vanhustenhoito http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132705/all Wed, 17 Jul 2019 13:23:22 +0300 fi 90-vuotiaiden määrä on nelinkertaistumassa. Nouseeko omaisten vastuu? http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278463-90-vuotiaiden-maara-on-nelinkertaistumassa-nouseeko-omaisten-vastuu <p><strong>Olen viime vuodet toiminut&nbsp;</strong>yhdistystyössä vaikuttaakseni saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämisen puolesta. Keskeisenä aihealueena myös kuolinapuun liittyvän lainsäädännön saaminen maahamme. Sosiaali-ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmässä näitä asiakokonaisuuksia parhaillaan selvitämme.</p><p><strong>Kuluneena vuonna on keskusteltu</strong> paljon hoiva -ja hoitotyöstä.&nbsp;Jokainen muistaa vuoden alussa käynnistyneen laajan keskustelun. Esille nousi paljon epäkohtia, puutteita, ongelmia. Hoiva-ja hoito ei aina ole sitä mitä sen pitäisi olla. Elämän loppuvaiheessa hoidon pitäisi aina olla asianmukaisesti ja laadullisesti hyvin järjestetty. Nyt niin ei ole. Kehittämishankkeita on meneillään ja toivottavasti ne eivät jää vain hankkeiksi vaan niistä olisi todellinen hyöty kautta maan tasa-.arvoisesti elämän loppuvaiheen hoidossa.</p><p><strong>KUNNIANHIMOINEN HALLITUSOHJELMA</strong></p><p>Hallitusohjelmassa on kunnianhimoisia linjauksia ja tavoitteita. On lääkärien lisäämistä, on hoitajamitoitusta. Hoitoon pääsyn nopeuttamista. Lainsäädännöllä turvattaisiin hyvää hoitoa elämän lopussa. Hyviä asioita. Kuinka käy, niin se on toinen kysymys.</p><p><strong>Minusta tuntuu,</strong> että ei tämä minun nykyinen työsarka lopu koskaan missä olen mukana. Asiakokonaisuus on niin suuri, niin milloin se loppuisi? Milloin voisi todeta, että &rdquo;tämä hyvä?&rdquo;. Sellaista ei ole näköpiirissä. Hieman samaa, kun sairaanhoitajan työssä potilaat eivät koskaan loppuneet. Heitä oli aina ja tuli aina. Lisää ja lisää. Tulevaisuudessa heitä tulee vielä enemmän. Huoltosuhde vaikeutuu, syntyvyys on laskenut. Hoitajia eläköityy suuret määrät.</p><p><strong>PYSTYMMEKÖ YLLÄPITÄMÄÄN SAMANKALTAISTA PALVELUA TULEVAISUUDESSA?</strong></p><p>Minun mielestäni yhteiskunta &rdquo;räpiköi&rdquo; kaikenlaisen ihmisten hoitamisen ja auttamisen suhteen. Puhumme sitten mistä hyvänsä sos-terv puolen asioista. Olen saanut paljon postia, kommenttia ja palautetta. Yksi palaute on erityisesti jäänyt mieleeni.</p><p><strong>Siinä sanottiin, että &rdquo;tarvittaessa meidän täytyy purkaa rakenteet mitkä olemme vuosikymmenten saatossa rakentaneet. Ihmisten on vaan pärjättävä omillaan jos hoitajia ei ole. Hoivayksiköissä asuvien hoivasta vastatkoon omaiset ja samoin kotioloissa asuvien. Jos ei ole rahaa niin sitä ei silloin ole. Jos ei ole ammattilaisia töissä ja saatavilla asiantuntevaa hoitoa, niin se vaan pitää hyväksyä&rdquo;</strong></p><p>Tämän palautteen antaja saattaa olla jopa oikeilla jäljillä. Toivottavasti kykenemme hallitsemaan kehityksen kulkua. Jostakin syystä minulla itselläni on suuri epäilys, että tämä ei tule päättymään hyvin. Toivottavasti olen väärässä.&nbsp;Hyvään pitäisi tietenkin ensijaisesti uskoa. Se usko on minulla kieltämättä koetuksella.</p><p><strong>HAASTEITA RIITTÄÄ</strong></p><p><strong>&rdquo;Hyvin iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa Suomessa nopeasti.&nbsp;Siinä missä 1970-luvulla Suomessa oli vain kolmisen tuhatta 90-vuotiasta, on heitä tällä hetkellä jo noin 50 000. Ennusteen mukaan vuonna 2065 yli 90-vuotiaita on jo 190 000.&rdquo;&nbsp;</strong>&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ik%C3%A4%C3%A4ntyneelle/ik%C3%A4-ja-arki/v%C3%A4est%C3%B6n-ik%C3%A4%C3%A4ntyminen-suomessa">https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ik%C3%A4%C3%A4ntyneelle/ik%C3%A4-ja-arki/v%C3%A4est%C3%B6n-ik%C3%A4%C3%A4ntyminen-suomessa</a></p><p>Päivittelemme jo nyt, että mistä niitä hoitajia saadaan kun ala ei ole kovinkaan kummoisessa maineessa ja ainakin 70 000 koulutettua hoitajaa on lähtenyt alalta pois. Huono palkka ja urakkatyö, mutta mistä niitä hoitajia mahdetaan löytää vuonna 2065 ?</p><p>Yhteiskuntaa tulisi rakentaa ottamalla huomioon kaikki ikäluokat ja heidän palvelutarpeensa. Tässä ennakointi ja hyvä suunnittelu on erittäin tärkeää. Ikäihmisten kokemus ja erilainen osaaminen on hyvä tässä työssä huomioida. Heidät on hyvä pitää kehittämistyössä vahvasti mukana.</p><p>Kari Viholainen<br />Puheenjohtaja, Exitus ry<br />Sosiaali-ja terveysministeriön Elämän loppuvaiheen hoito-asiantuntijatyöryhmän jäsen</p><p>-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------</p><p><em>&rdquo;En ole mielestäni vielä vanha. Vasta sitten, kun nuori nainen tarjoaa minulle istumapaikkaa junassa, on tuo tragedia minua kohdannut.&rdquo;<br />&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;-E.V. Lucas-</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen viime vuodet toiminut yhdistystyössä vaikuttaakseni saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämisen puolesta. Keskeisenä aihealueena myös kuolinapuun liittyvän lainsäädännön saaminen maahamme. Sosiaali-ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmässä näitä asiakokonaisuuksia parhaillaan selvitämme.

Kuluneena vuonna on keskusteltu paljon hoiva -ja hoitotyöstä. Jokainen muistaa vuoden alussa käynnistyneen laajan keskustelun. Esille nousi paljon epäkohtia, puutteita, ongelmia. Hoiva-ja hoito ei aina ole sitä mitä sen pitäisi olla. Elämän loppuvaiheessa hoidon pitäisi aina olla asianmukaisesti ja laadullisesti hyvin järjestetty. Nyt niin ei ole. Kehittämishankkeita on meneillään ja toivottavasti ne eivät jää vain hankkeiksi vaan niistä olisi todellinen hyöty kautta maan tasa-.arvoisesti elämän loppuvaiheen hoidossa.

KUNNIANHIMOINEN HALLITUSOHJELMA

Hallitusohjelmassa on kunnianhimoisia linjauksia ja tavoitteita. On lääkärien lisäämistä, on hoitajamitoitusta. Hoitoon pääsyn nopeuttamista. Lainsäädännöllä turvattaisiin hyvää hoitoa elämän lopussa. Hyviä asioita. Kuinka käy, niin se on toinen kysymys.

Minusta tuntuu, että ei tämä minun nykyinen työsarka lopu koskaan missä olen mukana. Asiakokonaisuus on niin suuri, niin milloin se loppuisi? Milloin voisi todeta, että ”tämä hyvä?”. Sellaista ei ole näköpiirissä. Hieman samaa, kun sairaanhoitajan työssä potilaat eivät koskaan loppuneet. Heitä oli aina ja tuli aina. Lisää ja lisää. Tulevaisuudessa heitä tulee vielä enemmän. Huoltosuhde vaikeutuu, syntyvyys on laskenut. Hoitajia eläköityy suuret määrät.

PYSTYMMEKÖ YLLÄPITÄMÄÄN SAMANKALTAISTA PALVELUA TULEVAISUUDESSA?

Minun mielestäni yhteiskunta ”räpiköi” kaikenlaisen ihmisten hoitamisen ja auttamisen suhteen. Puhumme sitten mistä hyvänsä sos-terv puolen asioista. Olen saanut paljon postia, kommenttia ja palautetta. Yksi palaute on erityisesti jäänyt mieleeni.

Siinä sanottiin, että ”tarvittaessa meidän täytyy purkaa rakenteet mitkä olemme vuosikymmenten saatossa rakentaneet. Ihmisten on vaan pärjättävä omillaan jos hoitajia ei ole. Hoivayksiköissä asuvien hoivasta vastatkoon omaiset ja samoin kotioloissa asuvien. Jos ei ole rahaa niin sitä ei silloin ole. Jos ei ole ammattilaisia töissä ja saatavilla asiantuntevaa hoitoa, niin se vaan pitää hyväksyä”

Tämän palautteen antaja saattaa olla jopa oikeilla jäljillä. Toivottavasti kykenemme hallitsemaan kehityksen kulkua. Jostakin syystä minulla itselläni on suuri epäilys, että tämä ei tule päättymään hyvin. Toivottavasti olen väärässä. Hyvään pitäisi tietenkin ensijaisesti uskoa. Se usko on minulla kieltämättä koetuksella.

HAASTEITA RIITTÄÄ

”Hyvin iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa Suomessa nopeasti. Siinä missä 1970-luvulla Suomessa oli vain kolmisen tuhatta 90-vuotiasta, on heitä tällä hetkellä jo noin 50 000. Ennusteen mukaan vuonna 2065 yli 90-vuotiaita on jo 190 000.”   https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ik%C3%A4%C3%A4ntyneelle/ik%C3%A4-ja-arki/v%C3%A4est%C3%B6n-ik%C3%A4%C3%A4ntyminen-suomessa

Päivittelemme jo nyt, että mistä niitä hoitajia saadaan kun ala ei ole kovinkaan kummoisessa maineessa ja ainakin 70 000 koulutettua hoitajaa on lähtenyt alalta pois. Huono palkka ja urakkatyö, mutta mistä niitä hoitajia mahdetaan löytää vuonna 2065 ?

Yhteiskuntaa tulisi rakentaa ottamalla huomioon kaikki ikäluokat ja heidän palvelutarpeensa. Tässä ennakointi ja hyvä suunnittelu on erittäin tärkeää. Ikäihmisten kokemus ja erilainen osaaminen on hyvä tässä työssä huomioida. Heidät on hyvä pitää kehittämistyössä vahvasti mukana.

Kari Viholainen
Puheenjohtaja, Exitus ry
Sosiaali-ja terveysministeriön Elämän loppuvaiheen hoito-asiantuntijatyöryhmän jäsen

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

”En ole mielestäni vielä vanha. Vasta sitten, kun nuori nainen tarjoaa minulle istumapaikkaa junassa, on tuo tragedia minua kohdannut.”
                                                                       -E.V. Lucas-

]]>
1 http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278463-90-vuotiaiden-maara-on-nelinkertaistumassa-nouseeko-omaisten-vastuu#comments Hoivatyö Ikääntyvä Suomi vanhustenhoito Wed, 17 Jul 2019 10:23:22 +0000 Kari Viholainen http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278463-90-vuotiaiden-maara-on-nelinkertaistumassa-nouseeko-omaisten-vastuu
Huumatut vanhukset Suomen vanhustenhoidon häpeätahra http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277882-huumatut-vanhukset-suomen-vanhustenhoidon-hapeatahra <p>Todella surullista vanhustenhoidon tila Suomessa. Vanhukset huumataan hiljaisiksi. Uskomatonta.&nbsp;</p><p>Toivottavasti asiaan puututaan nopeasti.&nbsp;</p><p>Kuinka moni oikeasti tarvitsee kovia huumaavia lääkkeitä todellisuudessa?&nbsp;</p><p>Onhan tuo toki helppo ja halpa keino&nbsp; &quot;hoitaa&quot; vanhuksia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Long Play: Opioidien käyttö vanhusten hoidossa kolminkertaistunut &ndash; &quot;Ei voi tehdä niin, että kun on sekava mummo, niin lätkäistään vain opioidilaastari&quot;</p><p>Lehden mukaan suurin osa käytöstä ei ole suositusten mukaista.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10854672" title="https://yle.fi/uutiset/3-10854672">https://yle.fi/uutiset/3-10854672</a></p><p>Long Play: Yhdysvalloissa huumekriisin aiheuttaneiden opioidien käyttö kolminkertaistui Suomen vanhushoivassa</p><p><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4105071-long-play-yhdysvalloissa-huumekriisin-aiheuttaneiden-opioidien-kaytto-kolminkertaistui-suomen-vanhushoivassa" title="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4105071-long-play-yhdysvalloissa-huumekriisin-aiheuttaneiden-opioidien-kaytto-kolminkertaistui-suomen-vanhushoivassa">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4105071-long-play-yhdysvalloissa-...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Todella surullista vanhustenhoidon tila Suomessa. Vanhukset huumataan hiljaisiksi. Uskomatonta. 

Toivottavasti asiaan puututaan nopeasti. 

Kuinka moni oikeasti tarvitsee kovia huumaavia lääkkeitä todellisuudessa? 

Onhan tuo toki helppo ja halpa keino  "hoitaa" vanhuksia. 

 

Long Play: Opioidien käyttö vanhusten hoidossa kolminkertaistunut – "Ei voi tehdä niin, että kun on sekava mummo, niin lätkäistään vain opioidilaastari"

Lehden mukaan suurin osa käytöstä ei ole suositusten mukaista.

https://yle.fi/uutiset/3-10854672

Long Play: Yhdysvalloissa huumekriisin aiheuttaneiden opioidien käyttö kolminkertaistui Suomen vanhushoivassa

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4105071-long-play-yhdysvalloissa-huumekriisin-aiheuttaneiden-opioidien-kaytto-kolminkertaistui-suomen-vanhushoivassa

 

]]>
14 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277882-huumatut-vanhukset-suomen-vanhustenhoidon-hapeatahra#comments Huumaavat lääkkeet Kipulääkkeet Opioidit Vanhukset vanhustenhoito Sun, 30 Jun 2019 14:03:00 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277882-huumatut-vanhukset-suomen-vanhustenhoidon-hapeatahra
Kenellä vastuu lääkkeitten tuomista muisti- ym. sairauksista? http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277839-kenella-vastuu-laakkeitten-tuomista-muisti-ym-sairauksista <p>Masennus- ja parkinsonlääkkeet lisäävät muistisairauden riskin suureksi. Kysymyksiä:</p><ul><li>Kuka saa taloudellista tai muuta etua laajasta medikalisaatiosta?</li><li>Onko lääkäri vastuussa määräämiensä lääkkeitten vaikutuksesta?</li><li>Onko sairaan- ja vanhustenhoitaja vastuussa antamiensa lääkkeitten vaikutuksesta?</li><li>Onko sairaala vastuussa, kun osastolle vaikkapa influenssan takia tulevalle vanhukselle syötetään vahvoja psyyken- ja jopa psykoosilääkkeitä, joita hän ei ole aiemmin käyttänyt eikä tarvinnut?</li><li>Onko eduskunta vastuussa?</li></ul><p>Kalliiksi tulee potilaalle, hänen läheisilleen ja omaishoitajille.</p><ul><li>Lääkkeettömät / vailla kovan lääketieteen lääkkeitä olevat tehokkaat laajennetun lääketieteen kehittämät hoidot, jotka ovat yleisesti käytössä esim. korkeatasoisen lääketieteen Sveitsissä, tiedetään Suomessa huuhaaksi. Vai mitä?</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Masennus- ja parkinsonlääkkeet lisäävät muistisairauden riskin suureksi. Kysymyksiä:

  • Kuka saa taloudellista tai muuta etua laajasta medikalisaatiosta?
  • Onko lääkäri vastuussa määräämiensä lääkkeitten vaikutuksesta?
  • Onko sairaan- ja vanhustenhoitaja vastuussa antamiensa lääkkeitten vaikutuksesta?
  • Onko sairaala vastuussa, kun osastolle vaikkapa influenssan takia tulevalle vanhukselle syötetään vahvoja psyyken- ja jopa psykoosilääkkeitä, joita hän ei ole aiemmin käyttänyt eikä tarvinnut?
  • Onko eduskunta vastuussa?

Kalliiksi tulee potilaalle, hänen läheisilleen ja omaishoitajille.

  • Lääkkeettömät / vailla kovan lääketieteen lääkkeitä olevat tehokkaat laajennetun lääketieteen kehittämät hoidot, jotka ovat yleisesti käytössä esim. korkeatasoisen lääketieteen Sveitsissä, tiedetään Suomessa huuhaaksi. Vai mitä?
]]>
17 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277839-kenella-vastuu-laakkeitten-tuomista-muisti-ym-sairauksista#comments Eettinen vastuu Medikalisaatio Totalitarismi Vaihtoehtoinen fakta vanhustenhoito Fri, 28 Jun 2019 16:25:16 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277839-kenella-vastuu-laakkeitten-tuomista-muisti-ym-sairauksista
Rinteen hallitus ei korjaa hoitajamitoitusta http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277184-rinteen-hallitus-ei-korjaa-hoitajamitoitusta <p>Ennen vaaleja SDP oli äänekkäästi vaatimassa vanhusten hoivan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin vähimmäistasolla 0,7. SDP teki hoitajamitoituksesta viime eduskuntakauden lopulla välikysymyksen ja tällöin minimitason kirjaamisesta lakiin saatiin laaja yhteisymmärrys, ainoastaan kokoomuksen haratessa vastaan. Nyt Rinteen hallituksella olisi paikka toteuttaa lupauksensa, mutta aikooko se tehdä niin?</p><p>Lähi- ja perushoitajien liitto SuPer on lukenut hallitusohjelman tarkasti ja huomasi, että hallitusohjelman kirjauksen tarkka sanamuoto on, että vanhustenhoidon vähimmäishenkilömitoitus nostetaan tasolle 0,7. Tämä kirjaus ei vastaa sitä, mitä SDP muiden silloisten oppositiopuolueiden kanssa itse vaati helmikuun alussa jätetyssä välikysymyksessään. Silloin puhuttiin nimenomaan hoitajien määrästä.</p><p>Keskeinen ongelma vanhustenhoidossa on henkilökunnan riittämättömyys. Hoitoyksiköt ovat säästäneet hoivan tason kustannuksella kahdella eri tavalla: sillä, että hoitajia on palkattu liian vähän ja varsinaiseen hoitotyöhön ei ole tarpeeksi tekijöitä, tai sillä tavalla, että hoitajia on näennäisesti tarpeeksi, mutta heidän aikansa ei riitä hoitotyön tekemiseen kunnolla, koska tukihenkilökunta on jätetty palkkaamatta ja he joutuvat tekemään kaikki muutkin, varsinaiseen hoitotyöhön kuulumattomat työt.</p><p>Ongelma on nyt se, ett hallitusohjelman kirjauksessa sivulla 147 puhutaan hoivahenkilöstöstä, ei hoitohenkilöstöstä. Tämä kirjaus mahdollistaa edelleen sen, että henkilöstömitoitukseen lasketaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole koulutusta varsinaiseen hoitotyöhön, eikä se myöskään ratkaise ongelmaa siltä osin, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön, kun tukihenkilökuntaa edellytettäisiin palkattavan riittävä määrä. Tässä näyttää käyneen niin, että SDP ei edes yritä pitää vaalilupauksiaan, vaan vanhustenhoidon tason korjaaminen jää vain puheiden tasolle jo tässä kohtaa.</p><p>Hallitusohjelmassa ongelman korjaamiseen on osoitettu vain 70 miljoonaa euroa,&nbsp;vaikka Kuntaliitto on arvioinut, että hoitajamitoituksen korjaaminen luvatulle 0,7 tasolle maksaisi 200 miljoonaa euroa. &nbsp;Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), joka vielä helmikuussa oli vaatimassa hoitajamitoitusta heti, puhuukin nyt siirtymäajasta, vaikka monissa maakunnissa sote-resurssit eivät riitä tälläkään hetkellä. Vanhukset ovat kärsineet laaduttomasta hoidosta jo aivan liian pitkään. Esimerkiksi Siun sotessa resurssit eivät riitä edes nykyisen lain mukaiselle minimitasolle, vaan koulutettua henkilökuntaa on aivan liian vähän. <strong>Potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden vaarantuminen ei ole uhkakuva, vaan arkipäivää, ja ongelmat on ratkaistava nyt, ei vuonna 2023.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennen vaaleja SDP oli äänekkäästi vaatimassa vanhusten hoivan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin vähimmäistasolla 0,7. SDP teki hoitajamitoituksesta viime eduskuntakauden lopulla välikysymyksen ja tällöin minimitason kirjaamisesta lakiin saatiin laaja yhteisymmärrys, ainoastaan kokoomuksen haratessa vastaan. Nyt Rinteen hallituksella olisi paikka toteuttaa lupauksensa, mutta aikooko se tehdä niin?

Lähi- ja perushoitajien liitto SuPer on lukenut hallitusohjelman tarkasti ja huomasi, että hallitusohjelman kirjauksen tarkka sanamuoto on, että vanhustenhoidon vähimmäishenkilömitoitus nostetaan tasolle 0,7. Tämä kirjaus ei vastaa sitä, mitä SDP muiden silloisten oppositiopuolueiden kanssa itse vaati helmikuun alussa jätetyssä välikysymyksessään. Silloin puhuttiin nimenomaan hoitajien määrästä.

Keskeinen ongelma vanhustenhoidossa on henkilökunnan riittämättömyys. Hoitoyksiköt ovat säästäneet hoivan tason kustannuksella kahdella eri tavalla: sillä, että hoitajia on palkattu liian vähän ja varsinaiseen hoitotyöhön ei ole tarpeeksi tekijöitä, tai sillä tavalla, että hoitajia on näennäisesti tarpeeksi, mutta heidän aikansa ei riitä hoitotyön tekemiseen kunnolla, koska tukihenkilökunta on jätetty palkkaamatta ja he joutuvat tekemään kaikki muutkin, varsinaiseen hoitotyöhön kuulumattomat työt.

Ongelma on nyt se, ett hallitusohjelman kirjauksessa sivulla 147 puhutaan hoivahenkilöstöstä, ei hoitohenkilöstöstä. Tämä kirjaus mahdollistaa edelleen sen, että henkilöstömitoitukseen lasketaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole koulutusta varsinaiseen hoitotyöhön, eikä se myöskään ratkaise ongelmaa siltä osin, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön, kun tukihenkilökuntaa edellytettäisiin palkattavan riittävä määrä. Tässä näyttää käyneen niin, että SDP ei edes yritä pitää vaalilupauksiaan, vaan vanhustenhoidon tason korjaaminen jää vain puheiden tasolle jo tässä kohtaa.

Hallitusohjelmassa ongelman korjaamiseen on osoitettu vain 70 miljoonaa euroa, vaikka Kuntaliitto on arvioinut, että hoitajamitoituksen korjaaminen luvatulle 0,7 tasolle maksaisi 200 miljoonaa euroa.  Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), joka vielä helmikuussa oli vaatimassa hoitajamitoitusta heti, puhuukin nyt siirtymäajasta, vaikka monissa maakunnissa sote-resurssit eivät riitä tälläkään hetkellä. Vanhukset ovat kärsineet laaduttomasta hoidosta jo aivan liian pitkään. Esimerkiksi Siun sotessa resurssit eivät riitä edes nykyisen lain mukaiselle minimitasolle, vaan koulutettua henkilökuntaa on aivan liian vähän. Potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden vaarantuminen ei ole uhkakuva, vaan arkipäivää, ja ongelmat on ratkaistava nyt, ei vuonna 2023.

]]>
6 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277184-rinteen-hallitus-ei-korjaa-hoitajamitoitusta#comments Hallitusohjelma 2019 Hoitajamitoitus Hoitajamitoitus Super Sosiaali- ja terveydenhuolto vanhustenhoito Mon, 10 Jun 2019 10:41:01 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277184-rinteen-hallitus-ei-korjaa-hoitajamitoitusta
Sori siitä, sanoi ministeri Kiuru ja siirtyi kokoomuksen linjalle http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277118-sori-siita-sanoi-ministeri-kiuru-ja-siirtyi-kokoomuksen-linjalle <p>Hyvät kaltoin kohdellut vanhukset, jaksakaa odottaa vielä 6 vuotta!</p><p>&rdquo;Tällä vaalikaudella on kiinnitettävä parempaa huomiota lainvalmistelun laatuun sekä päätösten vaikutusarviointiin. On kuunneltava tutkittua tietoa. On kunnioitettava perustuslakia. Sanalla sanoen: on parempi tutkia kuin hutkia. Tällä tavoin voimme vahvistaa ihmisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on meidän kaikkien yhteinen tehtävämme puoluekirjaan katsomatta&rdquo;, <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/278280-antti-rinne-piikitteli-heti-sipilan-valtakaudesta-parempi-tutkia-kuin-hutkia">analysoi </a>eduskunnan tuore puhemies <strong>Antti Rinne</strong> valtiopäivien avajaisissa 24. huhtikuuta.</p><p>3 kuukautta aiemmin eduskunnassa oli nähty suuri ja dramaattinen näytelmä vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoituksen kirjaamisesta lakiin. Kansa oli järkyttynyt tiedotusvälineiden paljastamista&nbsp;yksityisten hoivalaitoksen törkeyksistä ja kaikki puolueet halusivat kerätä julkisuuspisteet asiasta.</p><p>Oppositio pilkkasi ja ajoi nurkkaan kokoomuksen puheenjohtajaa <strong>Petteri Orpoa</strong>, joka muista puolueista poiketen ei ollut suoralta kädeltä luvannut 0,7 &ndash;mitoitusta lakiin.</p><p>Osana hallituksen painostamista (ja julkisuuden hakemista) oppositio teki hallitukselle <a href="http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/VK_3+2018.aspx">välikysymyksen</a> vanhusten hoidon tilasta. Sen ensimmäinen allekirjoittaja oli SDP:n varapuheenjohtaja <strong>Sanna Marin</strong>.</p><p>&rdquo;Säästöjen sijaan hallituksella olisi mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa. Vanhustenhoidon tilanteen korjaaminen ei voi jäädä odottamaan tulevaisuuden sote-ratkaisua. Ikääntyneiden ihmisten palvelutarpeisiin tulee vastata oikea-aikaisesti&rdquo;.</p><p>Näin alkoi välikysymys.</p><p>Vielä vakuudeksi välikysymyksen varsinaisessa kysymysosiossa esitettiin peruspalveluministeri <strong>Annika Saarikolle</strong> tiukka suora kysymys: &rdquo;Onko hallitus valmis antamaan pikaisesti esityksen siitä, että riittävä hoitajamitoitus kirjataan lakiin?&rdquo;</p><p><strong>&rdquo;Kokoomus ja terveysbisnesjätit pitävät Suomen eduskuntaa panttivankinaan&rdquo;</strong></p><p>Välikysymystä jätettäessä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja <strong>Antti Lindtman</strong> arvosteli kokoomusta Helsingin Sanomien haastattelussa: &rdquo;Välikysymyksessä jokainen kansanedustaja pääsee ottamaan kantaa, haluvatko he parantaa vanhustenhoitoa tässä ja nyt vai pitävätkö kokoomus ja terveysbisnesjätit koko eduskuntaa panttivankinaan&rdquo;.</p><p>Välikysymyskeskustelussa 6.2. 2019 Marin <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/a/25c94141-1435-4e43-9b83-2078c503104c">ryöpytti Orpoa ja kokoomusta</a>: &rdquo;Mikään yksittäinen puolue tai monikansallinen yritys ei voi, eikä saa pitää panttivankina Suomen eduskuntaa&rdquo;. Hän tarkoitti sitä, ettei kokoomus ollut valmis säätämään henkilöstömitoituksesta lailla, kuten koko muu eduskunta.</p><p>Hoitajamitoituksen edelliselle hallitukselle esitellyt oppositiokansanedustaja Maria Gutzenina <a href="http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2018+4.aspx">vakuutti</a> keskustelussa: &rdquo;Henkilöstömitoituksen sitominen lakiin ei aiheuta muutoksia niille toimijoille, jotka ovat tehneet tähänkin asti laadukasta hoivaa. Mutta moraalittomilta, rahanahneilta ja mustasydämisiltä se vie mahdollisuuden jatkaa pahan tekemistä.&rdquo;</p><p><strong>&rdquo;Nyt on oikea aika, yhdellä virkkeellä, muutamassa tunnissa &rdquo;</strong></p><p>Vihreiden puheenjohtaja <strong>Pekka Haavisto</strong> <a href="http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2018+4.aspx">korosti</a>: &rdquo;Nyt on oikea aika päättää sitovasta hoitajamitoituksesta, kun näin laaja enemmistö eduskunnassa sitä kannattaa.&rdquo; Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja <strong>Aino-Kaisa Pekonen</strong> <a href="http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2018+4.aspx">säesti</a>: &rdquo;Sitova hoitajamitoitus on saatava nyt lakiin&rdquo;.</p><p>Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo <a href="http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2018+4.aspx">yritti puolustautua </a>Guzeninan ja Pekosen välihuutojen häiritsemänä:</p><p>&rdquo;Seuraava hallitus, ketä siinä onkaan, voi hallitusohjelmaneuvotteluissa sopia uudesta vanhuspalvelulaista ja hakea sieltä sen tavan, sen parhaan mahdollisen nykyaikaisen tavan, millä määritellään hoitajien tarve. - - -Tehdään järkevä laki: siis tehdään huolellinen valmistelu, ja sen pohjalta päädymme parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. - - -Meidän pitää kehittää omaishoitoa. Meidän pitää kiinnittää huomiota erityisesti aivan äärettömän tärkeisiin kotipalveluihin. - - Voi kunpa yksi luku ratkaisisi tämän ongelman, mutta se ei ratkaise kotipalveluongelmaa. Jos me säädämme 0,7, se tarkoittaa yli 4 000:ta hoitajaa heti. Meillä ei ole sitä. Sosiaalidemokraatitkaan eivät tienneet, mistä nämä hoitajat löytyvät. Jos se on velvoittavaa, on iso pelko minulla, että nämä hoitajat ovat pois kotipalveluista, tärkeistä kotipalveluista. Tehdään siis järkeviä ratkaisuja.&rdquo;</p><p>Kaikkein eniten hoitajamitoituskeskusteluun löi vettä kiukaalle eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, joka <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/270866-sdp-pelaa-nyt-kovilla-yksi-lause-riittaa-hoitajamitoitus-lakiin-muutamassa-tunnissa">arvioi asian hoituvan muutaman tunnin työllä</a>:</p><p>&quot;Kuukaudessa saadaan ihmeitä aikaiseksi, jos poliittista tahtoa löytyy. Kysymys on vanhuspalvelulakiin tulevasta muutoksesta. Oletan, että yhdellä virkkeellä asia saataisiin kuntoon. Sotainvalidien laitoshoidon haitta-astetta saatiin laskettua alle kahdessa viikossa. Tämä olisi mahdollista myös nyt. Olen tutustunut aiheeseen. Vanhuspalvelulain 20. pykälän ensimmäisen momentin loppuun sopisi yksittäinen virke, jolla tämä (hoitajien) vähimmäismitoitus saataisiin kuntoon.&quot;</p><p>&rdquo;Tässä on kyse muutaman tunnin työstä&rdquo;.</p><p><strong>&rdquo;Olen kauhulla seurannut keskustelua&rdquo;</strong></p><p>Välikysymyksen jälkeen kuntien omat vanhustenhoidon asiantuntijat heräsivät kertomaan, ettei laitoshoidon hoitajamitoituksen sitominen lakiin ole yksinkertainen asia kunnissa.</p><p>Turun kaupungin kotipalvelujen johtaja sanoi Ylen haastattelussa: &quot;Olen kauhulla seurannut tätä keskustelua, ymmärretäänkö ollenkaan mitä vaikutuksia tällä tulee olemaan kuntien kotihoidolle&quot;.</p><p>Kuntaliitto teki pikaisen <a href="http://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2019/kyselytulos-kunnista-henkiloston-saatavuus-vanhustenhuollon-suurin-ongelma">kyselyn</a> kuntajohtajille sekä sosiaali- ja terveyspalveluista, ikäihmisten palveluista, taloudesta ja rahoituksesta vastaaville johtajille. 1/2 heistä piti vanhuspalvelujen suurimpana ongelmana henkilöstön saatavuutta ja &frac14; rahaa.&nbsp;</p><p>Suuri huoli oli, että laitoshoidon henkilöstömitoituksen sitominen lakiin pakottaa kunnat siirtämään henkilöstöä kotihoidosta laitoshoitoon ja keskittämään uuden henkilöstön rekrytoinnin laitoshoitoon.</p><p><strong>Kompromissi vesitti henkilöstömitoitusten&nbsp;lakiin viemisen&nbsp;2012 &ndash; 2015</strong></p><p>Kokoomus ja SDP olivat tehneet kesällä 2012 kompromissin, että henkilöstömitoituksista annetaan hallituksen asetus vuoden 2015 alusta, jos tilanne kaikissa hoitolaitoksissa ei siihen mennessä ole lain suositusten mukaisella tasolla.</p><p>Kun eduskunta joulukuussa 2012 hyväksyi vanhuspalvelulain, siihen ei kuitenkaan tullut kirjausta siitä, että hallitus voisi asetuksella määrätä henkilöstön mitoituksesta vanhusten laitoshoidossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mielestä asiasta pitäisi päättää laissa.</p><p>Hoitajamäärä jäi pelkäksi lain yhteydessä annetuksi eduskunnan poliittiseksi tahdonilmaisuksi, lakikielellä sanottuna lausumaksi<strong>.</strong></p><p>Laki tuli voimaan kesällä 2013. Kun hoitajamitoituksen tarkasteluajankohta tuli vuoden 2014 lopussa, THL.n selvitys osoitti, etteivät suositukset henkilöstömääristä olleet toteutuneet. Vaadittu määrä henkilökuntaa oli 90 prosentissa hoitopaikkoja. Silloinen peruspalveluministeri <strong>Susanna Huovinen</strong> <a href="http://yle.fi/uutiset/3-7653468">ilmoitti vievänsä vanhuspalvelulain muuttamisen hallitukseen</a>.</p><p>Eduskunnan tahdonilmaus ei koskaan toteutunut.</p><p>Hallitus ei muuttanut lakia siten, että henkilöstömitoitukset olisivat sitovia. Asia kaatui kokoomuksen ja SDP:n jatkuvaan veriseen riitelyyn <strong>Alexander Stubbin</strong> hallituksessa, joka lopulta äänesti eduskunnassa kumoon omia lakiesityksiään. Samaten <a href="http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/01/10/ts-hallituksella-alle-viikko-aikaa-paattaa-vanhuspalvelulain-hoitajamitoituksesta">Stubbin hallitus päätti luopua vanhuspalvelulain muuttamisesta</a>.</p><p><strong>Kiuru siirtyi kokoomuksen linjalle päästyään ministeriksi</strong></p><p>Kun uusi Antti Rinteen hallitus piti ensimmäisen tiedotustilaisuutensa 6.6. tasan 4 kuukautta myrskyisästä vanhuspalveluvälikysymyksestä, kuultiin suuri yllätys. Sanna Marin, Antti Lindtman, Pekka Haavisto ja Aino-Kaisa Pekonen olivat tehneet täydellisen takinkäännön. Heidän mielestään mitoituslakia ei tarvinnutkaan säätää heti.</p><p>Suurimman &ndash; jopa härskin &ndash; takinkäännön oli tehnyt uusi peruspalveluministeri Kiuru, joka oli 4 kuukautta aiemmin julistanut lain vaativan vain muutaman tunnin työn.</p><p>Ensin arvioi Rinne, että hoitajamitoitus olisi 0,7:ssä vuoden 2025 paikkeilla.</p><p>Sitten nousi ylös tuore peruspalveluministeri Kiuru ja <a href="http://www.demokraatti.fi/krista-kiuru-avasi-07n-hoitajamitoitukseen-siirtymista?fbclid=IwAR13rzj_HxJPyoYUh3Q8ffj74MgxHOUg1Io9k7a1VP3ONEVzXKLTCh6JSHs">laukaisi pommin</a>:</p><p>&rdquo;Siirtymäajan pitää olla tarpeeksi pitkä. Olemme suunnitelleet tiekarttaa hallitusohjelmaneuvotteluryhmässä olleessa ryhmässä tarpeeksi uskottavaksi liittyen myöskin asiantuntijatietoon, jota on olemassa. Kun mitoituksen tarkempi määrittely täytyy tehdä erityisen huolellisesti, se pitää laittaa osaksi vanhuspalvelulakia. Tältä osin en osaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka nopeasti vanhuspalvelulaki on mahdollista uudistaa. Ei ole kysymys vain ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen parantamisesta, vaan joudumme myöskin katsomaan, mistä henkilökunta tulee. Siltä osin kotihoidon kuntoon laittaminen tulee tähän työhön mukaan, mikä vaikeuttaa tehtävän suorittamista ja tuo lisähaasteita.&rdquo;</p><p>Heti valtaan päästyään Kiuru siis tuli täydellisesti linjalle, jolla Orpo puolustautui helmikuun välikysymyskeskustelussa! Linjalle, jonka hän oli haukkunut pohjamutiin.</p><p><strong>Missä on moraali?</strong></p><p>Minun mielestäni &nbsp;0,7 olisi kyllä toteutettavissa heti. Suurin osa laitoksista (90 %:a) toteuttaa sen jo nyt ja isku olisi kovin yksityisiin hoivayrityksiin. Mutta juuri sitähän vaatimuksella haluttiin. Ajaa&nbsp;&quot;moraalittomat, ahneet ja mustasydämiset&quot; &quot;monikansalliset terveysjätit&quot; ahtaalle ja ulos vanhusten laitoshoidosta.</p><p>Nyt, kun pitäisi kantaa vastuuta, pestään kädet, vedotaan samoihin faktoihin ja asiantuntijoihin, jotka pari kuukautta sitten sivuutettiin ja sanotaan ihmisille &quot;ei se ollutkaan mahdollista, sori siitä&quot;.</p><p>Minusta on käsittämätöntä, että jo viime vaalikaudella ja&nbsp;4 kuukautta sitten oltiin valmiita säätämään 0,7 asetus voimaan heti, muttei nyt kun olisi kaikki valta ja koko eduskunnan tuki.</p><p>Jaan <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10818449?fbclid=IwAR3kPIbt8e07U9b7t_PZI9xCBiPdz0fgYM2L-Q3nfqVZLC64Gm_0iT1QjNU">huolet siitä, mistä rahat, mistä tekijät, mitä tapahtuu kotipalveluille</a>.</p><p>Mutta tunnetusti kuntia ei saa tällaisissa asioissa kuriin kuin pakolla. Suomessa olisi moni asia kuntapalveluissa paremmin, jos kunnanjohtajan voisi panna vankilaan.</p><p>Eniten minua harmittaa tiettyjen poliitikkojen heikko henkilökohtainen moraali. Jos ministeri ei vieläkään myönnä valehdelleensa 4 kuukautta sitten, hänen arvostelukykynsä pitää asettaa kyseenalaiseksi.</p><p>No, hänhän on vannonut toimivansa &rdquo;parhaan ymmärryksensä mukaan&rdquo;. Se on sitten tällä tasolla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvät kaltoin kohdellut vanhukset, jaksakaa odottaa vielä 6 vuotta!

”Tällä vaalikaudella on kiinnitettävä parempaa huomiota lainvalmistelun laatuun sekä päätösten vaikutusarviointiin. On kuunneltava tutkittua tietoa. On kunnioitettava perustuslakia. Sanalla sanoen: on parempi tutkia kuin hutkia. Tällä tavoin voimme vahvistaa ihmisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on meidän kaikkien yhteinen tehtävämme puoluekirjaan katsomatta”, analysoi eduskunnan tuore puhemies Antti Rinne valtiopäivien avajaisissa 24. huhtikuuta.

3 kuukautta aiemmin eduskunnassa oli nähty suuri ja dramaattinen näytelmä vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoituksen kirjaamisesta lakiin. Kansa oli järkyttynyt tiedotusvälineiden paljastamista yksityisten hoivalaitoksen törkeyksistä ja kaikki puolueet halusivat kerätä julkisuuspisteet asiasta.

Oppositio pilkkasi ja ajoi nurkkaan kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa, joka muista puolueista poiketen ei ollut suoralta kädeltä luvannut 0,7 –mitoitusta lakiin.

Osana hallituksen painostamista (ja julkisuuden hakemista) oppositio teki hallitukselle välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta. Sen ensimmäinen allekirjoittaja oli SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin.

”Säästöjen sijaan hallituksella olisi mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa. Vanhustenhoidon tilanteen korjaaminen ei voi jäädä odottamaan tulevaisuuden sote-ratkaisua. Ikääntyneiden ihmisten palvelutarpeisiin tulee vastata oikea-aikaisesti”.

Näin alkoi välikysymys.

Vielä vakuudeksi välikysymyksen varsinaisessa kysymysosiossa esitettiin peruspalveluministeri Annika Saarikolle tiukka suora kysymys: ”Onko hallitus valmis antamaan pikaisesti esityksen siitä, että riittävä hoitajamitoitus kirjataan lakiin?”

”Kokoomus ja terveysbisnesjätit pitävät Suomen eduskuntaa panttivankinaan”

Välikysymystä jätettäessä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvosteli kokoomusta Helsingin Sanomien haastattelussa: ”Välikysymyksessä jokainen kansanedustaja pääsee ottamaan kantaa, haluvatko he parantaa vanhustenhoitoa tässä ja nyt vai pitävätkö kokoomus ja terveysbisnesjätit koko eduskuntaa panttivankinaan”.

Välikysymyskeskustelussa 6.2. 2019 Marin ryöpytti Orpoa ja kokoomusta: ”Mikään yksittäinen puolue tai monikansallinen yritys ei voi, eikä saa pitää panttivankina Suomen eduskuntaa”. Hän tarkoitti sitä, ettei kokoomus ollut valmis säätämään henkilöstömitoituksesta lailla, kuten koko muu eduskunta.

Hoitajamitoituksen edelliselle hallitukselle esitellyt oppositiokansanedustaja Maria Gutzenina vakuutti keskustelussa: ”Henkilöstömitoituksen sitominen lakiin ei aiheuta muutoksia niille toimijoille, jotka ovat tehneet tähänkin asti laadukasta hoivaa. Mutta moraalittomilta, rahanahneilta ja mustasydämisiltä se vie mahdollisuuden jatkaa pahan tekemistä.”

”Nyt on oikea aika, yhdellä virkkeellä, muutamassa tunnissa ”

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto korosti: ”Nyt on oikea aika päättää sitovasta hoitajamitoituksesta, kun näin laaja enemmistö eduskunnassa sitä kannattaa.” Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen säesti: ”Sitova hoitajamitoitus on saatava nyt lakiin”.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo yritti puolustautua Guzeninan ja Pekosen välihuutojen häiritsemänä:

”Seuraava hallitus, ketä siinä onkaan, voi hallitusohjelmaneuvotteluissa sopia uudesta vanhuspalvelulaista ja hakea sieltä sen tavan, sen parhaan mahdollisen nykyaikaisen tavan, millä määritellään hoitajien tarve. - - -Tehdään järkevä laki: siis tehdään huolellinen valmistelu, ja sen pohjalta päädymme parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. - - -Meidän pitää kehittää omaishoitoa. Meidän pitää kiinnittää huomiota erityisesti aivan äärettömän tärkeisiin kotipalveluihin. - - Voi kunpa yksi luku ratkaisisi tämän ongelman, mutta se ei ratkaise kotipalveluongelmaa. Jos me säädämme 0,7, se tarkoittaa yli 4 000:ta hoitajaa heti. Meillä ei ole sitä. Sosiaalidemokraatitkaan eivät tienneet, mistä nämä hoitajat löytyvät. Jos se on velvoittavaa, on iso pelko minulla, että nämä hoitajat ovat pois kotipalveluista, tärkeistä kotipalveluista. Tehdään siis järkeviä ratkaisuja.”

Kaikkein eniten hoitajamitoituskeskusteluun löi vettä kiukaalle eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, joka arvioi asian hoituvan muutaman tunnin työllä:

"Kuukaudessa saadaan ihmeitä aikaiseksi, jos poliittista tahtoa löytyy. Kysymys on vanhuspalvelulakiin tulevasta muutoksesta. Oletan, että yhdellä virkkeellä asia saataisiin kuntoon. Sotainvalidien laitoshoidon haitta-astetta saatiin laskettua alle kahdessa viikossa. Tämä olisi mahdollista myös nyt. Olen tutustunut aiheeseen. Vanhuspalvelulain 20. pykälän ensimmäisen momentin loppuun sopisi yksittäinen virke, jolla tämä (hoitajien) vähimmäismitoitus saataisiin kuntoon."

”Tässä on kyse muutaman tunnin työstä”.

”Olen kauhulla seurannut keskustelua”

Välikysymyksen jälkeen kuntien omat vanhustenhoidon asiantuntijat heräsivät kertomaan, ettei laitoshoidon hoitajamitoituksen sitominen lakiin ole yksinkertainen asia kunnissa.

Turun kaupungin kotipalvelujen johtaja sanoi Ylen haastattelussa: "Olen kauhulla seurannut tätä keskustelua, ymmärretäänkö ollenkaan mitä vaikutuksia tällä tulee olemaan kuntien kotihoidolle".

Kuntaliitto teki pikaisen kyselyn kuntajohtajille sekä sosiaali- ja terveyspalveluista, ikäihmisten palveluista, taloudesta ja rahoituksesta vastaaville johtajille. 1/2 heistä piti vanhuspalvelujen suurimpana ongelmana henkilöstön saatavuutta ja ¼ rahaa. 

Suuri huoli oli, että laitoshoidon henkilöstömitoituksen sitominen lakiin pakottaa kunnat siirtämään henkilöstöä kotihoidosta laitoshoitoon ja keskittämään uuden henkilöstön rekrytoinnin laitoshoitoon.

Kompromissi vesitti henkilöstömitoitusten lakiin viemisen 2012 – 2015

Kokoomus ja SDP olivat tehneet kesällä 2012 kompromissin, että henkilöstömitoituksista annetaan hallituksen asetus vuoden 2015 alusta, jos tilanne kaikissa hoitolaitoksissa ei siihen mennessä ole lain suositusten mukaisella tasolla.

Kun eduskunta joulukuussa 2012 hyväksyi vanhuspalvelulain, siihen ei kuitenkaan tullut kirjausta siitä, että hallitus voisi asetuksella määrätä henkilöstön mitoituksesta vanhusten laitoshoidossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mielestä asiasta pitäisi päättää laissa.

Hoitajamäärä jäi pelkäksi lain yhteydessä annetuksi eduskunnan poliittiseksi tahdonilmaisuksi, lakikielellä sanottuna lausumaksi.

Laki tuli voimaan kesällä 2013. Kun hoitajamitoituksen tarkasteluajankohta tuli vuoden 2014 lopussa, THL.n selvitys osoitti, etteivät suositukset henkilöstömääristä olleet toteutuneet. Vaadittu määrä henkilökuntaa oli 90 prosentissa hoitopaikkoja. Silloinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen ilmoitti vievänsä vanhuspalvelulain muuttamisen hallitukseen.

Eduskunnan tahdonilmaus ei koskaan toteutunut.

Hallitus ei muuttanut lakia siten, että henkilöstömitoitukset olisivat sitovia. Asia kaatui kokoomuksen ja SDP:n jatkuvaan veriseen riitelyyn Alexander Stubbin hallituksessa, joka lopulta äänesti eduskunnassa kumoon omia lakiesityksiään. Samaten Stubbin hallitus päätti luopua vanhuspalvelulain muuttamisesta.

Kiuru siirtyi kokoomuksen linjalle päästyään ministeriksi

Kun uusi Antti Rinteen hallitus piti ensimmäisen tiedotustilaisuutensa 6.6. tasan 4 kuukautta myrskyisästä vanhuspalveluvälikysymyksestä, kuultiin suuri yllätys. Sanna Marin, Antti Lindtman, Pekka Haavisto ja Aino-Kaisa Pekonen olivat tehneet täydellisen takinkäännön. Heidän mielestään mitoituslakia ei tarvinnutkaan säätää heti.

Suurimman – jopa härskin – takinkäännön oli tehnyt uusi peruspalveluministeri Kiuru, joka oli 4 kuukautta aiemmin julistanut lain vaativan vain muutaman tunnin työn.

Ensin arvioi Rinne, että hoitajamitoitus olisi 0,7:ssä vuoden 2025 paikkeilla.

Sitten nousi ylös tuore peruspalveluministeri Kiuru ja laukaisi pommin:

”Siirtymäajan pitää olla tarpeeksi pitkä. Olemme suunnitelleet tiekarttaa hallitusohjelmaneuvotteluryhmässä olleessa ryhmässä tarpeeksi uskottavaksi liittyen myöskin asiantuntijatietoon, jota on olemassa. Kun mitoituksen tarkempi määrittely täytyy tehdä erityisen huolellisesti, se pitää laittaa osaksi vanhuspalvelulakia. Tältä osin en osaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka nopeasti vanhuspalvelulaki on mahdollista uudistaa. Ei ole kysymys vain ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen parantamisesta, vaan joudumme myöskin katsomaan, mistä henkilökunta tulee. Siltä osin kotihoidon kuntoon laittaminen tulee tähän työhön mukaan, mikä vaikeuttaa tehtävän suorittamista ja tuo lisähaasteita.”

Heti valtaan päästyään Kiuru siis tuli täydellisesti linjalle, jolla Orpo puolustautui helmikuun välikysymyskeskustelussa! Linjalle, jonka hän oli haukkunut pohjamutiin.

Missä on moraali?

Minun mielestäni  0,7 olisi kyllä toteutettavissa heti. Suurin osa laitoksista (90 %:a) toteuttaa sen jo nyt ja isku olisi kovin yksityisiin hoivayrityksiin. Mutta juuri sitähän vaatimuksella haluttiin. Ajaa "moraalittomat, ahneet ja mustasydämiset" "monikansalliset terveysjätit" ahtaalle ja ulos vanhusten laitoshoidosta.

Nyt, kun pitäisi kantaa vastuuta, pestään kädet, vedotaan samoihin faktoihin ja asiantuntijoihin, jotka pari kuukautta sitten sivuutettiin ja sanotaan ihmisille "ei se ollutkaan mahdollista, sori siitä".

Minusta on käsittämätöntä, että jo viime vaalikaudella ja 4 kuukautta sitten oltiin valmiita säätämään 0,7 asetus voimaan heti, muttei nyt kun olisi kaikki valta ja koko eduskunnan tuki.

Jaan huolet siitä, mistä rahat, mistä tekijät, mitä tapahtuu kotipalveluille.

Mutta tunnetusti kuntia ei saa tällaisissa asioissa kuriin kuin pakolla. Suomessa olisi moni asia kuntapalveluissa paremmin, jos kunnanjohtajan voisi panna vankilaan.

Eniten minua harmittaa tiettyjen poliitikkojen heikko henkilökohtainen moraali. Jos ministeri ei vieläkään myönnä valehdelleensa 4 kuukautta sitten, hänen arvostelukykynsä pitää asettaa kyseenalaiseksi.

No, hänhän on vannonut toimivansa ”parhaan ymmärryksensä mukaan”. Se on sitten tällä tasolla.

]]>
30 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277118-sori-siita-sanoi-ministeri-kiuru-ja-siirtyi-kokoomuksen-linjalle#comments Antti Rinteen hallitus Hoitajamitoitus Krista Kiuru Politikka vanhustenhoito Sat, 08 Jun 2019 10:44:22 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277118-sori-siita-sanoi-ministeri-kiuru-ja-siirtyi-kokoomuksen-linjalle
Hallituspuolueet pettivät tärkeimmän vaalilupauksensa http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277114-hallituspuolueet-pettivat-tarkeimman-vaalilupauksensa <p>Ennen eduskuntavaaleja valtaosa puolueista kilpaa lupasivat kirjata vaalien jälkeen hoitajamitoituksen 0,7 lakiin. Kuinkas sitten kävikään?</p><p>Jep, hallitusohjelmaan se kirjattiin, mutta siirtymäajalla ja ilman riittävää rahoitusta, joten lupaus ei toteudu. Ylen toimittajan&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10818449?fbclid=IwAR2faDR625pkN1u1TelNm3Rt8N2CisjbOBO_KSRLbDlXJiKITDS-O4W4bVE">analyysi</a>&nbsp;hallitusohjelmasta on karmivaa luettavaa kaikkinensa ikäihmisten tulevaisuuden kannalta.</p><p>Hoiva-alalla kärsitään hoitajapulasta, josta Tehy julkaisi eilen&nbsp;<a href="https://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/tehy-selvitti-kesaajan-sijaispula-ennakoi-pysyvampaa-pulaa-sosiaali-ja-terveysalan?fbclid=IwAR2zvf6znOmZQRBK4pVQuWWZqSuJj7nhgN-I6YOTMBa_ECcaxbU1nMVoTE4">selvityksensä</a>.&nbsp;</p><p>Työ on liian raskasta käsiparien puutteen ja työnkuvien hajanaisuuden takia. Lisäksi hoitajien palkkaus on liian matala. Se ei vastaa työn vaativuutta ja vastuuta ihmishengistä. Täten on selvää, että hoiva-ala ei ole veto- eikä pitovoimainen kuten olen jankuttanut.</p><p>Tämä yhtälö hallituksen olisi pitänyt ratkaista. Mutta näemmä ei tarpeeksi kiinnostanut. Ongelma siirrettiin seuraavalle hallitukselle.&nbsp;</p><p>Kaikkea muuta kivaa sen sijaan luvattiin toteuttaa ja ennen kaikkea selvittää. Ikäihmisten hoivan kuntoon saattaminen ei vaan ollut tälle hallitukselle tarpeeksi kivaa kuten etukäteen pelkäsinkin.</p><p>Kuitenkin ihmettelen, että maallemme juuri valittu uusi hallitus näin törkeästi petti vaalilupauksensa. Ennen eduskuntavaaleja kaikkien tietoon viimeistään tuli surkea tilanne, joka monin paikoin ikäihmisten hoivassa vallitsee. Herää kysymys, miten huonosti asiat pitäisi olla, jotta hallitus heräisi?!</p><p>Jätän toiveeni siis edelleen nykyisen hallituksen harteille, koska nyt ei voida odottaa neljää vuotta, jotta seuraava hallitus vanhustenhoidon epäkohdat korjaisi. Tämän hallituksen on tämä vastuu kannettava. Ikäihmisten määrä kasvaa koko ajan, joten ongelmat vain lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla.</p><p>Herätys hallitus! Nyt on aika toimia oikeasti ikäihmisten hyväksi! Ei sitku!</p><p>Aiemmin aiheesta kirjoittamaani:</p><p><a href="https://blogit.kaleva.fi/anne-snellman/2019/05/18/rinne-enta-vanhustenhoito/">Rinne, entä vanhustenhoito?</a></p><p><a href="https://blogit.kaleva.fi/anne-snellman/2019/04/27/hoitajapula-jo-taalla/">Hoitajapula on jo täällä!</a></p><p><a href="https://blogit.kaleva.fi/anne-snellman/2019/03/23/siniset-eivat-pelkaa-hallitusvastuuta-yhdessa-asiassa-kompromissiin-suostu/">Siniset eivät pelkää hallitusvastuuta, mutta yhdessä asiassa en kompromissiin suostu</a></p><p><a href="https://blogit.kaleva.fi/anne-snellman/2019/03/21/arjen-turvallisuus-taattava-kaikille/">Arjen turvallisuus taattava kaikille</a></p><p><a href="https://blogit.kaleva.fi/anne-snellman/2019/02/02/yksikin-yksinainen-ikaihminen-liikaa/">Yksikin yksinäinen ikäihminen on liikaa</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennen eduskuntavaaleja valtaosa puolueista kilpaa lupasivat kirjata vaalien jälkeen hoitajamitoituksen 0,7 lakiin. Kuinkas sitten kävikään?

Jep, hallitusohjelmaan se kirjattiin, mutta siirtymäajalla ja ilman riittävää rahoitusta, joten lupaus ei toteudu. Ylen toimittajan analyysi hallitusohjelmasta on karmivaa luettavaa kaikkinensa ikäihmisten tulevaisuuden kannalta.

Hoiva-alalla kärsitään hoitajapulasta, josta Tehy julkaisi eilen selvityksensä

Työ on liian raskasta käsiparien puutteen ja työnkuvien hajanaisuuden takia. Lisäksi hoitajien palkkaus on liian matala. Se ei vastaa työn vaativuutta ja vastuuta ihmishengistä. Täten on selvää, että hoiva-ala ei ole veto- eikä pitovoimainen kuten olen jankuttanut.

Tämä yhtälö hallituksen olisi pitänyt ratkaista. Mutta näemmä ei tarpeeksi kiinnostanut. Ongelma siirrettiin seuraavalle hallitukselle. 

Kaikkea muuta kivaa sen sijaan luvattiin toteuttaa ja ennen kaikkea selvittää. Ikäihmisten hoivan kuntoon saattaminen ei vaan ollut tälle hallitukselle tarpeeksi kivaa kuten etukäteen pelkäsinkin.

Kuitenkin ihmettelen, että maallemme juuri valittu uusi hallitus näin törkeästi petti vaalilupauksensa. Ennen eduskuntavaaleja kaikkien tietoon viimeistään tuli surkea tilanne, joka monin paikoin ikäihmisten hoivassa vallitsee. Herää kysymys, miten huonosti asiat pitäisi olla, jotta hallitus heräisi?!

Jätän toiveeni siis edelleen nykyisen hallituksen harteille, koska nyt ei voida odottaa neljää vuotta, jotta seuraava hallitus vanhustenhoidon epäkohdat korjaisi. Tämän hallituksen on tämä vastuu kannettava. Ikäihmisten määrä kasvaa koko ajan, joten ongelmat vain lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla.

Herätys hallitus! Nyt on aika toimia oikeasti ikäihmisten hyväksi! Ei sitku!

Aiemmin aiheesta kirjoittamaani:

Rinne, entä vanhustenhoito?

Hoitajapula on jo täällä!

Siniset eivät pelkää hallitusvastuuta, mutta yhdessä asiassa en kompromissiin suostu

Arjen turvallisuus taattava kaikille

Yksikin yksinäinen ikäihminen on liikaa

]]>
23 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277114-hallituspuolueet-pettivat-tarkeimman-vaalilupauksensa#comments hallitus Hoitajamitoitus Hoitajapula Politiikka vanhustenhoito Sat, 08 Jun 2019 08:06:15 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277114-hallituspuolueet-pettivat-tarkeimman-vaalilupauksensa
Ratkaisu hoitajapulaan http://aobrusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277074-ratkaisu-hoitajapulaan <p>Hoitajamitoitus 0,7% lienee taputeltu ja päätetty toteuttaa. Ongelmaksi on noussut&nbsp; hoitajien puute ja syystä.&nbsp; Ratkaisu voisi löytyä henkilökohtaisen avustajatoiminnan kautta. Maassamme toimii jo tuhansia henkilöitä tässä työssä osa-aikaisina tai täyspäisinä.&nbsp; Vuosia alalla olleet ovat riittävän päteviä, tietyin rajoittein, toimimaan myös hoivakodeissa. Väittäisin erittäin päteviä.&nbsp;</p><p>Vuorokausi hoivakodissa on useiden tapahtumien summa. On aamu- ja iltaruuhkaa, ruokailua, ulkonakin pitäisi käyttää. Erikoistilanne yöllä voi olla painajainen.&nbsp; Ei näihin tehtäviin aina hoitajan pätevyyttä tarvita. Osaavia työntekijöitä sitäkin enemmän. Avustajilla on kokemusta erilaisista nostolaitteista, apuvälineistä jne.&nbsp; Ajatellaan vaikka ruuhkahuippuja. Pari avustajaa aamulla ja illalla takaa sen, ettei hoidettava odota tuntikausia aamupuuroa tai sen jälkeistä ulkoilua.&nbsp; Varsinaiset hoitajat saavat rauhassa tehdä sen mihin ovat päteviä esim. lääkejakelun. Yövuorotkin voivat hoitua yhdellä pätevyyden omaavalla ja parilla kokeneella avustajalla.</p><p>Päättäjä, joka näitä rivejä kuikuilet,&nbsp; perehdy avustajatoimintaan. Avustajia välittävät paitsi työvoimatoimistot myös yksityiset rekrytointifirmat. Nämä eivät välttämättä ole päteviä. Parasta apua saat&nbsp; kun otat yhteyttä organisaatioon joka on paneutunut avustajien välitykseen. Esim. Avustajakeskus Turussa&nbsp; joka tekee monipuolista työtä asian tiimoilta.&nbsp;</p><p>Avustajatoiminta ei sellaisenaan&nbsp; taivu täyttämään hoivakotien tarpeita. Sitä on viilattava, mutta sinällään oivallinen käyttöalusta, kuten Linux josta on hyvä rakentaa. Ensiksi toki laki mitoituksesta on toteutettava. Peruskysymys lienee tarkoittaako 0,7% sitä että kaikilla olisi hoitajan pätevyys tai riittääkö kun paikalla edellisen lisäksi on muuten päteviä työntekijöitä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hoitajamitoitus 0,7% lienee taputeltu ja päätetty toteuttaa. Ongelmaksi on noussut  hoitajien puute ja syystä.  Ratkaisu voisi löytyä henkilökohtaisen avustajatoiminnan kautta. Maassamme toimii jo tuhansia henkilöitä tässä työssä osa-aikaisina tai täyspäisinä.  Vuosia alalla olleet ovat riittävän päteviä, tietyin rajoittein, toimimaan myös hoivakodeissa. Väittäisin erittäin päteviä. 

Vuorokausi hoivakodissa on useiden tapahtumien summa. On aamu- ja iltaruuhkaa, ruokailua, ulkonakin pitäisi käyttää. Erikoistilanne yöllä voi olla painajainen.  Ei näihin tehtäviin aina hoitajan pätevyyttä tarvita. Osaavia työntekijöitä sitäkin enemmän. Avustajilla on kokemusta erilaisista nostolaitteista, apuvälineistä jne.  Ajatellaan vaikka ruuhkahuippuja. Pari avustajaa aamulla ja illalla takaa sen, ettei hoidettava odota tuntikausia aamupuuroa tai sen jälkeistä ulkoilua.  Varsinaiset hoitajat saavat rauhassa tehdä sen mihin ovat päteviä esim. lääkejakelun. Yövuorotkin voivat hoitua yhdellä pätevyyden omaavalla ja parilla kokeneella avustajalla.

Päättäjä, joka näitä rivejä kuikuilet,  perehdy avustajatoimintaan. Avustajia välittävät paitsi työvoimatoimistot myös yksityiset rekrytointifirmat. Nämä eivät välttämättä ole päteviä. Parasta apua saat  kun otat yhteyttä organisaatioon joka on paneutunut avustajien välitykseen. Esim. Avustajakeskus Turussa  joka tekee monipuolista työtä asian tiimoilta. 

Avustajatoiminta ei sellaisenaan  taivu täyttämään hoivakotien tarpeita. Sitä on viilattava, mutta sinällään oivallinen käyttöalusta, kuten Linux josta on hyvä rakentaa. Ensiksi toki laki mitoituksesta on toteutettava. Peruskysymys lienee tarkoittaako 0,7% sitä että kaikilla olisi hoitajan pätevyys tai riittääkö kun paikalla edellisen lisäksi on muuten päteviä työntekijöitä. 

]]>
0 http://aobrusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277074-ratkaisu-hoitajapulaan#comments Hoitajamitoutus vanhustenhoito Fri, 07 Jun 2019 07:30:23 +0000 Antti Brusi http://aobrusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277074-ratkaisu-hoitajapulaan
Rinne, entä vanhustenhoito? http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276137-rinne-enta-vanhustenhoito <p>Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa rahaa oltaisiin laittamassa miljardeja kolmeen&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006106924.html">ratahankkeeseen.</a>&nbsp;Mitään ei sen sijaan ole kuulunut vanhustenhoitoon lisäsatsauksista!</p><p>Vaalien alla kaikki puolueet lupasivat laittaa vanhustenhoidon kuntoon. Vain Orpo empi hoitajamitoituksen kirjaamisen suhteen lakiin. Mutta Orpohan ei ole nyt jarrumiehenä hallitusneuvotteluissa. Eli nyt kaiken järjen mukaan pitäisi hoitajamitoitus 0,7 ilmestyä lakiin.</p><p>Lisäksi olisi syytä parantaa hoitajien palkkoja ja työoloja, jotta hoitoala muuttuisi veto- ja pitovoimaiseksi. Tiedän, tiedän - minähän jo jankutan. Olen niin kirjoittanut näistä aiemminkin. Mutta mihin olen politiikassa tottunut on toistaminen - ainakin, jos pyritään saamaan läpi vaikeita asioita.</p><p>Ja politiikassahan ei saisi laittaa asioita vastakkain. Mutta, jos rahaa on rajallinen määrä - ja yleensä on - joudutaan priorisoimaan hankkeita.</p><p>Nyt tullaan siis noihin ratahankkeisiin. Yleensähän tällaisia mittavia hankkeita pyritään ajoittamaan taantuman aikana toteutettavaksi. Eli nyt ei ole näiden hankkeiden aika ellei sitten hallituksen tavoitteena ole aikaansaada taantumaa!</p><p>Sen sijaan vanhukset ovat odottaneet jo liiankin kauan. He ansaitsevat NYT parempaa hoitoa. Eli kysymykseni kuuluu: Rinne, entä vanhustenhoito?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa rahaa oltaisiin laittamassa miljardeja kolmeen ratahankkeeseen. Mitään ei sen sijaan ole kuulunut vanhustenhoitoon lisäsatsauksista!

Vaalien alla kaikki puolueet lupasivat laittaa vanhustenhoidon kuntoon. Vain Orpo empi hoitajamitoituksen kirjaamisen suhteen lakiin. Mutta Orpohan ei ole nyt jarrumiehenä hallitusneuvotteluissa. Eli nyt kaiken järjen mukaan pitäisi hoitajamitoitus 0,7 ilmestyä lakiin.

Lisäksi olisi syytä parantaa hoitajien palkkoja ja työoloja, jotta hoitoala muuttuisi veto- ja pitovoimaiseksi. Tiedän, tiedän - minähän jo jankutan. Olen niin kirjoittanut näistä aiemminkin. Mutta mihin olen politiikassa tottunut on toistaminen - ainakin, jos pyritään saamaan läpi vaikeita asioita.

Ja politiikassahan ei saisi laittaa asioita vastakkain. Mutta, jos rahaa on rajallinen määrä - ja yleensä on - joudutaan priorisoimaan hankkeita.

Nyt tullaan siis noihin ratahankkeisiin. Yleensähän tällaisia mittavia hankkeita pyritään ajoittamaan taantuman aikana toteutettavaksi. Eli nyt ei ole näiden hankkeiden aika ellei sitten hallituksen tavoitteena ole aikaansaada taantumaa!

Sen sijaan vanhukset ovat odottaneet jo liiankin kauan. He ansaitsevat NYT parempaa hoitoa. Eli kysymykseni kuuluu: Rinne, entä vanhustenhoito?

]]>
1 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276137-rinne-enta-vanhustenhoito#comments Hallitusneuvottelut Hoitajamitoitus Hoitajapula Ratahankkeet vanhustenhoito Sat, 18 May 2019 07:45:45 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276137-rinne-enta-vanhustenhoito
Miksi Jyväskylän vanhuspalvelut ei vastannut tähän? http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275495-miksi-jyvaskylan-vanhuspalvelut-ei-vastannut-tahan <p>Vanhus&rdquo;hoivaa&rdquo; &ndash; byrokratian vai vanhuksen ehdoilla? Kun poliitikot ovat päättäneet, että yhteiskunta säästää asuttamalla ikäihmiset kodeissa, <em>olisi</em> hyvä jos asiat tapahtuisivat näiden ehdoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ajokortti pois, ei ohjeita menosta muistipoliklinikalle</p><p>&nbsp;</p><p>Muistipoliklinikan tavoite on saavutettu vuosien ponnistelulla: ajokortti on poissa vanhukselta, joka ei ikinä ajanut kolareita eikä saanut huomauksia poliisilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt muistipoli kutsuu hänet kaupungin äärilaidalle iltakoulutuksiin, ja kutsussa kerrotaan polin isosta parkkialueesta. Kun vanhus soittaa polille kuullakseen bussin numeron ja meno-ohjeita, työntekijä vastaa kumpaankin kohtaan, ettei tiedä.&nbsp;&ndash; Kurssin järjestää Jyväskylän kaupungin muistipoliklinikka yhdessä Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhuksen pyynnöstä kyselen turhaan, kuka on vastuussa hauraan vanhuksen turvallisesta käynnistä polilla ja menosta illalla toiseen päähän Jyväskylää. Kuka valitsi paikan ja ajankohdan ja keille kaikille se (kaupungin työntekijöitten lisäksi) on paras mahdollinen?</p><p>&nbsp;</p><p>Ehkä vanhus ei ole vuosiin liikkunut iltaisin etäällä, ja bussi- ja siirtobussireissu on pitkä. Ehkä hänellä on nyt ollut peräkkäin useita pitkittyneitä influenssia, joihin saa tartuntoja bussissa. Kaikilla vanhuksilla ei ole ketään, joka veisi tilaisuuteen, ja ystävällä ja omaisella voi olla este kurssi-iltana. Taksikuluja kertyy pieneläkeläiselle ehkä paljon jo ilman pitkiä kurssiajeluja. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kysyn myös, onko tapahtumissa muutakin sisältöä kuin tietous, jonka jokainen helposti löytää netistä, eli miten tarpeellista &rdquo;koulutus&rdquo; on. On hyvä kirjoittaa yksilöidyt asiat viranomaisille viestissä, jolloin viestittely jää talteen. &ndash; Satunnaiset ja pyytämättä tulevat soitot muistipolilta vanhukselle tulevat muuten aina aikaisin aamulla ja herättävät perheen. Sellaisia vanhus ei toivo kotiinsa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Viestini koulutuksen järjestäjille päättyy näin: &rdquo;Vastuun lapsista ja vanhuksista tulisi kuulua jokaiselle, joka on heidän kanssaan tekemisissä. Mutta erityisesti alan toimijoille ja virkamiehille, jotka järjestävät näitä asioita ja valitsevat niille paikkoja.&rdquo; &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Muistipoliklinikalta, Oiva-keskuksesta tai <a href="https://www.facebook.com/ksmuistiyhdistys/?hc_location=ufi">Keski-Suomen Muistiyhdistyksestä </a>ei kukaan vastannut minulle. Ei edes uuteen tiedusteluun, jossa kerroin että jos he eivät ehdi viestittää, esitän kysymykset blogissani.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Muistipoliklinikka ja Neurologian poliklinikka</p><p>&nbsp;</p><p>Olen käynyt muistipolilla ja neuropolilla vuosia vanhusten kanssa. Neuropolilla asiat sujuvat, lääkärit ovat alan huippuja, virheitä ei tehdä ja kaikki tiedot tulevat nettiin potilaan sivuille nopeasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Hoitaja kyselee muistipolilla vanhukselta eri asioita tavalla, joka jättää ihmetyksen. Hän utelee, valmistaako omainen vanhukselle varmasti päivittäin kolme lämmintä ateriaa. Vanhukset pohtivat, voisivatko he pitkän elämänkokemuksensa ja kaiken antamansa lähimmäisavun nojalla alkaa vastaavasti kysellä hoitajan kotiasioita, ruokailuja yms. Mutta vanhukset olisivat sellaiseen liian viisaita ja hyviä ihmisiä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Muistipolilla kaikki on toisin. Kohtelu on alentavaa, potilas läheisineen on toimenpiteitten voimaton kohde. Oudoista tapahtumista vain yksi esimerkki. Potilas pelkäsi silmittömästi muistipolin lääkäriä, joka oli vuosia valmistellut häntä ajokortin menettämiseen. Lääkäri totesi mm. että potilaan näkökyky on niin huono, että jo se estää ajon. Kaksi päivää myöhemmin silmälääkäri kirjoitti todistukseen, että potilas näkee niin hyvin että hän voi sen&nbsp;osalta suositella ajo-oikeuden jatkamista.</p><p>&nbsp;</p><p>Muistipoli on Jyväskylän kaupungin. Neuropoli taas kuuluu aivan toisenlaisiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin&nbsp;yksiköihin. Kaupungin sivulla on tieto, joka perustelee vielä tarkemmin kahden polin valtavan erilaisuuden: &rdquo;Muistipoliklinikalla tutkitaan 65 vuotta täyttäneitä muistioireisia potilaita, alle 65-vuotiaat ohjataan neurologian poliklinikalle.&rdquo; &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhukset ovat ainoa suomalaisten ryhmä, jonka yli kävellään mennen tullen. Miksi heidät on alistettu siihen asemaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vanhus”hoivaa” – byrokratian vai vanhuksen ehdoilla? Kun poliitikot ovat päättäneet, että yhteiskunta säästää asuttamalla ikäihmiset kodeissa, olisi hyvä jos asiat tapahtuisivat näiden ehdoilla.

 

 

Ajokortti pois, ei ohjeita menosta muistipoliklinikalle

 

Muistipoliklinikan tavoite on saavutettu vuosien ponnistelulla: ajokortti on poissa vanhukselta, joka ei ikinä ajanut kolareita eikä saanut huomauksia poliisilta.

 

Nyt muistipoli kutsuu hänet kaupungin äärilaidalle iltakoulutuksiin, ja kutsussa kerrotaan polin isosta parkkialueesta. Kun vanhus soittaa polille kuullakseen bussin numeron ja meno-ohjeita, työntekijä vastaa kumpaankin kohtaan, ettei tiedä. – Kurssin järjestää Jyväskylän kaupungin muistipoliklinikka yhdessä Keski-Suomen muistiyhdistys ry:n kanssa.

 

Vanhuksen pyynnöstä kyselen turhaan, kuka on vastuussa hauraan vanhuksen turvallisesta käynnistä polilla ja menosta illalla toiseen päähän Jyväskylää. Kuka valitsi paikan ja ajankohdan ja keille kaikille se (kaupungin työntekijöitten lisäksi) on paras mahdollinen?

 

Ehkä vanhus ei ole vuosiin liikkunut iltaisin etäällä, ja bussi- ja siirtobussireissu on pitkä. Ehkä hänellä on nyt ollut peräkkäin useita pitkittyneitä influenssia, joihin saa tartuntoja bussissa. Kaikilla vanhuksilla ei ole ketään, joka veisi tilaisuuteen, ja ystävällä ja omaisella voi olla este kurssi-iltana. Taksikuluja kertyy pieneläkeläiselle ehkä paljon jo ilman pitkiä kurssiajeluja.  

 

Kysyn myös, onko tapahtumissa muutakin sisältöä kuin tietous, jonka jokainen helposti löytää netistä, eli miten tarpeellista ”koulutus” on. On hyvä kirjoittaa yksilöidyt asiat viranomaisille viestissä, jolloin viestittely jää talteen. – Satunnaiset ja pyytämättä tulevat soitot muistipolilta vanhukselle tulevat muuten aina aikaisin aamulla ja herättävät perheen. Sellaisia vanhus ei toivo kotiinsa. 

 

Viestini koulutuksen järjestäjille päättyy näin: ”Vastuun lapsista ja vanhuksista tulisi kuulua jokaiselle, joka on heidän kanssaan tekemisissä. Mutta erityisesti alan toimijoille ja virkamiehille, jotka järjestävät näitä asioita ja valitsevat niille paikkoja.”   

 

Muistipoliklinikalta, Oiva-keskuksesta tai Keski-Suomen Muistiyhdistyksestä ei kukaan vastannut minulle. Ei edes uuteen tiedusteluun, jossa kerroin että jos he eivät ehdi viestittää, esitän kysymykset blogissani.

 

 

Muistipoliklinikka ja Neurologian poliklinikka

 

Olen käynyt muistipolilla ja neuropolilla vuosia vanhusten kanssa. Neuropolilla asiat sujuvat, lääkärit ovat alan huippuja, virheitä ei tehdä ja kaikki tiedot tulevat nettiin potilaan sivuille nopeasti.

 

Hoitaja kyselee muistipolilla vanhukselta eri asioita tavalla, joka jättää ihmetyksen. Hän utelee, valmistaako omainen vanhukselle varmasti päivittäin kolme lämmintä ateriaa. Vanhukset pohtivat, voisivatko he pitkän elämänkokemuksensa ja kaiken antamansa lähimmäisavun nojalla alkaa vastaavasti kysellä hoitajan kotiasioita, ruokailuja yms. Mutta vanhukset olisivat sellaiseen liian viisaita ja hyviä ihmisiä. 

 

Muistipolilla kaikki on toisin. Kohtelu on alentavaa, potilas läheisineen on toimenpiteitten voimaton kohde. Oudoista tapahtumista vain yksi esimerkki. Potilas pelkäsi silmittömästi muistipolin lääkäriä, joka oli vuosia valmistellut häntä ajokortin menettämiseen. Lääkäri totesi mm. että potilaan näkökyky on niin huono, että jo se estää ajon. Kaksi päivää myöhemmin silmälääkäri kirjoitti todistukseen, että potilas näkee niin hyvin että hän voi sen osalta suositella ajo-oikeuden jatkamista.

 

Muistipoli on Jyväskylän kaupungin. Neuropoli taas kuuluu aivan toisenlaisiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yksiköihin. Kaupungin sivulla on tieto, joka perustelee vielä tarkemmin kahden polin valtavan erilaisuuden: ”Muistipoliklinikalla tutkitaan 65 vuotta täyttäneitä muistioireisia potilaita, alle 65-vuotiaat ohjataan neurologian poliklinikalle.”  

 

Vanhukset ovat ainoa suomalaisten ryhmä, jonka yli kävellään mennen tullen. Miksi heidät on alistettu siihen asemaan?

]]>
10 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275495-miksi-jyvaskylan-vanhuspalvelut-ei-vastannut-tahan#comments Byrokatia muistisairaat Omaishoito sairaanhoito vanhustenhoito Sat, 04 May 2019 17:03:09 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275495-miksi-jyvaskylan-vanhuspalvelut-ei-vastannut-tahan
Hoitajapula on jo täällä! http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275126-hoitajapula-on-jo-taalla <p>&nbsp;</p><p>Ennen eduskuntavaaleja <a href="http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272169-arjen-turvallisuus-taattava-kaikille">varoittelin</a>&nbsp;Suomea TULEVAISUUDESSA uhkaavasta hoitajapulasta. Mutta enpä olisi uskonut miten nopeasti tuo tulevaisuus koitti. Yllätykseni oli suuri, kun 17.4.&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10745170">uutisoitiin</a>, että Jyväskylässä on jo NYT vaikeuksia rekrytoida kesätyöntekijöitä vanhustyöhön.</p><p>Tällä viikolla myös Oulussa etsitään hoivatyöhön kesätyöntekijöitä lehti-ilmoituksella. Kaiken järjen mukaan normaalisti kesätyöntekijät pitäisi huhtikuun lopulla olla selvillä. Mutta ei, koska hoitajapula on totta.</p><p>Nyt on tulevalla hallituksella todellakin näytönpaikka! Luulisi olevan selvää, että hoitajapula on todellisuutta eikä vain haihattelua, jonka voi tulevassa hallitusohjelmassa sivuuttaa. No, miten hoitajapula ratkaistaan? Eli, miten hoiva-alasta tehdään veto- ja pitovoimainen?</p><p>Ensinnäkin sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkat pitää korottaa vihdoin vastaamaan työn vaativuutta ja vastuuta. Tässä hallituksen pitää tehdä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi hoitajamitoitus 0,7 pitää kirjata lakiin, jotta turvallinen hoiva toteutuu, mutta myös, jotta hoitajien työ muuttuu mielekkäämmäksi.</p><p>Nyt hoivatyö on monessa paikassa liian kiireistä. Kiire aiheuttaa muun muassa vaaratilanteita. Esimerkiksi ergonomiasta tingitään kiireen takia. Monesti olisi turvallisempaa käyttää potilaan siirtoon nostolaitetta, mutta sitä ei kuitenkaan kiireeseen vedoton haeta, vaan potilas siirretään vain ihmisvoimin mahdollistaen vaaratilanteen.</p><p>Lisäksi tulee tarkastella kriittisesti hoitajien työnkuvia, jotka nyt luovat esimerkiksi sairaanhoitajista jokapaikan höyliä. Hoitajapulaa ratkottaessa myös vanhustenhoito pitää saada kuntoon, jotta Suomessa voi vanheta arvokkaasti.</p><p>Hallituksen rasti ei ole helppo.&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10735606">Tässä</a>&nbsp;analyysiä Erkki Virtaselta Suomen nykytilanteesta. (Erkki Virtanen on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, joka jäi eläkkeelle 45 vuoden virkamiesuransa jälkeen.)</p><p>Hallituksen tulee tämä rasti ratkaista huolimatta sen kalliudesta ja vaikeudesta, jotta hoiva-alan ongelmat korjaantuvat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ennen eduskuntavaaleja varoittelin Suomea TULEVAISUUDESSA uhkaavasta hoitajapulasta. Mutta enpä olisi uskonut miten nopeasti tuo tulevaisuus koitti. Yllätykseni oli suuri, kun 17.4. uutisoitiin, että Jyväskylässä on jo NYT vaikeuksia rekrytoida kesätyöntekijöitä vanhustyöhön.

Tällä viikolla myös Oulussa etsitään hoivatyöhön kesätyöntekijöitä lehti-ilmoituksella. Kaiken järjen mukaan normaalisti kesätyöntekijät pitäisi huhtikuun lopulla olla selvillä. Mutta ei, koska hoitajapula on totta.

Nyt on tulevalla hallituksella todellakin näytönpaikka! Luulisi olevan selvää, että hoitajapula on todellisuutta eikä vain haihattelua, jonka voi tulevassa hallitusohjelmassa sivuuttaa. No, miten hoitajapula ratkaistaan? Eli, miten hoiva-alasta tehdään veto- ja pitovoimainen?

Ensinnäkin sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkat pitää korottaa vihdoin vastaamaan työn vaativuutta ja vastuuta. Tässä hallituksen pitää tehdä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi hoitajamitoitus 0,7 pitää kirjata lakiin, jotta turvallinen hoiva toteutuu, mutta myös, jotta hoitajien työ muuttuu mielekkäämmäksi.

Nyt hoivatyö on monessa paikassa liian kiireistä. Kiire aiheuttaa muun muassa vaaratilanteita. Esimerkiksi ergonomiasta tingitään kiireen takia. Monesti olisi turvallisempaa käyttää potilaan siirtoon nostolaitetta, mutta sitä ei kuitenkaan kiireeseen vedoton haeta, vaan potilas siirretään vain ihmisvoimin mahdollistaen vaaratilanteen.

Lisäksi tulee tarkastella kriittisesti hoitajien työnkuvia, jotka nyt luovat esimerkiksi sairaanhoitajista jokapaikan höyliä. Hoitajapulaa ratkottaessa myös vanhustenhoito pitää saada kuntoon, jotta Suomessa voi vanheta arvokkaasti.

Hallituksen rasti ei ole helppo. Tässä analyysiä Erkki Virtaselta Suomen nykytilanteesta. (Erkki Virtanen on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, joka jäi eläkkeelle 45 vuoden virkamiesuransa jälkeen.)

Hallituksen tulee tämä rasti ratkaista huolimatta sen kalliudesta ja vaikeudesta, jotta hoiva-alan ongelmat korjaantuvat.

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275126-hoitajapula-on-jo-taalla#comments hallitus Hoitajamitoitus Hoitajapula Palkat vanhustenhoito Sat, 27 Apr 2019 09:25:49 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275126-hoitajapula-on-jo-taalla
Tällainen on sinipunan sote ja tällainen punamullan http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274648-tallainen-on-sinipunan-sote-ja-tallainen-punamullan <p>Uusi hallitus rakentunee SDP:n ja kokoomuksen tai SDP:n ja Keskustan varaan. Jompikumpi yhdistelmä sanelee, mitä terveyspolitiikassa tehdään ensi kaudella ja millainen on seuraava soteyritelmä. Hallituksen mahdollisilla pikkupuolueilla ei ole sanomista siihen. Vihreillä ja Vasemmistoliitolla ehkä jotain. Niiden kannat ovat kuitenkin samat kuin SDP:n.</p> <p><strong>Rinne on lehmänkauppojen mies</strong></p> <p>Todennäköinen seuraava pääministeri <strong>Antti Rinne</strong> on johtamishistorialtaan kompromissien mies. Hänen taktiikkansa pitkällä ay-johtajakaudella oli esittää suuria vaatimuksia - jopa uhkavaatimuksia - ennen työehtosopimusneuvotteluja ja niiden aikana. Tosipaikan tullen Rinne teki kompromisseja. &quot;Tämä ei ole hyvä sopimus, mutta sen kanssa voi elää&quot;, hän tapasi sanoa medialle.</p> <p>Se on tyypillinen sak:lainen liittojohtajastrategia, jonka Rinne toi AKT:sta STTK:hon. Työmarkkinoiden neuvottelupöydässä työntekijä- ja työnantajapuoli puhuvat kovia. Sitten istutaan ja haetaan ratkaisu, jossa kumpikin saa jotain eikä kumpikaan menetä kasvojaan.</p> <p>Politiikassa tätä sanotaan lehmänkaupaksi.</p> <p>Viimeisellä työmarkkinapoliittisella neuvottelukierroksellaan Rinne julisti liiton jäsenkyselyn mukaisesti, että Pro ajaa kaikkien alojensa neuvottelupöydissä lisää vapaa-aikaa eli työajan lyhentämistä. Kun sitten saatiin aikaan työministeri Lauri Ihalaisen paimentama keskitetty työllisyys- ja kasvusopimus, Rinne katsoi kokonaisuutta ja johdatti liittonsa mukaan, vaikkei sillä&nbsp; lyhennetty, vaan päinvastoin jonkin verran pidennettin työaikaa.</p> <p>Rinteellä on siis hyvä kokemus lehmänkauppojen tekemisestä. En pidä sitä huonona asiana. Nyt Rinne haluaa pääministeriksi yli kaiken, joten hän voi olla valmis yllättäviinkin kompromisseihin.</p> <p><strong>Uusi sote parlamentaarisessa komiteassa</strong></p> <p>Jos&nbsp; Rinne toimii pääministerinä kuten on luvannut,&nbsp; hän asettaa parlamentaarisen komitean valmistelemaan uuden soten. Parlamentaarinen tarkoittaa, että komiteassa on edustus (kansanedustajia tai muita) kaikista eduskuntapuolueista pienimmästä suurimpaan sekä lisäksi joukko terveydenhuollon asiantuntijoita.</p> <p>Se saattaa merkitä, että joissakin asioissa tehdään pieniä kompromisseja, jos halutaan päättää asiat yhteisymmärryksessä. Jos kannat menevät ristiin, hallitus kuitenkin lopulta päättää, millaisia esityksiä antaa. Ja voihan komitea äänestääkin, jolloin vähemmistöön jääneet jättävät kustakin erimielisestä asiasta eriävän mielipiteen.</p> <p>Soten valmisteleminen komiteassa ei välttämättä tarkoita, että eduskunnan hyväksyttäväksi tulisi esitys, josta on jo konsensus puolueiden välillä.</p> <p><strong>Terveyden eriarvoisuus ei vähene</strong></p> <p>Yksi asia on varma. Alun perin puolueet asettivat soten tärkeimmäksi tavoitteeksi terveyden eriarvoisuuden vähentämisen ja tasa-arvon lisäämisen hoitoon pääsyssä.&nbsp; Ne eivät tule toteutumaan ensi vaalikaudella. Jos hyvin käy, terveyserot saattavat kaventua jonkin verran sitä seuraavalla vaalikaudella ja hoitoonpääsy parantua myös julkisella puolella.</p> <p>Suomalaisten terveyserot aiheutuvat monenlaisista seikoista, joihin ei soten organisoinnilla juuri kyetä puuttumaan. Ihmisillä on monisyisiä riskejä, jotka vaarantavat heidän terveyttään ja ne liittyvät moneen eri yhteiskunnan lohkoon.</p> <p>Esimerkki: yksinasuvien miesten <u><a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-on-yksinaisten-valtakunta/8b506bf0-5507-3c3d-852c-449a360f32f9" target="_blank">kuolleisuus</a></u> on kolminkertainen ja naisten kaksinkertainen verrattuna naimisissa oleviin.</p> <p>OECD on toistuvasti maavertailuissaan moittinut, että Suomen suurin terveyden eriarvoisuuden syy on kahden kerroksen perusterveydenhuolto.</p> <p>Yksityisen työterveyshuollon piirissä olevat 1,9 miljoonaa kansalaista pääsevät lääkärille päivässä. Julkisten terveyskeskusten varassa olevista muista kansalaisista yli puolet joutuu jonottamaan yli viikon, 40 %:a yli 2 viikkoa ja 14 %:a yli kuukauden.</p> <p>Tämä kahden kerroksen järjestelmä ei muutu, tuli millainen sote tahansa. Mikään puolue ei ole purkamassa työterveyshuoltoa. Sen piirissä olevat pääsevät jatkossakin päivässä lääkärille.</p> <p><strong>Valtio jatkaa 300 miljoonan euron tukea yksityiselle työterveysbisnekselle</strong></p> <p>Työterveyshuolto ei ole huono asia. Mutta se tarkoittaa, että kansa jaetaan jatkossakin kahtia niihin, joilla on työpaikka ja niihin jotka ovat työttömiä, eläkeläisiä tai lapsiperheitä.</p> <p>Työterveyshuoltoon liittyy yhteiskunnalta yksityiselle terveyssektorille valuva satojen miljoonien vuosittainen tuki.</p> <p>Suomessa on yli 800 yksityisen työterveyshuollon yksikköä. Ne pyörittävät 650 mijloonan euron bisnestä, jossa hoidetaan 1,4 miljoonaa palkansaajaa eli 85 %:a työterveyshuollon asiakkaista. Valtio tukee tätä bisnestä 325 miljoonalla eurolla joka vuosi.</p> <p><strong>Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku pidetään soten ulkopuolella</strong></p> <p>Helsingin<strong> Jan Vapaavuoren</strong> ja Tampereen <strong>Lauri Lylyn</strong> johtama suurten kaupunkien sinipuna-akseli pitää huolta, että seuraavassa sotemallissa suuret kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku saavat erivapauden järjestää sotepalvelunsa suurin piirtein miten haluavat.</p> <p>Jos hallituspohja on SDP-kokoomus, kokoomus vaatii hallitusohjelmaan tällaisen kirjauksen eikä muun muassa Lylyn kautta suurkaupunkiakselissa itsekin mukana oleva SDP voi vastustaa sitä.</p> <p>Jos hallituspohja on SDP-Keskusta, SDP vaatii suurimmille kaupungille erityisasemaa ja Keskusta taipuu, koska sille maakunnat ovat tärkeimpiä eivätkä suurkaupungit kiinnosta sitä. Mahdollisesti tehdään jokin kompromissi, jossa sotemaakunnat saavat jonkin muunkin lisätehtävän kuin sosiaali- ja terveydenhuollon, jotta Keskusta on tyytyväinen. Kenties työvoimahallinnosta osa, esimerkiksi siihen kytkeytyvä elinkeinopolitiikka annetaan lehmänkaupassa maakuntien hoidettavaksi.</p> <p><strong>18 sotealueen malli ei ole varma</strong></p> <p>Rinne vaati pitkään soteen suurempia kokonaisuuksia kuin maakuntia. Hän pelkää hallituksensa tahmautuvan sotesoppaan ja kääntyi siksi 18 sotealueen kannalle. Hän haluaa varmistaa sotevalmistelun sujuvuuden sillä, että nykyistä valmistelua voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon.</p> <p>Ensi vaalikaudella hallituspuolueiden liepeillä käydään kuitenkin vielä kiivas keskustelu, riittääkö 18 aluetta sittenkään vai pitääkö olla rohkeutta astua kerralla noin 10 suuremman alueen järjestelmään. Tulevan pääministeripuolueen SDP:n johtava terveyspoliitikko ja tuore kansanedustaja <strong>Aki Lindén</strong> <u><a href="https://liikenyt.fi/2018/11/husin-toimitusjohtaja-aki-linden-selkea-ratkaisu-sote-sotkuun/">linjasi</a></u> vain vähän aikaa sitten, että &quot;viisi suurta aluetta olisi myös hyvä malli, mutta ei missään tapauksessa tarvita 18 maakuntaa&quot;.</p> <p>Lindén olisi Rinteelle järkevin valinta luotsaamaan tärkeää sotea sosiaali- ja terveysministerinä tai peruspalveluministerinä. Mies, jonka osaamiseen ja suhteisiin soten sidosryhmiin pääministeri voisi luottaa. Lindénillä on hyvä maine terveydenhuollon kentällä.</p> <p>Koska seuraava hallitus joutuu päättämään myös sosiaaliturvauudistuksesta ja Lindén on ensimmäisen kauden kansanedustaja, Rinne joutunee kuitenkin kääntymään konkarin ja ääniharavan <strong>Tuula Haataisen</strong> puoleen - ellei <strong>Krista Kiuru</strong> juoni itseään ministeriksi. Ministeriehdokkaiden vaalipiirikin voi vaikuttaa, kuten SDP:ssä yleensä. Lindén itse ehti jo muistutttaa Turun Sanomissa, että tehtävään on häntä kokeneempia kansanedustajia.</p> <p><strong>Vaasa pitää päivystyksensä</strong></p> <p>Päättyneellä&nbsp;vaalikaudella tapeltiin, saako Vaasan keskussairaala takaisin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen, jonka hallitus vei siltä vuonna 2016. &nbsp;SDP:n Rinne on sanonut, että hänen hallituksensa palauttaa Vaasalle sen ja mahdollisesti myös muille alueellisille keskussairaaloille, jotka samassa yhteydessä menettivät laajan päivystyksensä.</p> <p>Vaasan päivystys on ollut tärkeä teema länsirannikon suomenruotsalaisten poliittisessa keskustelussa. SDP ojentaa kättänsä heille jopa niin, että porilainen kansanedustaja Kiuru vakuutti muutama päivä sitten suomenruotsalaiselle medialle Vaasan keskussairaalan olevan SDP:n <u><a href="http://www.osterbottenstidning.fi/Artikel/Visa/281604">kynnyskysymyksiä hallitusneuvotteluis</a></u>sa.</p> <p><strong>1 - 2 viikon hoitotakuu vuoden 2023 alusta</strong></p> <p>Rinne on sanonut, että SDP:n <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3986e2aa-5717-4df2-9853-c0656e9789ad">kynnyskysymyksiin</a> hallitusohjelmassa kuuluu viikon hoitotakuu eli ihmisten on ensi vaalikaudella päästävä 7 vuorokauden sisällä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Tavoite on erittäin haastavaa toteuttaa muutaman vuoden aikana.</p> <p>Kokoomuksen maaliskuussa julkistama uusi <a href="https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-nakemys-sote-palveluiden-kehittamiseksi/">sotelinjaus</a> oli otsikoitu &quot;jonoista hoitoon&quot;. Ohjelman mukaan terveyskeskukseen pääsyn nykyistä tavoiteaikaa 3 kuukautta tiukennetaan 1 kuukauteen.</p> <p>Kokoomukselle ei ole vaikeaa tulla hallitusneuvotteluissa SDP:tä vastaan esimerkiksi siten, että terveyskeskusten hoitotakuuksi otetaan kompromissina 2 viikkoa. Mitä tiukempi hoitotakuu, sitä enemmän kunnat joutuvat ylimenovaiheessa ostamaan palveluja kokoomukselle läheisiltä yksityisiltä terveysyrityksiltä. Viikon hoitotakuukin käynee kokoomukselle tarvittaessa, koska Lääkäriliitto on asettunut tukemaan sitä. Lääkäreiden sana painaa kokoomuksessa.</p> <p>Keskustalla ei ole mitään estettä tiukentaa hoitotakuuta, valittiin hoitoon pääsyn enimmäisajaksi mikä vaan.</p> <p><strong>Jononpurussa asiakassetelien isojako yrityksiin</strong></p> <p>Kokoomuksen sote-linjassa sanotaan:</p> <p>&quot;Palvelusetelin antaminen valituissa palveluissa säädetään lainsäädännöllä aina velvoittavaksi. Lisäksi palveluita tarvitseville on aina tarjottava palvelusetelin avulla mahdollisuus valita muu palvelua tuottava taho, jos hänelle ei pystytä tarjoamaan palvelua hoitotakuun ja palvelulupausten määrittämässä ajassa&quot;.</p> <p>SDP on jo Rinteen suulla luvannut, että viikon hoitotakuu toteutetaan viime kädessä siten, että kansalainen saa käteensä asiakassetelin yksityiselle, jollei hänelle kyetä järjestämään aikaa terveyskeskukseen. Se on helppo luvata, koska juuri näin kuntien on pakko toimia purkaessaan jonoja.</p> <p>Uusi hoitotakuu saatettanee voimaan samoin kuin aikoinaan erikoissairaanhoidon hoitotakuu: takuuajan ylittävät jonot täytyi olla purettuina lain voimaan tullessa. Jonojen purkamiseen sairaanhoitopiirit käyttivät ostopalveluja.</p> <p>Kokoomus siis saa perusterveydenhuollon hoitotakuuta tiukentavaan lakiin maininnan, että on annettava asiakasseteli muualle, ellei oma kunta pysty tarjoamaan palvelua määräajassa.</p> <p><strong>Lääkäri voikin olla &quot;lääkärihoitaja&quot;</strong></p> <p>Jotta viikon hoitotakuun toteuttaminen ei olisi liian kova pala eikä SDP joutuisi seuraavissa vaaleissa selittelemään miksei se ole toteutunut, SDP sanelee lakiin, että asiakkaan varatessa aikaa tämä voidaan ohjata sairaanhoitajan vastaanotolle, jos lääkärin tarve ei kuulosta välttämättömältä.</p> <p>Lääkäritakuu olisikin lääkäri-hoitajatakuu.</p> <p>Voi olla, että kokoomus ei hyväksy tätä sellaisenaan, koska puolueen mieleen on nimenomaan, että kansalaisia ohjataan yksityiselle sektorille, kun terveyskeskuksessa ei pääse aidolle lääkärille.</p> <p>Uhkana on, että jononpurun paineessa sairaanhoitajista tulee portinvartijoita, jotka päättävät asiakkaan puolesta pääseekö hän lääkärin luokse. Lääkäriliiton mukaan jo nyt &quot;pahimmillaan hoidontarpeen arviosta on muodostunut <a href="http://Pahimmillaan hoidontarpeen arviosta on muodostunut pyrkimys estää potilasta pääsemästä lääkärin tutkittavaksi ja hoidettavaksi">pyrkimys estää potilasta pääsemästä lääkärin tutkittavaks</a>i ja hoidettavaksi&quot;.</p> <p>Viikon hoitotakuu on 18 sotealueen mallin lisäksi toinen SDP:n lupaus, joka saa arvostelua puolueen omista riveistä.</p> <p>Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon osastopäällikkö <strong>Kirsi Varhila </strong>(sd)<strong> </strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10744418">arvioi </a>tänään: &quot;Lääkäripula ei ratkea, ellei nykyistä työterveyshuoltoa muuteta. Työterveyshoidossa työskentelee 2 000 lääkäriä eikä heillä ole kiinnostusta siirtyä töihin terveyskeskuksiin.&quot;</p> <p>Jos tekee oikein tiukkaa, viikon terveyskeskustakuu liitetään soteuudistukseen eli se tulee voimaan vasta tämän kanssa eli seuraavalla vaalikaudella. Joka tapauksessa hoitotakuun tiukennus saatetaan voimaan aikaisintaan vuoden 2022 aikana tai vuoden 2023 alusta. Näin siksi, että kunnille on pakko antaa aikaa valmistautua.</p> <p><strong>Vanhustenhoitoon liki miljardi korvamerkitsemätöntä valtionapua</strong></p> <p>Uusi hallitus antaa ensi töikseen asetuksen, jolla vanhuspalvelujen 0,7 hoitajan minimimitoitus määrätään velvoittavaksi. <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005995769.html">Kuntaliitto arvioi </a>lisähoitajien maksavan 200 - 250 miljoonaa euroa vuodessa.</p> <p>Mitoituksen toteutumiseksi Rinteen hallitus lupaa kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vuosille 2020 - 2023 vuosittaisen 200 miljoonan euron lisäyksen vanhuspalveluiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Tämä tekee 800 miljoonaa euroa vaalikauden aikana.</p> <p>Tästä lienee SDP:llä, kokoomuksella ja Keskustalla on yhteinen tahtotila.</p> <p>Nykyinen peruspalvelujen valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.</p> <p>Jää kuntien varaan, meneekö kaikki tarkoitettu raha vanhusten laitoshoidon henkilöstön lisäämiseen vai ei. Samaan tapaan tätä valtionosuutta lisättiin vanhustenhoitolain voimaan tulon jälkeen, mutta nykytilanteesta päätellen se ei kaikissa kunnissa mennyt vanhustenhoitoon.</p> <p><strong>Lääkärien palkkaamiseen ja jononpurkuun 300 miljoonaa korvamerkitsemätöntä valtionapua</strong></p> <p>Terveyskeskusten itsensä mukaan ne tarvitsevat&nbsp; 227 lääkäriä täyttämättä oleviin virkoihin ja lisäksi lisäksi 188 kokonaan uutta lääkärinvirkaa eli yhteensä 415 lääkäriä.</p> <p>Lääkäriliitto arvioi, että terveyskeskusjonojen poisto vaatii 1000 lääkärin lisätyöpanoksen. Liiton arvioima kustannus olisi 100 miljoonaa euroa vuodessa.</p> <p>SDP on luvannut 1000 uutta hoitajaa tai lääkäriä perusterveydenhuoltoon.</p> <p>Rinteen hallitus päättäneekin lisätä hallitus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vuosille 2021 - 2023 vuosittaisen 100 miljoonan euron lisäyksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen.</p> <p>Yhteensä Rinteen hallitus luvannee vuosittain 300 (200 + 100) miljoonaa euroa lisää valtionosuutta hoitajien ja lääkärien palkkaamiseen vanhustenhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Tämä tarkoittaisi 1,1 miljardin panostusta kuntien hoitohenkilöstön lisäämiseen hallituskaudella.</p> <p>Myös lääkärien ja hoitajien palkkaamiseen tarkoitettu valtionosuus on käytännössä yleiskatteista eli kunta saa itse päättää sen käyttämisestä. Hoitotakuun sanktiot takaavat kuitenkin, että terveyskeskusten jononpurkuun tarkoitetut rahat menevät siihen.</p> <p>Suurin haaste viikon terveyskeskustakuun toteuttamisessa voikin olla, mistä saadaan vapaat lääkärit.</p> <p>Alle 65 -vuotiaiden (eli potentiaalisten terveyskeskuslääkärien) määrä kasvaa noin 600 lääkärillä vuosina 2019 - 2023. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10716138" target="_blank">Osa heistä on jo tai menee yksityisiin yrityksiin, työterveyshuoltoon, sairaaloihin tai jatkaa erikoistumista</a> kuten tälläkin hetkellä. Vain osa 600:sta siis on oikeasti potentiaalisia uusia terveyskeskuslääkäreitä.</p> <p><strong>0,7 hoitajamitoitus syö kotihoidon resursseja</strong></p> <p>0,7 hoitajan mitoitus on nyt suositus ja toteutuu 95-prosenttisesti vanhusten hoitopaikoista. Se ei toteudu 100-prosenttisesti edes lailla ja lisähoitajilla, ellei valvontaa saada kuntoon. Tällä hetkellä 20 virkamiestä Ely-keskuksissa valvoo 1600 hoitopaikkaa. Rinteen hallitus joutuu jatkamaan valvonnan tehostamista.</p> <p>Hoitolaitosten mitoituksen lakisääteisyyden riskinä on, että kunnat pistävät panoksia laitoshoitoon ja vanhuksille kotiin tarjottavan kotipalvelun resurssit heikkenevät. Tämä olisi turmiollista, koska se, että vanhuksilla on mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään parantaa heidän elämänsä laatua.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uusi hallitus rakentunee SDP:n ja kokoomuksen tai SDP:n ja Keskustan varaan. Jompikumpi yhdistelmä sanelee, mitä terveyspolitiikassa tehdään ensi kaudella ja millainen on seuraava soteyritelmä. Hallituksen mahdollisilla pikkupuolueilla ei ole sanomista siihen. Vihreillä ja Vasemmistoliitolla ehkä jotain. Niiden kannat ovat kuitenkin samat kuin SDP:n.

Rinne on lehmänkauppojen mies

Todennäköinen seuraava pääministeri Antti Rinne on johtamishistorialtaan kompromissien mies. Hänen taktiikkansa pitkällä ay-johtajakaudella oli esittää suuria vaatimuksia - jopa uhkavaatimuksia - ennen työehtosopimusneuvotteluja ja niiden aikana. Tosipaikan tullen Rinne teki kompromisseja. "Tämä ei ole hyvä sopimus, mutta sen kanssa voi elää", hän tapasi sanoa medialle.

Se on tyypillinen sak:lainen liittojohtajastrategia, jonka Rinne toi AKT:sta STTK:hon. Työmarkkinoiden neuvottelupöydässä työntekijä- ja työnantajapuoli puhuvat kovia. Sitten istutaan ja haetaan ratkaisu, jossa kumpikin saa jotain eikä kumpikaan menetä kasvojaan.

Politiikassa tätä sanotaan lehmänkaupaksi.

Viimeisellä työmarkkinapoliittisella neuvottelukierroksellaan Rinne julisti liiton jäsenkyselyn mukaisesti, että Pro ajaa kaikkien alojensa neuvottelupöydissä lisää vapaa-aikaa eli työajan lyhentämistä. Kun sitten saatiin aikaan työministeri Lauri Ihalaisen paimentama keskitetty työllisyys- ja kasvusopimus, Rinne katsoi kokonaisuutta ja johdatti liittonsa mukaan, vaikkei sillä  lyhennetty, vaan päinvastoin jonkin verran pidennettin työaikaa.

Rinteellä on siis hyvä kokemus lehmänkauppojen tekemisestä. En pidä sitä huonona asiana. Nyt Rinne haluaa pääministeriksi yli kaiken, joten hän voi olla valmis yllättäviinkin kompromisseihin.

Uusi sote parlamentaarisessa komiteassa

Jos  Rinne toimii pääministerinä kuten on luvannut,  hän asettaa parlamentaarisen komitean valmistelemaan uuden soten. Parlamentaarinen tarkoittaa, että komiteassa on edustus (kansanedustajia tai muita) kaikista eduskuntapuolueista pienimmästä suurimpaan sekä lisäksi joukko terveydenhuollon asiantuntijoita.

Se saattaa merkitä, että joissakin asioissa tehdään pieniä kompromisseja, jos halutaan päättää asiat yhteisymmärryksessä. Jos kannat menevät ristiin, hallitus kuitenkin lopulta päättää, millaisia esityksiä antaa. Ja voihan komitea äänestääkin, jolloin vähemmistöön jääneet jättävät kustakin erimielisestä asiasta eriävän mielipiteen.

Soten valmisteleminen komiteassa ei välttämättä tarkoita, että eduskunnan hyväksyttäväksi tulisi esitys, josta on jo konsensus puolueiden välillä.

Terveyden eriarvoisuus ei vähene

Yksi asia on varma. Alun perin puolueet asettivat soten tärkeimmäksi tavoitteeksi terveyden eriarvoisuuden vähentämisen ja tasa-arvon lisäämisen hoitoon pääsyssä.  Ne eivät tule toteutumaan ensi vaalikaudella. Jos hyvin käy, terveyserot saattavat kaventua jonkin verran sitä seuraavalla vaalikaudella ja hoitoonpääsy parantua myös julkisella puolella.

Suomalaisten terveyserot aiheutuvat monenlaisista seikoista, joihin ei soten organisoinnilla juuri kyetä puuttumaan. Ihmisillä on monisyisiä riskejä, jotka vaarantavat heidän terveyttään ja ne liittyvät moneen eri yhteiskunnan lohkoon.

Esimerkki: yksinasuvien miesten kuolleisuus on kolminkertainen ja naisten kaksinkertainen verrattuna naimisissa oleviin.

OECD on toistuvasti maavertailuissaan moittinut, että Suomen suurin terveyden eriarvoisuuden syy on kahden kerroksen perusterveydenhuolto.

Yksityisen työterveyshuollon piirissä olevat 1,9 miljoonaa kansalaista pääsevät lääkärille päivässä. Julkisten terveyskeskusten varassa olevista muista kansalaisista yli puolet joutuu jonottamaan yli viikon, 40 %:a yli 2 viikkoa ja 14 %:a yli kuukauden.

Tämä kahden kerroksen järjestelmä ei muutu, tuli millainen sote tahansa. Mikään puolue ei ole purkamassa työterveyshuoltoa. Sen piirissä olevat pääsevät jatkossakin päivässä lääkärille.

Valtio jatkaa 300 miljoonan euron tukea yksityiselle työterveysbisnekselle

Työterveyshuolto ei ole huono asia. Mutta se tarkoittaa, että kansa jaetaan jatkossakin kahtia niihin, joilla on työpaikka ja niihin jotka ovat työttömiä, eläkeläisiä tai lapsiperheitä.

Työterveyshuoltoon liittyy yhteiskunnalta yksityiselle terveyssektorille valuva satojen miljoonien vuosittainen tuki.

Suomessa on yli 800 yksityisen työterveyshuollon yksikköä. Ne pyörittävät 650 mijloonan euron bisnestä, jossa hoidetaan 1,4 miljoonaa palkansaajaa eli 85 %:a työterveyshuollon asiakkaista. Valtio tukee tätä bisnestä 325 miljoonalla eurolla joka vuosi.

Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku pidetään soten ulkopuolella

Helsingin Jan Vapaavuoren ja Tampereen Lauri Lylyn johtama suurten kaupunkien sinipuna-akseli pitää huolta, että seuraavassa sotemallissa suuret kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku saavat erivapauden järjestää sotepalvelunsa suurin piirtein miten haluavat.

Jos hallituspohja on SDP-kokoomus, kokoomus vaatii hallitusohjelmaan tällaisen kirjauksen eikä muun muassa Lylyn kautta suurkaupunkiakselissa itsekin mukana oleva SDP voi vastustaa sitä.

Jos hallituspohja on SDP-Keskusta, SDP vaatii suurimmille kaupungille erityisasemaa ja Keskusta taipuu, koska sille maakunnat ovat tärkeimpiä eivätkä suurkaupungit kiinnosta sitä. Mahdollisesti tehdään jokin kompromissi, jossa sotemaakunnat saavat jonkin muunkin lisätehtävän kuin sosiaali- ja terveydenhuollon, jotta Keskusta on tyytyväinen. Kenties työvoimahallinnosta osa, esimerkiksi siihen kytkeytyvä elinkeinopolitiikka annetaan lehmänkaupassa maakuntien hoidettavaksi.

18 sotealueen malli ei ole varma

Rinne vaati pitkään soteen suurempia kokonaisuuksia kuin maakuntia. Hän pelkää hallituksensa tahmautuvan sotesoppaan ja kääntyi siksi 18 sotealueen kannalle. Hän haluaa varmistaa sotevalmistelun sujuvuuden sillä, että nykyistä valmistelua voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon.

Ensi vaalikaudella hallituspuolueiden liepeillä käydään kuitenkin vielä kiivas keskustelu, riittääkö 18 aluetta sittenkään vai pitääkö olla rohkeutta astua kerralla noin 10 suuremman alueen järjestelmään. Tulevan pääministeripuolueen SDP:n johtava terveyspoliitikko ja tuore kansanedustaja Aki Lindén linjasi vain vähän aikaa sitten, että "viisi suurta aluetta olisi myös hyvä malli, mutta ei missään tapauksessa tarvita 18 maakuntaa".

Lindén olisi Rinteelle järkevin valinta luotsaamaan tärkeää sotea sosiaali- ja terveysministerinä tai peruspalveluministerinä. Mies, jonka osaamiseen ja suhteisiin soten sidosryhmiin pääministeri voisi luottaa. Lindénillä on hyvä maine terveydenhuollon kentällä.

Koska seuraava hallitus joutuu päättämään myös sosiaaliturvauudistuksesta ja Lindén on ensimmäisen kauden kansanedustaja, Rinne joutunee kuitenkin kääntymään konkarin ja ääniharavan Tuula Haataisen puoleen - ellei Krista Kiuru juoni itseään ministeriksi. Ministeriehdokkaiden vaalipiirikin voi vaikuttaa, kuten SDP:ssä yleensä. Lindén itse ehti jo muistutttaa Turun Sanomissa, että tehtävään on häntä kokeneempia kansanedustajia.

Vaasa pitää päivystyksensä

Päättyneellä vaalikaudella tapeltiin, saako Vaasan keskussairaala takaisin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen, jonka hallitus vei siltä vuonna 2016.  SDP:n Rinne on sanonut, että hänen hallituksensa palauttaa Vaasalle sen ja mahdollisesti myös muille alueellisille keskussairaaloille, jotka samassa yhteydessä menettivät laajan päivystyksensä.

Vaasan päivystys on ollut tärkeä teema länsirannikon suomenruotsalaisten poliittisessa keskustelussa. SDP ojentaa kättänsä heille jopa niin, että porilainen kansanedustaja Kiuru vakuutti muutama päivä sitten suomenruotsalaiselle medialle Vaasan keskussairaalan olevan SDP:n kynnyskysymyksiä hallitusneuvotteluissa.

1 - 2 viikon hoitotakuu vuoden 2023 alusta

Rinne on sanonut, että SDP:n kynnyskysymyksiin hallitusohjelmassa kuuluu viikon hoitotakuu eli ihmisten on ensi vaalikaudella päästävä 7 vuorokauden sisällä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Tavoite on erittäin haastavaa toteuttaa muutaman vuoden aikana.

Kokoomuksen maaliskuussa julkistama uusi sotelinjaus oli otsikoitu "jonoista hoitoon". Ohjelman mukaan terveyskeskukseen pääsyn nykyistä tavoiteaikaa 3 kuukautta tiukennetaan 1 kuukauteen.

Kokoomukselle ei ole vaikeaa tulla hallitusneuvotteluissa SDP:tä vastaan esimerkiksi siten, että terveyskeskusten hoitotakuuksi otetaan kompromissina 2 viikkoa. Mitä tiukempi hoitotakuu, sitä enemmän kunnat joutuvat ylimenovaiheessa ostamaan palveluja kokoomukselle läheisiltä yksityisiltä terveysyrityksiltä. Viikon hoitotakuukin käynee kokoomukselle tarvittaessa, koska Lääkäriliitto on asettunut tukemaan sitä. Lääkäreiden sana painaa kokoomuksessa.

Keskustalla ei ole mitään estettä tiukentaa hoitotakuuta, valittiin hoitoon pääsyn enimmäisajaksi mikä vaan.

Jononpurussa asiakassetelien isojako yrityksiin

Kokoomuksen sote-linjassa sanotaan:

"Palvelusetelin antaminen valituissa palveluissa säädetään lainsäädännöllä aina velvoittavaksi. Lisäksi palveluita tarvitseville on aina tarjottava palvelusetelin avulla mahdollisuus valita muu palvelua tuottava taho, jos hänelle ei pystytä tarjoamaan palvelua hoitotakuun ja palvelulupausten määrittämässä ajassa".

SDP on jo Rinteen suulla luvannut, että viikon hoitotakuu toteutetaan viime kädessä siten, että kansalainen saa käteensä asiakassetelin yksityiselle, jollei hänelle kyetä järjestämään aikaa terveyskeskukseen. Se on helppo luvata, koska juuri näin kuntien on pakko toimia purkaessaan jonoja.

Uusi hoitotakuu saatettanee voimaan samoin kuin aikoinaan erikoissairaanhoidon hoitotakuu: takuuajan ylittävät jonot täytyi olla purettuina lain voimaan tullessa. Jonojen purkamiseen sairaanhoitopiirit käyttivät ostopalveluja.

Kokoomus siis saa perusterveydenhuollon hoitotakuuta tiukentavaan lakiin maininnan, että on annettava asiakasseteli muualle, ellei oma kunta pysty tarjoamaan palvelua määräajassa.

Lääkäri voikin olla "lääkärihoitaja"

Jotta viikon hoitotakuun toteuttaminen ei olisi liian kova pala eikä SDP joutuisi seuraavissa vaaleissa selittelemään miksei se ole toteutunut, SDP sanelee lakiin, että asiakkaan varatessa aikaa tämä voidaan ohjata sairaanhoitajan vastaanotolle, jos lääkärin tarve ei kuulosta välttämättömältä.

Lääkäritakuu olisikin lääkäri-hoitajatakuu.

Voi olla, että kokoomus ei hyväksy tätä sellaisenaan, koska puolueen mieleen on nimenomaan, että kansalaisia ohjataan yksityiselle sektorille, kun terveyskeskuksessa ei pääse aidolle lääkärille.

Uhkana on, että jononpurun paineessa sairaanhoitajista tulee portinvartijoita, jotka päättävät asiakkaan puolesta pääseekö hän lääkärin luokse. Lääkäriliiton mukaan jo nyt "pahimmillaan hoidontarpeen arviosta on muodostunut pyrkimys estää potilasta pääsemästä lääkärin tutkittavaksi ja hoidettavaksi".

Viikon hoitotakuu on 18 sotealueen mallin lisäksi toinen SDP:n lupaus, joka saa arvostelua puolueen omista riveistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon osastopäällikkö Kirsi Varhila (sd) arvioi tänään: "Lääkäripula ei ratkea, ellei nykyistä työterveyshuoltoa muuteta. Työterveyshoidossa työskentelee 2 000 lääkäriä eikä heillä ole kiinnostusta siirtyä töihin terveyskeskuksiin."

Jos tekee oikein tiukkaa, viikon terveyskeskustakuu liitetään soteuudistukseen eli se tulee voimaan vasta tämän kanssa eli seuraavalla vaalikaudella. Joka tapauksessa hoitotakuun tiukennus saatetaan voimaan aikaisintaan vuoden 2022 aikana tai vuoden 2023 alusta. Näin siksi, että kunnille on pakko antaa aikaa valmistautua.

Vanhustenhoitoon liki miljardi korvamerkitsemätöntä valtionapua

Uusi hallitus antaa ensi töikseen asetuksen, jolla vanhuspalvelujen 0,7 hoitajan minimimitoitus määrätään velvoittavaksi. Kuntaliitto arvioi lisähoitajien maksavan 200 - 250 miljoonaa euroa vuodessa.

Mitoituksen toteutumiseksi Rinteen hallitus lupaa kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vuosille 2020 - 2023 vuosittaisen 200 miljoonan euron lisäyksen vanhuspalveluiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Tämä tekee 800 miljoonaa euroa vaalikauden aikana.

Tästä lienee SDP:llä, kokoomuksella ja Keskustalla on yhteinen tahtotila.

Nykyinen peruspalvelujen valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.

Jää kuntien varaan, meneekö kaikki tarkoitettu raha vanhusten laitoshoidon henkilöstön lisäämiseen vai ei. Samaan tapaan tätä valtionosuutta lisättiin vanhustenhoitolain voimaan tulon jälkeen, mutta nykytilanteesta päätellen se ei kaikissa kunnissa mennyt vanhustenhoitoon.

Lääkärien palkkaamiseen ja jononpurkuun 300 miljoonaa korvamerkitsemätöntä valtionapua

Terveyskeskusten itsensä mukaan ne tarvitsevat  227 lääkäriä täyttämättä oleviin virkoihin ja lisäksi lisäksi 188 kokonaan uutta lääkärinvirkaa eli yhteensä 415 lääkäriä.

Lääkäriliitto arvioi, että terveyskeskusjonojen poisto vaatii 1000 lääkärin lisätyöpanoksen. Liiton arvioima kustannus olisi 100 miljoonaa euroa vuodessa.

SDP on luvannut 1000 uutta hoitajaa tai lääkäriä perusterveydenhuoltoon.

Rinteen hallitus päättäneekin lisätä hallitus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vuosille 2021 - 2023 vuosittaisen 100 miljoonan euron lisäyksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen.

Yhteensä Rinteen hallitus luvannee vuosittain 300 (200 + 100) miljoonaa euroa lisää valtionosuutta hoitajien ja lääkärien palkkaamiseen vanhustenhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Tämä tarkoittaisi 1,1 miljardin panostusta kuntien hoitohenkilöstön lisäämiseen hallituskaudella.

Myös lääkärien ja hoitajien palkkaamiseen tarkoitettu valtionosuus on käytännössä yleiskatteista eli kunta saa itse päättää sen käyttämisestä. Hoitotakuun sanktiot takaavat kuitenkin, että terveyskeskusten jononpurkuun tarkoitetut rahat menevät siihen.

Suurin haaste viikon terveyskeskustakuun toteuttamisessa voikin olla, mistä saadaan vapaat lääkärit.

Alle 65 -vuotiaiden (eli potentiaalisten terveyskeskuslääkärien) määrä kasvaa noin 600 lääkärillä vuosina 2019 - 2023. Osa heistä on jo tai menee yksityisiin yrityksiin, työterveyshuoltoon, sairaaloihin tai jatkaa erikoistumista kuten tälläkin hetkellä. Vain osa 600:sta siis on oikeasti potentiaalisia uusia terveyskeskuslääkäreitä.

0,7 hoitajamitoitus syö kotihoidon resursseja

0,7 hoitajan mitoitus on nyt suositus ja toteutuu 95-prosenttisesti vanhusten hoitopaikoista. Se ei toteudu 100-prosenttisesti edes lailla ja lisähoitajilla, ellei valvontaa saada kuntoon. Tällä hetkellä 20 virkamiestä Ely-keskuksissa valvoo 1600 hoitopaikkaa. Rinteen hallitus joutuu jatkamaan valvonnan tehostamista.

Hoitolaitosten mitoituksen lakisääteisyyden riskinä on, että kunnat pistävät panoksia laitoshoitoon ja vanhuksille kotiin tarjottavan kotipalvelun resurssit heikkenevät. Tämä olisi turmiollista, koska se, että vanhuksilla on mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään parantaa heidän elämänsä laatua.

 

]]>
2 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274648-tallainen-on-sinipunan-sote-ja-tallainen-punamullan#comments Julkinen terveydenhuolto Kokoomus Politiikka SDP vanhustenhoito Wed, 17 Apr 2019 13:37:33 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274648-tallainen-on-sinipunan-sote-ja-tallainen-punamullan
Kaikki ovat nyt vanhusten ja sairaiden kavereita! Näkyykö hallitusohjelmassa? http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274310-kaikki-ovat-nyt-vanhusten-ja-sairaiden-kavereita-nakyyko-hallitusohjelmassa <p><strong>Kun seurasi</strong> alkuvuonna eduskunnassa käytyä keskustelua vanhustenhoidon tilasta niin voi sitä ihmettelyä ja järkytystä mitä kansanedustajat esittivät. Kukin vuorollaan puheli kauniisti. Tuotiin esille pahoja esimerkkejä ja kokemuksia kuinka huonosti asiat ovat. Päiviteltiin kuinka voi olla näin. Kyseltiin, eikö vanhukset ja sairaat ansaitse parempaa kun ovat ikänsä veroja maksaneet.</p><p><strong>Puolueet syyttelivät toisiaan </strong>kun sitä ja tätä on tehty silloin ja tuolloin. Tuntui, että aivan yllättäen kaikki päättäjät olivat suuressa järkytyksen tilassa vanhusten hoidon tilasta.</p><p>Toivoa sopii, että vanhusten hoito laitetaan nyt sitten kuntoon ja tarvittava rahoitus löytyy hallitusneuvotteluissa eduskuntavaalien jälkeen, oli niissä neuvotteluissa sitten mitkä hyvänsä puolueet. Hoitoon liittyvät haasteet, ongelmat ja puutteet tiedostetaan hyvinkin tarkasti.</p><p><strong>On käsittämätöntä</strong>, että hyvinvointivaltiossa jopa elämän loppuvaiheen hoidossa on vakavia puutteita hoitohenkilökunnan ja lääkärikunnan osaamisessa, koulutuksessa ja resurssoinnissa. Nämäkin ongelmat on tiedetty jo pitkään ja aivan viime aikoina asiaan on saatu myös tutkittua tietoa esimerkiksi Lääkäriliiton sekä sosiaali-ja terveysministeriön työryhmän selvityksissä.</p><p>Sosiaali-ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat yhdessä parempaa saattohoitoa ja ovat aloittaneet kampanjan.</p><p><a href="https://sairaanhoitajat.fi/2019/sosiaali-ja-terveydenhuollon-ammattijarjestot-vaativat-yhdessa-suomeen-parempaa-saattohoitoa/" title="https://sairaanhoitajat.fi/2019/sosiaali-ja-terveydenhuollon-ammattijarjestot-vaativat-yhdessa-suomeen-parempaa-saattohoitoa/">https://sairaanhoitajat.fi/2019/sosiaali-ja-terveydenhuollon-ammattijarj...</a></p><p>Lainaus&nbsp;linkin tekstistä:<br />&rdquo;Yhdenvertaisuuden&nbsp;ja resurssien puute&nbsp;kaihertavat suomalaista saattohoitoa. Suomessa saattohoito on pääpiirteittäin laadukasta, mutta sen saatavuus on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti, eikä saattohoitopaikkoja ole riittävästi kaikille niitä tarvitseville. Useilla sairaanhoitopiireillä ei ole tarjota riittäviä erityistason saattohoitopalveluita, ja näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Joka kolmas saattohoitopotilas tarvitsee erityistason saattohoitoa. Hyvää saattohoitoa tulee tarjota myös kotiin asti, ja kotihoidossakin on liikaa kuntakohtaista vaihtelua.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Riittämättömät resurssit </strong>näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa, ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa vain 1,5 opintopisteen verran. Vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri, vaikka alan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tarve on ilmeinen. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä.</p><p>S<strong>aattohoidon laadun ja saatavuuden </strong>kehittämiseksi järjestöt vaativat saattohoitoon lisää tietotaitoa, resursseja ja alueellista yhdenvertaisuutta. Näiden toteutuminen vaatii muutoksia sekä koulutussisältöihin että terveydenhuollon lainsäädäntöön.&rdquo;</p><p>&mdash;&mdash;&mdash;&mdash;&mdash;&mdash;</p><p>Nähtäväksi jää huomioidaanko hallitusneuvotteluissa lakiin hoitajamitoitus? Se tosin ei yksin riitä. Rahoitusta tarvitaan myös lääkäreiden ja hoitajien koulutukseen ja resurssien lisäämiseen, se on välttämätöntä, jotta mahdollinen hoitajamitoitus voidaan toteuttaa ja sen kautta edes yrittää turvata laadukas ja monipuolinen hoito. Myös se elämän loppuvaiheen palliatiivinen sekä saattohoito.</p><p>Vaalilupauksia on tehty ja nyt jäämme odottamaan niiden toteutumista.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun seurasi alkuvuonna eduskunnassa käytyä keskustelua vanhustenhoidon tilasta niin voi sitä ihmettelyä ja järkytystä mitä kansanedustajat esittivät. Kukin vuorollaan puheli kauniisti. Tuotiin esille pahoja esimerkkejä ja kokemuksia kuinka huonosti asiat ovat. Päiviteltiin kuinka voi olla näin. Kyseltiin, eikö vanhukset ja sairaat ansaitse parempaa kun ovat ikänsä veroja maksaneet.

Puolueet syyttelivät toisiaan kun sitä ja tätä on tehty silloin ja tuolloin. Tuntui, että aivan yllättäen kaikki päättäjät olivat suuressa järkytyksen tilassa vanhusten hoidon tilasta.

Toivoa sopii, että vanhusten hoito laitetaan nyt sitten kuntoon ja tarvittava rahoitus löytyy hallitusneuvotteluissa eduskuntavaalien jälkeen, oli niissä neuvotteluissa sitten mitkä hyvänsä puolueet. Hoitoon liittyvät haasteet, ongelmat ja puutteet tiedostetaan hyvinkin tarkasti.

On käsittämätöntä, että hyvinvointivaltiossa jopa elämän loppuvaiheen hoidossa on vakavia puutteita hoitohenkilökunnan ja lääkärikunnan osaamisessa, koulutuksessa ja resurssoinnissa. Nämäkin ongelmat on tiedetty jo pitkään ja aivan viime aikoina asiaan on saatu myös tutkittua tietoa esimerkiksi Lääkäriliiton sekä sosiaali-ja terveysministeriön työryhmän selvityksissä.

Sosiaali-ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat yhdessä parempaa saattohoitoa ja ovat aloittaneet kampanjan.

https://sairaanhoitajat.fi/2019/sosiaali-ja-terveydenhuollon-ammattijarjestot-vaativat-yhdessa-suomeen-parempaa-saattohoitoa/

Lainaus linkin tekstistä:
”Yhdenvertaisuuden ja resurssien puute kaihertavat suomalaista saattohoitoa. Suomessa saattohoito on pääpiirteittäin laadukasta, mutta sen saatavuus on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti, eikä saattohoitopaikkoja ole riittävästi kaikille niitä tarvitseville. Useilla sairaanhoitopiireillä ei ole tarjota riittäviä erityistason saattohoitopalveluita, ja näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Joka kolmas saattohoitopotilas tarvitsee erityistason saattohoitoa. Hyvää saattohoitoa tulee tarjota myös kotiin asti, ja kotihoidossakin on liikaa kuntakohtaista vaihtelua.

 

Riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa, ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa vain 1,5 opintopisteen verran. Vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri, vaikka alan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tarve on ilmeinen. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä.

Saattohoidon laadun ja saatavuuden kehittämiseksi järjestöt vaativat saattohoitoon lisää tietotaitoa, resursseja ja alueellista yhdenvertaisuutta. Näiden toteutuminen vaatii muutoksia sekä koulutussisältöihin että terveydenhuollon lainsäädäntöön.”

——————

Nähtäväksi jää huomioidaanko hallitusneuvotteluissa lakiin hoitajamitoitus? Se tosin ei yksin riitä. Rahoitusta tarvitaan myös lääkäreiden ja hoitajien koulutukseen ja resurssien lisäämiseen, se on välttämätöntä, jotta mahdollinen hoitajamitoitus voidaan toteuttaa ja sen kautta edes yrittää turvata laadukas ja monipuolinen hoito. Myös se elämän loppuvaiheen palliatiivinen sekä saattohoito.

Vaalilupauksia on tehty ja nyt jäämme odottamaan niiden toteutumista.

 

]]>
0 http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274310-kaikki-ovat-nyt-vanhusten-ja-sairaiden-kavereita-nakyyko-hallitusohjelmassa#comments Hoitajamitoitus Saattohoito vanhustenhoito Sat, 13 Apr 2019 09:54:46 +0000 Kari Viholainen http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274310-kaikki-ovat-nyt-vanhusten-ja-sairaiden-kavereita-nakyyko-hallitusohjelmassa
Tarvitaan kunnon vanhustenhoito – ei sillä rikastuneita miljonäärejä http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274212-tarvitaan-kunnon-vanhustenhoito-ei-silla-rikastuneita-miljonaareja <p>Suomalaiset eivät toivottavasti ole unohtaneet sitä yksityisen vanhustenhoidon rappiota, jonka media alkuvuodesta paljasti. Bisnespohjaisen vanhushoivan ongelmat kertovat nimittäin paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmista.<br /><br />On päässyt syntymään kestämätön yhtälö. Yhtäältä kunnat ovat hakeneet säästöjä kilpailuttamalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä palveluita. Samasta rahasta yksityiset sosiaali- ja sairaus tahtovat imeä mahdollisimman suuret tuotot. Vanhustenhoidossa se on johtanut haamuhoitajiin sekä hoidon, lääkityksen ja ruoan törkeisiin laiminlyönteihin, kun sote-yhtiöt ovat vetäneet kustannuksia alas.<br /><br />Samalla Suomeen on syntynyt uusi isorikkaiden joukko, joka on tehnyt sote-bisneksellä miljoonien, jopa kymmenien miljoonien eurojen pääomatulot.<br /><br />Niitä on synnyttänyt erityisesti Attendo, jonka Alavudella sijaitsevan hoivakodin viranomaiset joutuivat sulkemaan helmikuussa. Yksikössä oli tapahtunut kuusi hämärää kuolemantapausta.<br /><br />- Alkuvaiheessa tapahtuu enemmän poismenoja, kun muutto on asukkaille lisärasite, Attendon toimitusjohtaja ja pääomistaja <strong>Pertti Karjalainen</strong> kuittasi tilanteen.<br /><br />Juuri Karjalaisesta on tullut vanhusbisneksen kiistaton tulokunkku. Hän on vuosien varrella kuitannut lähes 50 miljoonan euron pääomatulot.<br /><br />Satumaisen rikastumisen taustalla on vuokralääkärifirma MedOne, jonka hän aikanaan perusti kolmen muun nuoren lääkärin <strong>Veli-Matti Riihimäen</strong>, <strong>Sami Martinkaupin</strong> ja <strong>Antti Ylikorkalan</strong> kanssa. Herrat rahastivat MedOnen myymällä siitä ensin puolikkaan sijoitusyhtiö Sponsorille ja sittemmin toisen puoliskon Attendolle.<br /><br />Karjalainen on myös Attendon suurin henkilöomistaja, jonka osakepotin pörssiarvo on käynyt korkeimmillaan 240 miljoonassa eurossa. Helsingin Sanomien verokoneen mukaan Riihimäki ja Ylikorkala ovat tehneet vuosien saatossa lähes 30 miljoonan euron pääoma- ja ansiotulot ja Martinkauppikin miltei 19 miljoonan.<br /><br />Kohun aloittaneen Esperi Caren eroamaan joutunut toimitusjohtaja <strong>Marja Aarnio-Isohanni</strong> on saanut 8 miljoonan verotettavat pääomatulot. Palkkatulotkin ovat 580&nbsp;000 euroa vuodessa.<br /><br /><strong>Pihtailua ruoassa</strong><br />Unohtaa ei sovi myöskään Pihlajalinnan entistä varatoimitusjohtajaa, nykyistä hallituksen jäsentä <strong>Leena Niemistöä</strong>, joka on saanut yli 24 miljoonan euron verotettavat pääomatulot myytyään osuutensa lääkäriyhtiö Dextrasta Pihlajalinnalle muutama vuosi sitten.<br /><br />Samanlainen tarina on Mehiläisen toimitusjohtaja <strong>Janne-Olli Järvenpäällä</strong>, kun hän myi Mediverkko-lääkärifirman Mehiläiselle. Verotiedoissa näkyvät pääomatulot olivat vuonna 2014 noin 11 miljoonaa ja viime vuoden palkkatulot 650&nbsp;000 euroa.<br /><br />Jo vuonna 2016 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kertoi, että Pihjalalinnan Tampereella sijaitsevan hoitokodin työntekijät olivat jatkuvasti liittoon yhteydessä työehtosopimusten rikkomusten takia. Keskivaikeasti muistisairaille vanhuksille ei aina ollut riittävästi ruokaa. Mehiläisen kohdalla viranomaiset ovat löytäneet huomautettavaa kahdeksasta firman hoivakodista.<br /><br /><strong>Hyvinvointivaltion rakentajat ansaitsevat parempaa</strong><br />Vaalikentillä on tullut vastaan monia, jotka sanovat, että he toivovat kuolevansa ennen sitä päivää, kun joutuvat vanhustenhoitoon.<br /><br />Sellainen ei ole hyvä yhteiskunta, jossa ihmiset pelkäävät vanhuutta tai sitä uskaltaako läheisiään päästää vanhustenhoitoon. Hyvinvointivaltion rakentajapolvi ansaitsee parempaa. Me nuoremmat olemme istuneet valmiiseen pöytään, jonka he ovat kattaneet.<br /><br />Kun bisnesketut päästää kanatarhaan ja siat vatukkoon, ne toimivat tietysti vaistojensa varassa. Vastuu porttien avaamisesta yksityiselle sote-liiketoiminnalle kuuluukin poliitikoille.<br /><br />Bisnes ja osakeyhtiömuoto eivät sovi vanhustenhoitoon. Voittojen tavoittelu pitää siivota alalta pois.<br /><br />Samalla hoitoon tarvitaan lisää käsipareja. Ne tarkoittavat myös inhimillistä kosketusta. On saatava sitova, vähintään 0,7 hoitajan mitoitus yhtä vanhusta kohtaan. Tämä on minimi, jota pitää korottaa, jos hoitotarve kasvaa.<br /><br />Kuntaliiton ja sosiaalialan työnantajaliiton tiedoilla tämä maksaisi noin 250 miljoonaa euroa.<br /><br />Valtiontaloudessa kyse ei ole isoista summista. Sillä ei saisi edes kahta täyttä hävittäjää ilmavoimille. Sillä pystyttäisiin rahoittamaan vain pieni osa niistä veronalennuksista, joita Sipilän hallitus ehti neljän vuoden aikana tehdä.<br /><br />Myös epäkohdista kertovien työntekijöiden asema pitää turvata niin, etteivät he joudu rangaistuksen kohteeksi paljastaessaan epäkohtia.<br /><br />Kyse on myös valvonnan ongelmista. Sitä ei tehdä tarpeeksi, koska ei ole valvojia. Itse olin Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa aktiivinen siinä, että jokaisessa vanhusten asumisyksikössä tehdään ylimääräinen ja ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti. Julkisen puolen yksiköitä ei pidä päästää yhtään vähemmällä.<br /><br />Törkeissä laiminlyönneissä myös rangaistusten pitää olla tarpeeksi raskaita. Viranomaisten pitää olla käytössään kovia toimenpiteitä kuten toimiluvan menettäminen, asumisyksikön sulkeminen, sopimusten purku, yhteisösakot ja viime kädessä rikosoikeudellinen vastuu.<br /><br />Me nuoremmat polvet olemme velkaa inhimillisen vanhuuden sille polvelle, joka rakentanut tämän yhteiskunnan. Nyt tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta. Myös tälle voi antaa äänen eduskuntavaaleissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset eivät toivottavasti ole unohtaneet sitä yksityisen vanhustenhoidon rappiota, jonka media alkuvuodesta paljasti. Bisnespohjaisen vanhushoivan ongelmat kertovat nimittäin paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmista.

On päässyt syntymään kestämätön yhtälö. Yhtäältä kunnat ovat hakeneet säästöjä kilpailuttamalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä palveluita. Samasta rahasta yksityiset sosiaali- ja sairaus tahtovat imeä mahdollisimman suuret tuotot. Vanhustenhoidossa se on johtanut haamuhoitajiin sekä hoidon, lääkityksen ja ruoan törkeisiin laiminlyönteihin, kun sote-yhtiöt ovat vetäneet kustannuksia alas.

Samalla Suomeen on syntynyt uusi isorikkaiden joukko, joka on tehnyt sote-bisneksellä miljoonien, jopa kymmenien miljoonien eurojen pääomatulot.

Niitä on synnyttänyt erityisesti Attendo, jonka Alavudella sijaitsevan hoivakodin viranomaiset joutuivat sulkemaan helmikuussa. Yksikössä oli tapahtunut kuusi hämärää kuolemantapausta.

- Alkuvaiheessa tapahtuu enemmän poismenoja, kun muutto on asukkaille lisärasite, Attendon toimitusjohtaja ja pääomistaja Pertti Karjalainen kuittasi tilanteen.

Juuri Karjalaisesta on tullut vanhusbisneksen kiistaton tulokunkku. Hän on vuosien varrella kuitannut lähes 50 miljoonan euron pääomatulot.

Satumaisen rikastumisen taustalla on vuokralääkärifirma MedOne, jonka hän aikanaan perusti kolmen muun nuoren lääkärin Veli-Matti Riihimäen, Sami Martinkaupin ja Antti Ylikorkalan kanssa. Herrat rahastivat MedOnen myymällä siitä ensin puolikkaan sijoitusyhtiö Sponsorille ja sittemmin toisen puoliskon Attendolle.

Karjalainen on myös Attendon suurin henkilöomistaja, jonka osakepotin pörssiarvo on käynyt korkeimmillaan 240 miljoonassa eurossa. Helsingin Sanomien verokoneen mukaan Riihimäki ja Ylikorkala ovat tehneet vuosien saatossa lähes 30 miljoonan euron pääoma- ja ansiotulot ja Martinkauppikin miltei 19 miljoonan.

Kohun aloittaneen Esperi Caren eroamaan joutunut toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni on saanut 8 miljoonan verotettavat pääomatulot. Palkkatulotkin ovat 580 000 euroa vuodessa.

Pihtailua ruoassa
Unohtaa ei sovi myöskään Pihlajalinnan entistä varatoimitusjohtajaa, nykyistä hallituksen jäsentä Leena Niemistöä, joka on saanut yli 24 miljoonan euron verotettavat pääomatulot myytyään osuutensa lääkäriyhtiö Dextrasta Pihlajalinnalle muutama vuosi sitten.

Samanlainen tarina on Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpäällä, kun hän myi Mediverkko-lääkärifirman Mehiläiselle. Verotiedoissa näkyvät pääomatulot olivat vuonna 2014 noin 11 miljoonaa ja viime vuoden palkkatulot 650 000 euroa.

Jo vuonna 2016 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kertoi, että Pihjalalinnan Tampereella sijaitsevan hoitokodin työntekijät olivat jatkuvasti liittoon yhteydessä työehtosopimusten rikkomusten takia. Keskivaikeasti muistisairaille vanhuksille ei aina ollut riittävästi ruokaa. Mehiläisen kohdalla viranomaiset ovat löytäneet huomautettavaa kahdeksasta firman hoivakodista.

Hyvinvointivaltion rakentajat ansaitsevat parempaa
Vaalikentillä on tullut vastaan monia, jotka sanovat, että he toivovat kuolevansa ennen sitä päivää, kun joutuvat vanhustenhoitoon.

Sellainen ei ole hyvä yhteiskunta, jossa ihmiset pelkäävät vanhuutta tai sitä uskaltaako läheisiään päästää vanhustenhoitoon. Hyvinvointivaltion rakentajapolvi ansaitsee parempaa. Me nuoremmat olemme istuneet valmiiseen pöytään, jonka he ovat kattaneet.

Kun bisnesketut päästää kanatarhaan ja siat vatukkoon, ne toimivat tietysti vaistojensa varassa. Vastuu porttien avaamisesta yksityiselle sote-liiketoiminnalle kuuluukin poliitikoille.

Bisnes ja osakeyhtiömuoto eivät sovi vanhustenhoitoon. Voittojen tavoittelu pitää siivota alalta pois.

Samalla hoitoon tarvitaan lisää käsipareja. Ne tarkoittavat myös inhimillistä kosketusta. On saatava sitova, vähintään 0,7 hoitajan mitoitus yhtä vanhusta kohtaan. Tämä on minimi, jota pitää korottaa, jos hoitotarve kasvaa.

Kuntaliiton ja sosiaalialan työnantajaliiton tiedoilla tämä maksaisi noin 250 miljoonaa euroa.

Valtiontaloudessa kyse ei ole isoista summista. Sillä ei saisi edes kahta täyttä hävittäjää ilmavoimille. Sillä pystyttäisiin rahoittamaan vain pieni osa niistä veronalennuksista, joita Sipilän hallitus ehti neljän vuoden aikana tehdä.

Myös epäkohdista kertovien työntekijöiden asema pitää turvata niin, etteivät he joudu rangaistuksen kohteeksi paljastaessaan epäkohtia.

Kyse on myös valvonnan ongelmista. Sitä ei tehdä tarpeeksi, koska ei ole valvojia. Itse olin Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa aktiivinen siinä, että jokaisessa vanhusten asumisyksikössä tehdään ylimääräinen ja ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti. Julkisen puolen yksiköitä ei pidä päästää yhtään vähemmällä.

Törkeissä laiminlyönneissä myös rangaistusten pitää olla tarpeeksi raskaita. Viranomaisten pitää olla käytössään kovia toimenpiteitä kuten toimiluvan menettäminen, asumisyksikön sulkeminen, sopimusten purku, yhteisösakot ja viime kädessä rikosoikeudellinen vastuu.

Me nuoremmat polvet olemme velkaa inhimillisen vanhuuden sille polvelle, joka rakentanut tämän yhteiskunnan. Nyt tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta. Myös tälle voi antaa äänen eduskuntavaaleissa.

]]>
1 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274212-tarvitaan-kunnon-vanhustenhoito-ei-silla-rikastuneita-miljonaareja#comments 2019 eduskuntavaalit Eläkeläiset Sote vanhustenhoito Fri, 12 Apr 2019 13:33:32 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274212-tarvitaan-kunnon-vanhustenhoito-ei-silla-rikastuneita-miljonaareja
Minusta ja sinustakin tulee vanhus - tarvitsemme hyvää hoitoa! http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273956-minusta-ja-sinustakin-tulee-vanhus-tarvitsemme-hyvaa-hoitoa <p>&nbsp;</p><p>Ihmisarvo on jakamaton. Iästäkin huolimatta. Hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan!</p><p>&nbsp;</p><p>Päättyneellä vaalikaudella sotiemme veteraanien etuuksia ja ennen kaikkea kotiin vietäviä palveluja parannettiin merkittävästi ja kattavasti. Lopultakin. Johtamani valtiovarainvaliokunnan jaosto, jolle sosiaali- ja terveysasiat kuuluvat, panosti asiaan yhteisvoimin. Erityiskiitos tästä kansanedustaja Markku Rossille, kesk. Teimme hyvää ja tuloksellista yhteistyötä.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaalikauden lopulla eteemme räjähti vanhustenhoidon synkkä taso maassamme. Veteraaniasioista päätetään valtion tasolla, mutta vanhustenhoito on kuntien vastuulla. Siksi emme suoraan kyenneet puuttumaan mummojen ja vaarien hoitoon eduskunnan tasolla. Välikysymyksen teimme ja lisäbudjetissa annoimme lisärahaa valvontaan. Kokonaisuus ongelmista on kuitenkin avoinna.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaalikaudella 2011-2015 hallitus leikkasi tuntuvasti kuntien valtionosuuksia.&nbsp; Tämä johti suuren määrän kuntia talousahdinkoon. Siitä seurasi veroprosenttien kiristyksiä, maksujen korotuksia, velan ottoa (kuntien yhteenlaskettu velka kasvoi 11 mrd eurosta 17 mrd euroon), yt-neuvotteluja ja palvelujen heikentämisiä. Kuntaliitoksiakin tehtiin paljon.</p><p>&nbsp;</p><p>Pahinta oli se, että lukuisat kunnat säästivät ulkoistamalla vv. 2011-2015 vanhustenhoidon. Yksityiset palveluntuottajat tulivat laajasti mukaan. Ne ovat osakeyhtiöitä, joiden tarkoitus (oy-lain 5&sect;) on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Voiton tuottaminen on saanut yliotteen. Hoidon laadusta on tingitty lähes kaikin tavoin. Ulkoistaneet kunnat ovat jättäneet koko toiminnan yhtiöiden haltuun ja laiminlyöneet jopa valvonnan etsiessään vain säästöjä tiukkaan talouteensa. Seuraukset näkyvät ikävästi.</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhustenhoidon tila on häpeä sivistysyhteiskunnalle.&nbsp; Hoitajamitoituksen säätäminen (&gt;0,7) laissa on välttämätöntä. Se ei kuitenkaan riitä. Valvonta on koottava monelta taholta yhteen ja tehokkaaksi. Lisäksi laiminlyönneistä ja rikoksista on säädettävä tuntuvat rangaistukset. Esim. 10%:n sakko yrityksen liikevaihdosta laskettuna toisi ryhtiä vanhustenhoitoon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelmien ratkaiseminen edellyttää lisää hoitohenkilökuntaa. Sitä saadaan palkkatasoa tarkistamalla ja työoloja kehittämällä. Tuhannet hoitajat ovat siirtyneet muihin töihin ja jopa ulkomaille. Heidät pitää saada houkuteltua omia vanhuksiamme hoitamaan. Riittävä henkilöstömäärä vähentää kuormitusta ja nostaa itsestään hoidon tasoa. Asenteetkin paranevat, kun työntekijän taakka on kohtuullinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä jokaisella on vanhuksia omaisina tai tuttuina. Meistä jokainen ikääntyy ja saatamme saavuttaa vaiheen, jossa tarvitsemme tehokasta hoitoa. Sen tulee olla myös korkealaatuista. Tämä on suuri haaste koko julkiselle sektorille, koska vanhusten määrä kasvaa jopa 300 000 henkilöllä tulevina vuosina.</p><p>&nbsp;</p><p>Mummot ja papat, olette meille tärkeitä ja arvokkaita! Parannamme teidän etuuksianne ja palvelujanne!&nbsp; Tämä on lupaus!&nbsp; Kiitos teille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ihmisarvo on jakamaton. Iästäkin huolimatta. Hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan!

 

Päättyneellä vaalikaudella sotiemme veteraanien etuuksia ja ennen kaikkea kotiin vietäviä palveluja parannettiin merkittävästi ja kattavasti. Lopultakin. Johtamani valtiovarainvaliokunnan jaosto, jolle sosiaali- ja terveysasiat kuuluvat, panosti asiaan yhteisvoimin. Erityiskiitos tästä kansanedustaja Markku Rossille, kesk. Teimme hyvää ja tuloksellista yhteistyötä.

 

Vaalikauden lopulla eteemme räjähti vanhustenhoidon synkkä taso maassamme. Veteraaniasioista päätetään valtion tasolla, mutta vanhustenhoito on kuntien vastuulla. Siksi emme suoraan kyenneet puuttumaan mummojen ja vaarien hoitoon eduskunnan tasolla. Välikysymyksen teimme ja lisäbudjetissa annoimme lisärahaa valvontaan. Kokonaisuus ongelmista on kuitenkin avoinna.

 

Vaalikaudella 2011-2015 hallitus leikkasi tuntuvasti kuntien valtionosuuksia.  Tämä johti suuren määrän kuntia talousahdinkoon. Siitä seurasi veroprosenttien kiristyksiä, maksujen korotuksia, velan ottoa (kuntien yhteenlaskettu velka kasvoi 11 mrd eurosta 17 mrd euroon), yt-neuvotteluja ja palvelujen heikentämisiä. Kuntaliitoksiakin tehtiin paljon.

 

Pahinta oli se, että lukuisat kunnat säästivät ulkoistamalla vv. 2011-2015 vanhustenhoidon. Yksityiset palveluntuottajat tulivat laajasti mukaan. Ne ovat osakeyhtiöitä, joiden tarkoitus (oy-lain 5§) on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Voiton tuottaminen on saanut yliotteen. Hoidon laadusta on tingitty lähes kaikin tavoin. Ulkoistaneet kunnat ovat jättäneet koko toiminnan yhtiöiden haltuun ja laiminlyöneet jopa valvonnan etsiessään vain säästöjä tiukkaan talouteensa. Seuraukset näkyvät ikävästi.

 

Vanhustenhoidon tila on häpeä sivistysyhteiskunnalle.  Hoitajamitoituksen säätäminen (>0,7) laissa on välttämätöntä. Se ei kuitenkaan riitä. Valvonta on koottava monelta taholta yhteen ja tehokkaaksi. Lisäksi laiminlyönneistä ja rikoksista on säädettävä tuntuvat rangaistukset. Esim. 10%:n sakko yrityksen liikevaihdosta laskettuna toisi ryhtiä vanhustenhoitoon. 

 

Ongelmien ratkaiseminen edellyttää lisää hoitohenkilökuntaa. Sitä saadaan palkkatasoa tarkistamalla ja työoloja kehittämällä. Tuhannet hoitajat ovat siirtyneet muihin töihin ja jopa ulkomaille. Heidät pitää saada houkuteltua omia vanhuksiamme hoitamaan. Riittävä henkilöstömäärä vähentää kuormitusta ja nostaa itsestään hoidon tasoa. Asenteetkin paranevat, kun työntekijän taakka on kohtuullinen.

 

Meillä jokaisella on vanhuksia omaisina tai tuttuina. Meistä jokainen ikääntyy ja saatamme saavuttaa vaiheen, jossa tarvitsemme tehokasta hoitoa. Sen tulee olla myös korkealaatuista. Tämä on suuri haaste koko julkiselle sektorille, koska vanhusten määrä kasvaa jopa 300 000 henkilöllä tulevina vuosina.

 

Mummot ja papat, olette meille tärkeitä ja arvokkaita! Parannamme teidän etuuksianne ja palvelujanne!  Tämä on lupaus!  Kiitos teille!

]]>
1 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273956-minusta-ja-sinustakin-tulee-vanhus-tarvitsemme-hyvaa-hoitoa#comments hallitus Kunnat vanhustenhoito Wed, 10 Apr 2019 07:52:35 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273956-minusta-ja-sinustakin-tulee-vanhus-tarvitsemme-hyvaa-hoitoa
Ihmisroskaksi itsensä kokevat vanhukset http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273735-ihmisroskaksi-itsensa-kokevat-vanhukset <p>Olen tavannut tänä keväänä vaalikentillä valtavan määrän eri elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja kuullut monia tarinoita arjen ongelmista. Varsin suuri osa näistä koskettavimmista kohtaamisista koskettaa vanhusten kohtelua ja hoivan puutetta. En saa mielestäni erästä 85-vuotiasta rouvaa, joka sanoi, ettei hän aio äänestää, kun sillä ei ole mitään merkitystä. Hän kertoi kokevansa itsensä ihmisroskaksi ja kyynelehtien poistui paikalta. Tämän rouvan hartiat olivat lysyssä. Täysin lannistunut. Se näkymä sattuu sydämeen edelleen. Poliitikkona häpeän. Häpeän sitä, että maamme on tällaisessa tilanteessa.</p><p>Seuraavan sukupolven moraalinen velvollisuus on pitää huolta edellisestä. Erityisesti tämän tulisi korostua nyt, kun hoivan ja palveluiden saajat ovat taistelleet itsenäisyydestä ja jälleenrakentaneet tämän maan. Emmekö me todella pysty parempaan?</p><p>Leikkaaminen vanhustenhoidosta on jatkunut Kataisen hallituksesta alkaen jatkuen tähän päivään. Johdonmukaisesti, härskisti ja täysin poliittisena valintana. Ensin leikkasi Kataisen hallitus ja Sipilä perässä.</p><p>Näin ei voi jatkua. Vanhukset on nostettava seuraavan eduskunnan erityiseen suojeluun. On varmistettava niin hoivan hoitajamäärät ja valvonta kuin hankintalain pykälien myötä kilpailutusten järkevyys. Asiakasmaksukatot on yhdistettävä ja laskettava. Lääkekorvausten 50 euron omavastusta on luovuttava. Vanhuspalvelulaki on päivitettävä ja nostettava vanhusten hoidon laatua lailla kunnianhimoisesti.</p><p>Yle peräänkuulutti maahanmuuton kustannusten uutisoinnissa auttamisen hintaa. Mikä on vanhusten, siis kunniakansalaistemme, auttamisen hinta? Onko vanhuksella oikeus apuun vai onko hän omassa maassaan ihmisroska?</p><p>Jotain rajaa.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-6961877">https://yle.fi/uutiset/3-6961877</a></p><p><a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei-puhu-3-miljardin-sote-saastolistalla-vanhukset-vammaiset-ja-nuortenpsykiatria-23925134">https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei-puhu-3-miljardin-sote-saastolistalla-vanhukset-vammaiset-ja-nuortenpsykiatria-23925134</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10695029">https://yle.fi/uutiset/3-10695029</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen tavannut tänä keväänä vaalikentillä valtavan määrän eri elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja kuullut monia tarinoita arjen ongelmista. Varsin suuri osa näistä koskettavimmista kohtaamisista koskettaa vanhusten kohtelua ja hoivan puutetta. En saa mielestäni erästä 85-vuotiasta rouvaa, joka sanoi, ettei hän aio äänestää, kun sillä ei ole mitään merkitystä. Hän kertoi kokevansa itsensä ihmisroskaksi ja kyynelehtien poistui paikalta. Tämän rouvan hartiat olivat lysyssä. Täysin lannistunut. Se näkymä sattuu sydämeen edelleen. Poliitikkona häpeän. Häpeän sitä, että maamme on tällaisessa tilanteessa.

Seuraavan sukupolven moraalinen velvollisuus on pitää huolta edellisestä. Erityisesti tämän tulisi korostua nyt, kun hoivan ja palveluiden saajat ovat taistelleet itsenäisyydestä ja jälleenrakentaneet tämän maan. Emmekö me todella pysty parempaan?

Leikkaaminen vanhustenhoidosta on jatkunut Kataisen hallituksesta alkaen jatkuen tähän päivään. Johdonmukaisesti, härskisti ja täysin poliittisena valintana. Ensin leikkasi Kataisen hallitus ja Sipilä perässä.

Näin ei voi jatkua. Vanhukset on nostettava seuraavan eduskunnan erityiseen suojeluun. On varmistettava niin hoivan hoitajamäärät ja valvonta kuin hankintalain pykälien myötä kilpailutusten järkevyys. Asiakasmaksukatot on yhdistettävä ja laskettava. Lääkekorvausten 50 euron omavastusta on luovuttava. Vanhuspalvelulaki on päivitettävä ja nostettava vanhusten hoidon laatua lailla kunnianhimoisesti.

Yle peräänkuulutti maahanmuuton kustannusten uutisoinnissa auttamisen hintaa. Mikä on vanhusten, siis kunniakansalaistemme, auttamisen hinta? Onko vanhuksella oikeus apuun vai onko hän omassa maassaan ihmisroska?

Jotain rajaa.

https://yle.fi/uutiset/3-6961877

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei-puhu-3-miljardin-sote-saastolistalla-vanhukset-vammaiset-ja-nuortenpsykiatria-23925134

https://yle.fi/uutiset/3-10695029

]]>
0 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273735-ihmisroskaksi-itsensa-kokevat-vanhukset#comments Eduskuntavaalit 2019 Ihmisroska Jotain rajaa Vanhuspalvelulaki vanhustenhoito Mon, 08 Apr 2019 05:14:38 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273735-ihmisroskaksi-itsensa-kokevat-vanhukset