm. Cleworks Oy (Clebox) ja soveltaneet Fortum Oyj (Fortum Fiksu).</p><p>Suomessa on paljon teknologista osaamista liittyen sähkötoimialan joustoteknologiaan ja sähköautojen latausjärjestelmiin &ndash; ja mahdollisuus olla edelläkävijä kansainvälisessä kilpailussa. Teknologioiden kysynnän edistymisen ja uuden liiketoiminnan syntymisen esteenä on kuitenkin edelleen monia rakenteellisia jarruja. Jakeluyhtiöille kyseinen teknologia olisi erityisen kiinnostava &ndash; kuluttajalla, joka valitsee älyohjauksen, ei ole enää kannustinta vaihtaa sähkön toimittajaa koska laite optimoi energiakäytön pörssisähkön mukaan. Jotta kyseinen teknologia saadaan leviämään tarvitaan pilottihankkeita ja selvityksiä laitteiden käyttökokemuksista. Tästä kehityksestä luulisi olevan kiinnostunut myös kantaverkkoyhtiö Fingrid.</p><p>Pekka Sulamaa</p><p>Toimitusjohtaja, Sulamaa Consulting Oy</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sähkömarkkinat ovat monella tapaa murroksessa: uusia pieniä tuotantolaitoksia tulee markkinoille, tukkusähkön hinnan sääriippuvuus lisääntyy (tuuli- ja aurinkovoiman yleistyessä), hintojen vaihtelevuus kasvaa. Vanha yksisuuntainen markkinamekanismi (tuotannosta siirron kautta kulutukseen) on muuttumassa kaksisuuntaiseksi, kun osasta sähkön kuluttajia tulee myös sen tuottajia ja kulutusjouston rooli tulee kasvamaan. Uusista sähkösopimuksista jopa 50% on sidoksissa suoraan sähkön tunneittaiseen tukkuhintaan (Nordpool spot), mikä kertoo kuluttajien kiinnostuksesta saada hyötyä nyt vallitsevasta alhaisesta pörssisähköstä.

Sähkön säätävyys tulee olemaan avainasemassa, kun fossiilista polttoainetta käyttävät voimalat ajetaan alas ja sääriippuvainen tuotannon osuus kasvaa.

Suomi on erityisen otollinen maa sähkön kysynnän joustopotentiaalin valjastamiseen monella tapaa. Suomessa on paljon sähkölämmitteisiä taloja, joissa kaikissa on tuntikohtainen energiamittaus. Lisäksi Suomen jakeluverkko on erittäin vahva (sopii kysyä onko se liiankin vahva, taloudellisessa mielessä) ja lähes jokaisessa taloudessa on internet-yhteydet, mikä tässä laajuudessa on maailmassa ainutlaatuista.

Toisaalta kuluttajan kannustin hankkia älykkäitä energian säätöohjaimia on vielä rajallinen; energian hinta on halpaa ja sähkölaskusta 70 % on kiinteää vero- ja jakelumaksua. Miksi investoida energian ohjaukseen, jos hyödyt jäävät marginaaliseksi? Viime aikoina on ehdotettu, eri tahojen toimesta, sähköveron (nykyään kiinteä 2,8 senttiä per kWh) muuttamista dynaamiseksi esimerkiksi sähkön pörssihinnasta riippuvaiseksi. Tämän kaltainen muutos toisi lisää joustoa loppukuluttajalle, joka voisi vaikuttaa oman sähkölaskun suuruuteen paremmin kuin nyt. Myös verkkoyhtiön jakelumaksu, voisi olla tehoperusteinen. Toisin sanoen asiakas tilaa tietyn tehoisen ’jakeluputken’ ja maksu on aina sama niin kauan, kun asiakaan energiakäytön huipputeho alittaa sovitun rajan. Tätä mallia voisi verrata nykyisiin internet-sopimuksiin, jossa tilataan tietyn tehoinen laajakaista vakion suuruisella kuukausimaksulla. Nämä edellä mainitut muutokset ovat olennaisia, jotta saadaan luotua kannustimet investoida sähköenergian ohjausteknologiaan. Ohjaus optimoi hinnan, sääolosuhteiden, verkon tilanteen ja asiakkaan valitsemien parametrien suhteen ilman, että asiakkaan tarvitsee itse aktiivisesti säätää mitään. Näiden lisäksi tarvitaan pilottihankkeita, joissa selvitetään uuden säätöteknologian kokemuksia ja joiden avulla saadaan kuluttajille tietoa laitteiden toimivuudesta.

Suomessa on jo nyt kaupallistettu ohjainyksiköitä, jotka mahdollistavat talokohtaisen automatisoidun älykkään sähkön kulutuksen ohjauksen. Asiakkaalla on mahdollisuus seurata sähkönkulutusta ja talonsa lämpötilaa älykännykästään sekä valita eri käyttöprofiileja. Lisäksi palveluntarjoaja voi osallistua säätömarkkinoille (kun säätöä tulee tarpeeksi suuri määrä) aggregoimalla useita eri kotitalouksia.

Aggregoimalla useita kotitalouksia yhteen, palveluntarjoaja luo kohteiden säädöistä ’virtuaalivoimalan’ digitaaliselle alustalle.  Tällaisista virtuaalivoimaloista on jo pilottihankkeina toiminnassa mm. Porvoossa ja Espoossa. Älykkäitä energiaohjausjärjestelmiä ovat Suomessa kehittäneet mm. Cleworks Oy (Clebox) ja soveltaneet Fortum Oyj (Fortum Fiksu).

Suomessa on paljon teknologista osaamista liittyen sähkötoimialan joustoteknologiaan ja sähköautojen latausjärjestelmiin – ja mahdollisuus olla edelläkävijä kansainvälisessä kilpailussa. Teknologioiden kysynnän edistymisen ja uuden liiketoiminnan syntymisen esteenä on kuitenkin edelleen monia rakenteellisia jarruja. Jakeluyhtiöille kyseinen teknologia olisi erityisen kiinnostava – kuluttajalla, joka valitsee älyohjauksen, ei ole enää kannustinta vaihtaa sähkön toimittajaa koska laite optimoi energiakäytön pörssisähkön mukaan. Jotta kyseinen teknologia saadaan leviämään tarvitaan pilottihankkeita ja selvityksiä laitteiden käyttökokemuksista. Tästä kehityksestä luulisi olevan kiinnostunut myös kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Pekka Sulamaa

Toimitusjohtaja, Sulamaa Consulting Oy

]]>
0 http://pekkasulamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243970-sahkomarkkinat-murroksessa#comments Energia Sähkölasku Sähkömarkkinat Thu, 05 Oct 2017 15:48:39 +0000 Pekka Sulamaa http://pekkasulamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243970-sahkomarkkinat-murroksessa
Suomeen pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243244-suomeen-pitaisi-rakentaa-lisaa-ydinvoimaa <p>Suomessa rakentamisen loppuvaiheilla olevan Olkiluoto kolmosen pitäisi käynnistyä ensi vuonna. Myös Pyhäjoelle aletaan lähivuosina rakentaa ydinvoimalaa. Loviisan ydinvoimalat alkavat olla käyttöikänsä loppupäässä.</p><p>Energian tarve ei näyttäisi vähenevän vaikka koko ajan kehitetäänkin energiatehokkaampia tuotteita joiden ansiosa mm. valaistukseen käytetyn energian määrä vähenee - vai väheneekö?</p><p>Joka tapauksessa olisi järkevää rakentaa Suomeen lisää ydinvoimaloita. Rakentamisen suhteen pitäisi kuitenkin toteuttaa sellainen muutos, että uudet laitokset rakennettaisiin lähemmäs asutuskeskuksia jolloin jätelämpökin olisi mahdollista hyötykäyttää lämmitykseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa rakentamisen loppuvaiheilla olevan Olkiluoto kolmosen pitäisi käynnistyä ensi vuonna. Myös Pyhäjoelle aletaan lähivuosina rakentaa ydinvoimalaa. Loviisan ydinvoimalat alkavat olla käyttöikänsä loppupäässä.

Energian tarve ei näyttäisi vähenevän vaikka koko ajan kehitetäänkin energiatehokkaampia tuotteita joiden ansiosa mm. valaistukseen käytetyn energian määrä vähenee - vai väheneekö?

Joka tapauksessa olisi järkevää rakentaa Suomeen lisää ydinvoimaloita. Rakentamisen suhteen pitäisi kuitenkin toteuttaa sellainen muutos, että uudet laitokset rakennettaisiin lähemmäs asutuskeskuksia jolloin jätelämpökin olisi mahdollista hyötykäyttää lämmitykseen.

]]>
5 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243244-suomeen-pitaisi-rakentaa-lisaa-ydinvoimaa#comments Energia Sähkö Sähköntuotanto Ydinvoima Fri, 22 Sep 2017 06:29:43 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243244-suomeen-pitaisi-rakentaa-lisaa-ydinvoimaa