*

Kitinää Näläkämaasta ..mitäpä se hyvejää..

Patsaankaatelulle ei tulisi loppua

Eilen kirjoitin blogitekstin, jossa totesin etten kannata Lenininpuiston uudelleennimeämistä. Sellainen olisi näköalatonta historian mitätöintiä sen sijaan, että menneisyyden kanssa tehtäisiin oikeasti tilit selviksi. Moniin lyhytnäköisiin sopulihenkisiin populisteihin tällainen historian pyyhkiminen (damnatio memoriae) sopii, joten leikitäänpä hetkinen heidän kanssaan.

Entäpä jos tulevaisuuden Suomessa Sosiaalidemokraatit ja Vasemmistoliitto Vihreiden tuella nousevat johtavaksi ryhmäksi. Saammeko pyyhkäistä lahtaripäällikkö Mannerheimin kaduiltamme? Nykystandardien mukaan mies olisi sotarikollinen ja keskitysleireineen sisällissodan voittajat ehtivät natsienkin edelle. Joukkomurhia kohdistui niin siviileihin kuin ulkomaalaisiinkin. Entä jos vallan kahvaan tarttuvatkin Vihreät arvoliberaalien tuella - kovin vähän julkisilla paikoilla ja niiden nimissä näkyvät naiset, vähemmistöt...

Ei historiaa tule kirjoittaa uusiksi aina tilanteen mukaan - eikä pyyhkiä pois kaduiltamme. Kuten ehdotin, joissakin tapauksissa sitä pitää arvioida uudelleen ja joskus - hyvin harvoin voidaan lähteä tilan haltuunoton tielle. Mutta missään nimessä sitä ei pidä tehdä tavalla, josta nyt puhutaan. Historia tulee tulkita omassa kontekstissaan, ei tämän päivän tuulien mukaan. Mutta jos lähdemme paikkojen uudelleennimeämisen tielle, niin suunta on sellainen, että on turha kuvitella sen jäävän Lenininpuistoon. Sen jälkeen kukin kyllin voimakas taho kyllä ottaa omansa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Näin järvenpääläisenä minulla ei ole tietenkään kovin paljon sanottavaa helsinkiläisten puistoista tai patsaistakaan, mutta antaisin historian merkkien näkyä. Eli olen lievästi blogistin kannalla.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Eikös puoluetoverisi Paleface jo vaatinutkin Mannerheimin patsaan poistoa?

Olen kanssasi samaa mieltä, että historia ei uudelleen kirjoitu sillä, että patsaita poistellaan. Päinvastoin, niiden tulisi olla muistuttamassa siitä, mitä tapahtunut (tai mitä ei ole tapahtunut). Tulkintaa historiasta saa tehdä jokainen älynsä ja kykynsä mukaan.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ilmeisesti siis vastaus Leivon kysymykseen "Saammeko pyyhkäistä lahtaripäällikkö Mannerheimin kaduiltamme?" tulisi olemaan: Kyllä. Haluja ainakin tuntuu löytyvän.

Sinänsä kyllä olen aivan samaa mieltä tuosta patsaiden kaatelusta ja nimien rustailusta.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Aleksanteri II on Venäjän keisarille ja Suomen suuriruhtinaalle Aleksanteri II:lle omistettu monumentaalinen patsaskokonaisuus Helsingin Senaatintorilla.

Johannes Takasen ja Walter Runebergin suunnittelema muistomerkki paljastettiin vuonna 1894, ja se on huomattava muistomerkki Helsingissä.

Venäjän ulkopuolella on nykyään vain kaksi Aleksanteri II:lle omistettua muistomerkkiä. Toinen on Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa." Wikipedia

Patsaat jääkööt paikoilleen Suomessa. Mukaanlukien upea Senaatintorin patsaskokonaisuus.

Tulevaisuuden patsasvisiosi Lenin/Mannerheim -assosiaatioineen ja kuvauksineen osoittaa joka tapauksessa erikoisen vilkasta mielikuvitusta. Parasta jättää se enemmälti kommentoimatta.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Patsaankaatelu saattaa pahimmillaan olla pelkkää ulkokultaista valkopesufaceliftiäkin monien ceausesculaiskommunistikaaderien ja saddamilais-isis-herännäisten ym. takkimuodinkääntäjien tapaan. Olennaisempaa kuin mukakäsienpesu kertarysäyksellä on oikeasti muistaa ja muistuttaa asioiden oikeasta puolesta. Mukaanlukien myös se tosiasia, että meilläkin on ollut hävettävän paljon isovenäläistyrannian ja itäimperialistisen neuvostofasismin myötäjuoksijoita ja yhteistoimintainternatsejakin.

Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan V.I. Leninin ja hänen ulkoministerinsä kansallisuusasiainkomissaari Stalinin motiiveja Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle voi pähkäillä tykönään näitten historialinkkien valossa:
1. Jo ennen Suomen itsenäisyysjulistusta olivat Leninin kutsua noudattaneet venäläissotilaat käynnistäneet lokakuun vallankumousterrorin Suomessa: 7.11.1917 eli samana päivänä kuin Talvipalatsi vallattiin Pietarissa, murhattiin merkittävä suomalainen teollisuusjohtaja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mommilan_veriteot
2. Vain kaksi kuukautta itsenäisystunnustuksen 31.12.1917 jälkeen Lenin päätti 1.3.1918 suvereenin yksinvaltaisesti uuden neuvosto-Suomen nimeksi ”Suomen sosialistinen työväentasavalta”. Kansanvaltuuskunnan hyväksymässä alkuperäisessä sopimusluonnoksessa oli esiintynyt nimitys 'Suomen tasavalta', mutta Suomen edustajat Edvard Gylling ja Oskari Tokoi hyväksyivät Leninin ehdottaman nimenmuutoksen ja se päätyi lopulliseen sopimustekstiin. Jälkeenpäin muu kansanvaltuuskunta moitti Gyllingiä ja Tokoita siitä, että nämä olivat antaneet Leninin päättää Suomen valtion nimestä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen...
3. Erityisesti näin lokakuun 14. eli Tarton rauhan vuosipäivänä on ihan hyvä kaikkien suomalaisten ja myös Linnan juhliin osallistuvien venäläisten hyvä muistella myös tässä twiitissä esitettyjä historialinkkejä, joista voisi koota ajankohtaisen naapurisuhdenootinkin: https://twitter.com/ViestihopeatFi/status/91843858...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Maittemme ja kansojemme suhteisiin syvällisesti vaikuttaneita päivän 14.10. teeman mukaisia historiataustoja linkkeineen eväiksi Linnan juhliin valmistutuville Tehtaankadulla ja muualla:
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244113-p...

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Miten Karjalan palautus pinssien myynti on edennyt? Vai onko kirjoituskiireet haitanneet myyntityötä?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Minusta Lenininpuistolla on tärkeä oman maamme historiaan liittyvä ulottuvuus, ja se on suomettuminen. Lenininpuisto pitäköön nimensä ja sen yhteydessä voisi kertoa tarinaa pienestä kansakunnasta joka oli rähmällään suurta naapuria kohtaan sisäpolitiikkaan asti ja mikä huipentui presidentin valintaan poikkeuslailla demokratian pelisäännöt unohtaen.

Vähän samaan tyyliin kuin sotien tai keskitysleirien muistomerkit, ei niissäkään yleensä glorifioida sotaa tai keskitysleiriä vaan muistutetaan että ei koskaan enää.

Suomettumisen muistomerkistä voivat sitten ammentaa niin EU-vastaiset kuin EU-myönteiset, sekä ne jotka pitivät Suomen politiikkaa taitavana tai häpeällisenä katsantokannasta riippuen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuossa mielessä puistoon voisi todellakin laittaa opastaulun, jossa kerrotaan nimen syntyhistoria.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Miksi Amerikasta on pakko tuoda kaikki kotkotukset Suomeen? On hämmentävää miten suomalaiset tuntuvat herkästi omaksuvan näitä asioita kaukaa rapakon takaa, vaikka esimerkiksi Keski-Euroopan maat ovat tuossa huomattavasti lähempänä. Ne tarjoavat usein paremman tavan suhtautua vaikkapa juuri historiaan kuin amerikkalainen simulaatikokulttuuri jossa leikitään ettei historiaa ole olemassakaan. Ehkä tämä johtuu siitä, että Suomessa niin moni osaa vieraista kielistä vain englantia ja sen myötä on helpompi omaksua anglo-amerikkalaiset kulttuuriset virtaukset ja diskurssit. Jotkut jopa ehdottavat vakavissaan englannin nostamista viralliseksi kieleksi. On kiintoisaa ajatella jos jo ku ehdottaisi samaan tapaan venäjää viralliseksi kieleksi. Englannin kielen valta-asemaa ja kulttuurista imperialismia ei selkeästikään osata nähdä Suomessa millään tavoin kriittisesti. En tietenkään sano, että pitäisi amerikkalaisuutta tai anglo-amerikkalaisia näkemyksivä vihata. En vain voi ymmärtää sitä, miksi sitä tuntuu koskevan aivan eri säännöt kuin muiden kielten mukana tuomia kulttuurivirtauksia. Venäjän lisäksi voisi mainita vaikka arabiankielisten maiden kulttuurit. Jos niistä tulevat virtaukset päästettäisiin takaovesta sisään rymistelemään pirttiin kuten englannin annetaan tehdä, kylläpä siitä melkoinen äläkkä syntyisi. Niin pitäisikin syntyä, mutta miksi ei synny kun amerikkalainen kulttuuri päästetään irti pirttiin aivan samalla tavoin? Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, mutta amerikkalaisiako haluamme olla?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ehkä tämä johtuu siitä, että Suomessa niin moni osaa vieraista kielistä vain englantia"

Ehkä siksi ettei englanti ole pelkkä kieli, se on yleismaailmallinen eli globaali kommunikointiväline. Aivan turha yrittää sekoittaa lingua francaa anglo-amerikkalaiseen kulttuurivirtaukseen vaikka tämä luonnollisesti sitä helpottaa. Toisaalta juuri englanninkieliset elokuvat suomenkielisellä tekstityksellä ovat vahvistanet suomalaisten englannintaitoa.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Patsaista ja muistomerkeistä olen Leivon kanssa aivan samaa mieltä. Katuja ja puistoja kuitenkin nimetään niin meillä kuin muuallakin paljon uudelleen eri syistä, enkä näe siinä niin suurta ongelmaa. Lenininpuisto voisi hyvin pysyä Lenininpuistona, mutta sen voisi yhtä hyvin nimetä uudestaankin jollain neutraalilla nimellä. Pitäköön Lenin museonsa Tampereella, jonne uskovaiset voivat tehdä pyhiinvaellusmatkoja (tosin olen ymmärtänyt, että nykyään museossa on myös kritiikiä Leniniä kohtaan).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset