Kitinää Näläkämaasta ..mitäpä se hyvejää..

Kaikki blogit puheenaiheesta Hiilijalanjälki

Eurooppapäivä ja Suomi - historiallinen näkökulma

Kuilu Suomen sivistymisessä on 90 %:sesti viime sotiemme (1939 – 1945) aiheuttamaa. Kun taas vuosisatojen 1800 ja 1900 vaihteen pyrkimykset nostivat Suomen sivistysasteen korkeimmalle tasolle 1300-luvun jälkeen.

Toisaalta viime sodat kohensivat kansallista sivistymisen tarvetta, mutta sodan häpeästigma (vaikka hopea ei ole häpeä) on syy siihen politiikkaan, jota tänä päivänä harjoitetaan, ja jota on harjoitettu 1980-luvulta alkaen, kun tuli putki porvarihallituksia (mukaan lukien Lipposen hallitus). 

Puolitin lihankulutukseni -enkä luopunut yhtään mistään

Olen ollut lihan suurkuluttaja. En ole koskaan laskenut paljonko sitä olen syönyt, mutta reippaasti kuitenkin.

Pikku hiljaa ruokavalioni alkoi kuitenkin muuttua. Annoskoot pienenivät, leivälle tuli kahden meetvurstisiivun sijaan yksi, tai ei lihaa ollenkaan. Pitsan päälle tulee nykyään kasviksia ja vaikka katkarapuja aiemman parin-kolmen lihalaadun sijaan ja niin edelleen.

Helsinkiä ja Vihreitä ei ympäristö kiinnosta

Malmin  lentokenttä on turvetta, liejusavea sekä rikkihapposavea. Helsinkiä tai Vihreitä ei kiinnosta liito-oravat tai sementin valmistuksen ympäristörasitus. Sementin valmistus on lentoliikennettä suurempi energian kuluttaja. Asia ei kuulu Vihreille tai Helsingille, koska sementtiä ei valmisteta Helsingissä. Emmakarien ja sinnemäkien logiikka on pettämätöntä. Hesalaisten syömän ruuan tai vientiteollisuuden tulojenkin rasitus on aina jossain muualla, koska vain nautinta tehdään Helsingissä. 

Miten muuttua ilmaston lämmittäjästä ilmaston jäähdyttäjäksi?

Henkilökohtaisen tason toimet Ilmastonmuutoksen torjumiseksi pyörivät nyt monella mielessä, kun aiheesta koululaisetkin kaduilla marssivat. Asia on tärkeä, mutta mitä ihmettä voi ja pitäisi tehdä?

Kerron nyt yksinkertaisen tavan, jolla tavallinen suomalainen voi muuttua ilmaston lämmittäjästä ilmaston jäähdyttäjäksi. Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen voi nimittäin nollata ja jopa kääntää negatiiviseksi, eikä se edes vaadi tähtitieteellisiä satsauksia.

Ilmasto muuttuu, mutta mitä tekevät poliitikot?

Joka päivä syömme, saastutamme ja kulutamme maapalloa. Tehotuotanto ja teollisuus myrkyttävät tulevien sukupolvien ilman. Ilmasto muuttuu, mutta mitä tekevät poliitikot?

Eduskunnan Kestävän kehityksen työryhmä luovutti tänään loppuraporttinsa eduskunnan puhemiehelle. Eduskuntaryhmien edustajat kuulivat mitä eduskunnan seinien sisällä on tehty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja toivoivat, että työ jatkuu. Samaan aikaan ympäristöjärjestöt osoittivat mieltään eduskunnan portailla.

Väljä asuminen kiihdyttää ilmastonmuutosta

Suomen hiilijalanjäljestä noin kolmannes tulee rakentamisesta ja asumisesta. Mitä väljemmin asumme, sitä enemmän kuluu energiaa. Onko niin, että ainakin osa meistä asuu liian väljästi, eli liian suurissa asunnoissa?

Liian väljää asumista syntyy etenkin silloin, kun lapsiperheen lapset muuttavat pois kotoa, ja pariskunta jää asumaan lapsiperheelle mitoitettua asuntoa. Avioerot ja puolison kuolema voivat vielä johtaa tilanteeseen, jossa yksi ihminen asuu yli sadan neliön asuntoa. Tämä iso asunto on tietenkin lämmitettävä ja lämmitys suurentaa hiilijalanjälkeä.

17v. pikku Relluni hiilijalanlälki.

Ostakaa uusia autoja, pelastakaa maailma! 

Näinkö mailma pelastuu?

Trafi lähettää minulle joka vuosi yli parinsadan euron laskun mailman tuhoamisesta.  Olemme Relluni kanssa niitä suuria saastuttajia ilmaston tuholaisia, niinkö?

Kuuntelin kansanradiota, jossa mieshenkilö antoi asiaan toisenki näkökulman.

Onko kukaan laskenut paljonko näiden uusien autojen rakentaminen kaikkine hienouksineen saatuttaa mailmaa?

Tosiaan, eikö näissä uusissa autoissa kaikkine laitteineen ole käytetty arvomineraalejakin, kullasta lähtien.  

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta

Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 91 400 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Aivan jokaisen meistä täytyy pienentää omaa hiilijalanjälkeään

IPCC:n ilmastoraportin johtopäätös on se, että 1,5–2 asteen lämmön nousu johtaa peruuttamattomiin muutoksiin mannerjäätikössä. Mitä suurempaa on lämpeneminen, sitä enemmän ihmisiä kärsii tulevaisuudessa veden puutteesta. Uhkana ovat terveydelle haitalliset hellejaksot, merenpinnan nousu ja herkkien ekosysteemien vaarantuminen. Ilmaston lämpeneminen uhkaa myös esimerkiksi saimaannorpan selviytymistä. Kyse on lastemme tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista hyvään elämään. Hyväksytyt ilmastotavoitteet eivät enää riitä.

Suomen ilmastometsä pulskistuu, ei hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, kuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on ymmällään syntyykö metsämaana itseään mainostavasta Suomesta sittenkin hiilijalanjälki?

Metsäntutkimuslaitos (nykyisin Luonnonvarakeskus) on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan 12 kertaa vuodesta 1922 lähtien. Tuskin mikään muu maa on yltänyt vastaavalla tarkkuudella ja yhtä pitkällä ajanjaksolla tehtyyn puuvaraston laskentaan ja puumäärän muutosten seurantaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä