Islamilainen radikalismi ei kasva tyhjästä

Kun natsi syyllistyy väkivaltaan tai terrorismiin, meillä ei ole vaikeuksia kytkeä toimintaa kansallissosialistiseen aatteeseen ja osaamme nähdä sen laajemmassa kansallismielisessä viitekehyksessä ilman, että ainakaan selväjärkisimmät meistä alkavat syyttää kaikkia isänmaalliseksi itsensä mieltäviä natseiksi tai potentiaalisiksi terroristeiksi. Samaan olisi kyettävä myös islamistisen terrorismin yhteydessä. Vaikka ymmärrys tilanteesta vaikuttaa hiljalleen paranevan, edelleen suuri osa ihmisistä näkee edelleen ongelman olevan radikalismin sijaan uskonnossa tai muslimeissa yleisesti, tai kieltäytyy näkemästä uskonnossa ja muussa kulttuurissa piirteitä, jotka luovat pohjaa radikalismille syyttäen sen sijaan esimerkiksi olosuhteita. 

Radikalisoitumista on tutkittu paljon ja monet yleisesti uskotut käsitykset eivät pidä paikkaansa. Kuitenkin ideologisen väkivallan leviämisessä keskeisessä roolissa ovat henkilöt, jotka levittävät tavalla tai toisella syntyneestä auktoriteettiasemasta käsin aatettaan. Ruotsalaisen tietotoimiston TT:n raportissa selviää, että islamistisen terrorismin osalta vähintään kahdessa kolmesta tapauksesssa radikalisoitumisprosessissa on ollut mukana imaami. Kääntäen voitaneen sanoa, että imaameilla on myös roolinsa siinä, miksi muslimien valtava enemmistö ei koskaan radikalisoidu. Arvelen itse aivan Stetson-/MuTu-perusteella myös, että kun kyse on muslimiyhteisöistä, jotka pyrkivät eristäytymään muusta yhteiskunnasta – tai pyrkivät aktiiviseen vuoropuheluun ja osaksi sitä – imaamien rooli on hyvin merkittävä. En ole tällaisesta tutkimusta nähnyt, mutta vuosikausia tilannetta lähempää ja kauempaa seuranneena voisin näin arvella.

Se että ruotsalaiset löysivät tällaisen kytköksen, ei ole mitenkään uusi tai yllättävä asia. Sama tarina on täältäkin tuttu. Alaikäisenä Syyriaan lähteneet suomalaisen radikalisoitumisessa mukana oli alankomaalainen imaami ja itse prosessi kesti vain puolisen vuotta.  Ei ole millään tavalla yllättävää, että demagogien rooli on tärkeä. Meillä ei olisi väkivaltaisia natseja, jos olemassa ei olisi kansallismielisyyttä ja kansallissosialismia. Kansallismielisyys ei ole sama asia kuin natsismi, mutta ilman kansallismielisyyttä ei olisi natsismiakaan. Jotta vihaideologia voi kantaa hedelmää, on oltava suotuisa maaperä, johon se voi juurtua, mutta sellaiset seikat kuin syrjäytyminen, juurettomuus, elämän tarkoituksettomuus ja syrjintä, eivät ole väkivaltaisen radikalisminn syitä. Syyllisiä ovat ideologiaan tarttuvat demagogit ja radikalismin tielle kääntyvät ihmiset itse. Salafismi ja natsismi ovat laajempien ilmiöiden sairaita versoja, jotka kasvaessaaan kantavat myrkyllistä hedelmää. Eivät kaikki kansallissosialismista viehättyneet tai salafistit ole väkivaltaisia, mutta suvaitsemattomien ja supremasististen ideologioiden omaksuminen on keskeinen askel tiellä kohti toimintaa. Mitä enemmän kansallissosialsiteja ja salafisteja on, sitä enemmän tuolle tielle lähtijöitä on ja sitä on helpompi kulkea, kun tukena on yhteisö ja suunnannäyttäjänä aatteelle vihkiytynyt opas.

Ruotsissa julkaistu raportti vertailee myös eri maita ja yhtenä mainitaan Italia, joka ei aikaile karkottaessaan radikaalisaarnaajia. Itse Italiaa paljonkin seuraavana ja kieltä jonkin verran osaavana totean, että siellä asiasta edes keskustella. On itsestään selvää, että radikaalisaarnaajat saavat lähtöpassit. Tanskaan ei tunnetuilla vihasaarnaajilla ole edes asiaa. Monissa maissa keinovalikoimaan kuuluu moskeijoiden ja järjestöjen lakkauttaminen sekä islamin uskon opetuksen sisältöjen valvonta. Toista se on täällä Suomessa tai länsinaapurissamme. Meillä konservatiivien annetaan usein määrittää tahti ja nousta islamin sekä muslimien edustajiksi. Viimeisen viidentoista vuoden ajalta pitkin maata tiedän esimerkiksi tapauksia, joissa shiiat eivät osallistu islaminopetukseen sen puhdasoppisen sunnikonservatismin takia tai kuinka tyttöjä painostetaan kouluopetuksessa pukeutumaan sopivalla tavalla, tai kuinka vanhemmat eivät salli lastensa osallistua opetukseen, jos opettaja ei ole (oikeanlainen) muslimi. Paperilla opetussuunnitelmamme ovat moderneja ja sangen hyviä – ohittaen yleiset uskonnon ongelmat – mutta toteutus on kirjavaa.

Internetin aikakaudella aatteiden leviämisen estäminen on tyystin mahdotonta – se ei onnistunut ennen tietotekniikan vallankumoustakaan – mutta riskejä voidaan minimoida: mitä vähemmän islamin salafistisella/wahhabilaisella tulkinnalla on seuraajia, sitä epätodennäköisempiä ovat siihen kytkeytyvät teot. Ideologinen kamppailu on avainasemassa ja suomalaisten ei-muslimien on oltava samalla puolella maltillisten suuntausten edustajien kanssa. Meillä on myös koko joukko keinoja, jotka sopivat avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan, eivätkä edellytä ihmisoikeuksien loukkaamista. 

Opetus: Islamin opetuksen kouluissamme on oltava sekularistista ja sellaista, että se sopii kaikille maallistuneista tapamuslimeista alkaen. Opettajien on oltava ensisijaisesti päteviä. Vakaumuksellisuus ei ole julkisin varoin ylläpidetyn koulutuksen tavoite.

Muslimit ja ei-muslimit: Kaikkien on ymmärrettävä, että radikalismi on uhka ja ongelma yhtä lailla muslimeille kuin ei-muslimeillekin. Meidän on vedettävä yhtä köyttä estettävä se, että jyrkät uskontulkinnat ja niiden seuraajat eivät nouse – heitä ei nosteta edustamaan islamia ja muslimeita maassamme. 

Moskeijat ja yhteisöt: Segregaatiota ja radikaalitulkintoja levittäviltä yhteisöiltä on katkaistava kaikki julkinen rahoitus. Vastaavasti integraatioon ja maltillisuuteen kannustavia yhteisöjä on tuettava. On sanomattakin selvää, ettei Persianlahden arabimaiden rahoilla tule rakentaa tähän maahan ainuttakaan moskeijaa tai kulttuurikeskusta. 

Vierastaistelijat leivättömän pöydän ääreen: Ei kaikki vieraat sodat ole rikollisia, mutta meillä on oltava lailliset valmiudet siihen, että jo ISIS-järjestön kaltaisen järjestön jäsenyys on rangaistavaa. Samoin toimintaan värväämisen. On aivan oikein ja kohtuullista, että kaksoiskansalaisislta vietäisiinn kansalaisuus. Maahan palaavat on kohdattava yksilöinä: aidosti katuva, viranomaisten kanssa yhteistyötä tekevä henkilö ansaitsee aivan erilaisen kohtelun kuin hiljakseen maahan takaisin livahtava. 

Radikaalisaarnaajat: Tällaisille maahantulokielto. Kotoperäisiin puututtava silloin, kun siihen on juridiset syyt. Tällaisten kanssa yhteistyötä – ilman tuomiotakin – tekeviltä yhteisöiltä on evättävä mahdollisuus julkiseen tukeen. Mallia Italiasta ja Tanskasta.  

Yhteiskunta: Radikalisoitumisen riskejä voidaan alentaa suuntaamalla voimavaroja syrjäytymisen ehkäisyyn, nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksien tukemiseen sekä pyrkimällä vähentämään syrjintää eri muodoissaan. Rasismi ja syrjintä jakavat maata ja ovat edesauttavat kehitystä, joka voi johtaa rinnakkaisyhteiskuntien syntyyn. Meidän on rakennettava Suomi ja suomalaisuus, jotka eivät sulje ihmisiä ulkopuolelleen sellaisten asioiden kuten uskonto ja etninen tausta takia. 

Maahanmuuttopolitiikka: Turun terrori-iskun tekijä ei olisi ollut maassamme, jos järjestelmä toimisi kunnolla ja nopeasti. Valtavan pitkät käsittelytajat, satunnaisen mielivaltaiset päätökset, rikollisen aineksen suodattamattomuus, perheiden repiminen hajalle, työtä tekevien karkottamiset ja niin edelleen ovat kaikki osa ongelmavyyhtiä. 

Salafismi ≠ islam:  Aivan kuten isänmaallisuus ei ole ongelma, vaan äärikansallismielisyys ja natsismi, myöskään islam ei ole ongelma, vaan sen radikaalikaalitulkinnat. Salafismi/wahhabismi on ongelmien ytimessä. On hyvin surullista, kuinka tässä(kin) maassa kuitenkin muslimien ja islamin edustajiksi nousevat ja nostetaan jyrkkien tulkintojen kannattajat.

Me emme voi pienentää riskiä nollaan, mutta me voimme ryhtyä toimiin, joilla niitä voidaan minimoida. 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com

Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo – siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

 

 

vpleivo
Vasemmistoliitto Kajaani

Marcus Aurelius, Seneca, Thomas Jefferson, George Washington, Jeesus ja John Stuart Mill olivat kovia kavereita.
Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com
Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä: https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu