Kitinää Näläkämaasta ..mitäpä se hyvejää..

Tuulivoimahulluus käy kalliiksi

 

Olen kirjoittanut aiemmin tuulivoimasta (esimerkiksi 1 ja 2) ja ennakoin - valitettavan oikein sen, että tämä leikki käy kalliiksi. Suoraan sanottuna en ymmärrä kuinka tilanne pääsi yllättämään, kun tällainen energiasektoria ymmärtämätön talousamatöörikin tajusi, millaisesta kuppauskoneistosta on kyse.

Eilen MTV-uutiset julkaisi artikkelin, jonka olennaisin tuulivoiman osalta tiivistyy seuraavaan lainaukseen:

"Tuulivoiman hintalappu veronmaksajille uhkaa nousta 3,7 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Lähes jokainen vihreistä vähemmän vihreisiin on tuominnut tuulivoimatuen ylianteliaaksi. "

Että näin.

Ensi vuonna tuet ovat tapissaan summan ollessa arvion mukaan 300  miljoonaa euroa. Tänä vuonna noin puolet siitä. Kokonaislasku voi nousta jopa lähemmäs neljää miljardia.

Fingridin tietojen perusteella tuulivoiman keskituotanto on ollut tänä vuonna 266MW/h huojuntavälin ollessa hulppeat 9 - 1209 MW/h. Toisin sanoen jokaista tuotanto-MW/h:a kohden tukia ollaan maksamassa yli puoli miljoonaa euroa ja valtiovalta on lupautunut suomalaisten veronmaksajien puolesta miljardien subventointeihin.

Maksamme kuluvana vuonna 150 miljoonaa kapasiteetista, joka tuottaa epäluotettavasti ja väärään aikaan muutaman prosentin käyttämästämme sähköstä. Ensi vuonna kuppaus tuplaantuu, enkä edes halua miettiä kuinka hyvää bisnestä se on silloin, kun jo tänä vuonna meiltä löytyy yritys nimeltä TuuliWatti, joka saa 60 miljoonaa euroa tukea veronmaksajilta ilman ainuttakaan palkattua työntekijää selviten tukevalla nollan prosentin yhteisöverolla.

Tuulivoimalobbarit toki tekevät kuitenkin kaikkensa ja väittävät esimerkiksi tuulivoiman säästävän ensi vuonna kaksi miljardia veronmaksajien rahoja alempien sähkön hintojen muodossa. Todellisuudessa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hintaa tuskin painaa alas merkittävästi se, että markkinoille on ilmaantunut muutama (2,3 vuonna 2015) terawattitunti vispiläsähköä Suomesta,  vaan ennen kaikkea se, että Ruotsissa sähkön kulutus on laskenut voimakkaasti tuotannon kasvaessa: viime vuonna maan nettosähkönvienti oli ennätykselliset 22,6 terawattituntia. Norjassakin merkittävä osa - noin kolmannes - sähköntuotannosta menee vientiin Suomen ollessa kokonaisuutena sähkön nettotuoja. Meidän ei tarvitse kiittää vispiläsähköä laskevista hinnoista, vaan ennen kaikkea sähköä vähemmän käyttäviä suomalaisia ja ruotsalaisia (kulutus ollut jo vuosia laskussa), Ruotsin kasvavaa energiantuotantoa - hulppeilla veronmaksajien subventoinneilla tietysti- ja norjalaista vesivoimaa.

Todelliseen sähköntuotantoon suhteutettuna tuulivoima on maksamassa veronmaksajille summan, joka ylittää reilusti joka mutkassa pitkäksi vedetyn OL3-hankkeen. Sillä erotuksella, että suomalainen veronmaksaja ei ainakaan vielä ole olennaisessa määrin roposiaan laittanut tuohon surullisen kuuluisaan Molokin kitaan. Epäsuorasti olemme toki maksaneet korkeamman sähkön hinnan muodossa, mutta se on sentään leikannut tuulivoimatukien tarvetta....

 Mutta jossain muualla hymyillään ja leveästi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hyvä kirjoitus!

Nyt tosiaan kirjoittelu tuulivoimasta on taas lisääntynyt, koska uutta tukijärjestelmää vanhan jatkoksi suunnitellaan.

Tuulivoimasta voidaan kirjoitella melko vapaasti totuutta kierrellen kansainväliseen malliin. Päättäjät tuskin kaivelevat totuuksia esille, vaan luottavat tuulivoimatoimijoiden sanomaan.

Todennäköistä on kuitenkin, että jonkunlainen tukijärjestelmä saadaan aikaiseksi, näin on käynyt suurissa tuulivoimamaissa, vaikka tuet ovat olleet välillä katkolla.

USA:ssa ja Kanadassa on kuitenkin lähdetty uudelleen nyt kehittelemään uutta ydinvoimaa ja fuusiovoimalaa, ja sijoittajat on saatu mukaan. The third way:ksi ristitty hanke.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Onhan niitä monenlaisia mielipiteitä ja no, sehän on tavallaan rikkautta sekin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun tarkastellaan tukipolitiikkaa noin laajemmin, moni maa on pyrkimässä eroon siitä, kuitenkin vaihtelevalla menestyksellä. Onnettomia tapauksia löytyy kuten Espanja, jolla ei ollut enää varaa tukiin, nyt niillä kasvatetaan Espanjan valtion velkataakkaa.

Kiina on systemaattisesti pienentänyt tukia, aina kun se on ollut mahdollista. Viimeisin ilmoitus Kiinasta on, että tuulivoimarakentaminen lopetetaan kalliiden siirtoyhteyksien vuoksi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Fingridin tietojen perusteella tuulivoiman keskituotanto on ollut tänä vuonna 266MW/h huojuntavälin ollessa hulppeat 9 - 1209 MW/h. Toisin sanoen jokaista tuotanto-MW/h:a kohden tukia ollaan maksamassa yli puoli miljoonaa euroa ja valtiovalta on lupautunut suomalaisten veronmaksajien puolesta miljardien subventointeihin."

Olisiko laskuvirhe. Fingridin kuvaajassa on ilmoitettu MWh/h eli MW. Vuodessa tuulisähköä saadaan TWh, joten tuulituki on pienempi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima_Suomessa#...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Norjassakin merkittävä osa - noin kolmannes - sähköntuotannosta menee vientiin Suomen ollessa kokonaisuutena sähkön nettotuoja."

Dramaattisimmin tuo on nähtävissä katsomalla sähkön siirtomäärien muutoksia verkossa. Kun on yö ja tuulee, norjalaiset vastaanottavat halpaa sähköä Tanskasta. Kun päivällä Tanskan tuotanto ei riitä kulutukseen, norjalaiset siirtävät kallista sähköä Tanskaan.

Esimerkiksi tällä hetkellä Tanska vie Etelä-Norjaan vajaan 100 MW hintaan 23,48 €/MWh ja Etelä-Ruotsiin vajaan 300 MW hintaan 29,04 €/MWh. Suomi taas tuo Ruotsista, Venäjältä ja Eestistä 2591 MW hintaan 43,21 €/MWh. Vaikka OL3 olisi käytössäkin, tuotavaksi jäisi edelleen luokkaa 1000 MW.

Hyvä paikka katsoa siirtojärjestelmän tilaa, hintoja, tuotantoa ja kulutusta on
http://www.svk.se/drift-av-stamnatet/kontrollrummet/

JK. Ja kuluttajasähkön hintoja voi vertailla
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Electricity_prices_for_household_consumers,_second_half_2015_(%C2%B9)_(EUR_per_kWh)_YB16.png
Tuulisähkön mallimaat Tanska ja Saksa pitävät tilaston piikkipaikkoja.

(Näköjään niin pitkä linkki, että ei tule oikein tänne. Jos haluaa katsoa, on pakko rakentaa tuo osoite paloista selaimen osoiteriville.)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Copypastemalla koko linkki selaimeen kerralla onnistuu. Erinomainen linkki!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Jep. Olet aivan oikeassa. Annoin vähän turhan monimutkaisen ohjeen.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Teollista tuotantoa, energiateollisuuttakin tuetaan paljon muutenkin, saman kokoluokan summilla. Enemmän ongelmana näen sattumasähkön luonne. Kuten Mika Anttonen totesi TV:ssä, energiamurroksen juna pysähtyy, koska sähkön varastointiin isossa mittakaavassa ei ole pätevää ratkaisua eikä sellaista edes näköpiirissä.

Niinpä esim. Saksan Energiewendessä palaa kivihiili iloisesti, mitä enemmän aurinkoa ja tuulta. Oliko koko Energiewende vain esim. Saksalle tärkeän kivihiilen viherpesua.

Tuulivoiman kannattavuus romahtaisi, jos tuottajat velvoitettaisiin osallistumaan sähkönsiirtoverkon uusintakustannuksiin ja tarvittavan varavoimakapasiteetin rakentamiseen. Kun tuulisähkö vielä merkittävästi lisääntyy, tämä näkyy sähköyhtiöiden asiakkaiden kukkarossa. Tai veronmaksajien.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Joitain pikku virheitä "epäluotettavasti ja väärään aikaan" ei oikeastaan pidä paikkaansa, sillä tuulivoiman tuotanto on toistaiseksi sen verran vähäistä, että tuulivoiman ja vesivoiman yhteistuotannolla pystytään maksimoimaan sähkön hyödyntäminen. Lisäksi kulutushuippujen aikaan (10-vuoden havaitosyklillä) tuulivoima on tuottanut noin 23% nimellistehosta kuin koko vuoden keskiarvo on 20% eli tuulivoimaa syntyy kulutushuippujen aikana vähän enemmän kuin keskimäärin.

Kannattaa myös huomata, ettei kyse ole pelkästään tuulivoimatuki vaikka siitä sellaisena puhutaan. Linkki ko. lakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101396

Ehkä keskeisin huomioitava asia on tosiaan ruotsin ja norjan vaikutukset, mistä on seurannut sähkäön hinnan lasku pohjoismaissa joka on johtanut takuuhinnan takia tukiosuuden kasvuun. Samalla se on luonut pohjismaisille energiamarkkinoille markkinahäiriön jonka takia sähköntuotantoon ei juurikaan kannata investoida. Tästä tulee ennemmin tai myöhemmin isompikin ongelma.

Kaiken kaikkiaan tuulisähkön tukitaso on selvästi liian korkea ja sen pudottaminen vaikkapa kolmanneksella olisi viisasta politiikkaa. Vuositasolla sadan miljoonan säästö ei ole pikkuasia riippumatta siitä mihin sitä lopulta käytettäisiin. Myös tuen piiriin hyväksyttävien voimalaitosten nimellistuotannon määrää kannattaisi ehkä miettiä vielä uudestaan. Meillä on tällä hetkellä reilu 1000 MW tuotantoa kun raja on 2500 MW, eli piikki on aika pitkälle auki.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Asioita voidaan tarkastella eri näkövinkkelistä. Avointa ja puolueetonta tietoa ei ole aivan helppo saada. Fingridkin joutuu olemaan puun ja kuoren välissä.

Saksasta kantautui tieto, että ainoastaan 14% tuulivoimasta vastaa kysyntään, loppu tulee ns. väärään aikaan.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Paljonkohan niitä laitoksia on rakenteilla ts. rakentamispäätös olemassa? Sen tiedän, että suunnitteilla on ollut paljon enemmänkin kuin tuo 2500 MW.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Täältä näkyy :

https://tuotantotuki.emvi.fi/QuotaCounter

Hakemuksia näyttä olevan sisällä 2957 MW:n ( tai tarkkaan ottaen MVA:n , joka ´amatöörille´olkoon sama kuin MW) edestä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kuvat...

Tuulivoiman menestystarina Saksassa onkin itsepetosta - energiaköyhät kansalaiset eivät pysty maksamaan sähkölaskujaan.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tu...

Suomeen rakennetaan tuulivoima katastrofia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Myös tuen piiriin hyväksyttävien voimalaitosten nimellistuotannon määrää kannattaisi ehkä miettiä vielä uudestaan. Meillä on tällä hetkellä reilu 1000 MW tuotantoa kun raja on 2500 MW, eli piikki on aika pitkälle auki."

Meillä on kyllä hyväksytty tuen piiriin se noin 2500 MW. Hallitusohjelmassa oli rajan laskeminen 2000 MVA:iin mutta syystä en ymmärrä se peruttiin. Vihreiden Emma Kari mm. riemuitsi tästä esimerkkinä "miten oppositiostakin voidaan vaikuttaa".

Keskeisin kysymys on uuden mahdollisen tuen määrä nykyisen päälle. Tätä kannattaa mm. Ville Niinistö.

EDIT: suomalaisen poliittisen populismin ehkä surkein kuva on Ville Niinistö harmittelemassa sitä, miten joku on erehtynyt kun nykyisestä tuulivoimatariffista tulikin niin kallis ja samalla vaatimassa uutta rinnakkaista tukea, kuulemma säästönä. Tämän Ville siis kertoo sen jälkeen kun tuulivoimatarffi on täynnä ja veronmaksajien 4 miljardia jo luvattu pääomasijoittajille.

Ei kuulunut Villeltä tai muiltakaan vihreiltä poikkipuolista sanaa tuulitariffista ennen kuin jättivät hallituksen. Jytkyä odotellessa, vai mitä populistit?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

" Myös tuen piiriin hyväksyttävien voimalaitosten nimellistuotannon määrää kannattaisi ehkä miettiä vielä uudestaan. Meillä on tällä hetkellä reilu 1000 MW tuotantoa kun raja on 2500 MW, eli piikki on aika pitkälle auki."

Marko : Tästä olen kanssasi samaa mieltä . Olen asiasta kirjoittanut viime vuonna otsikolla "Tässä muutaman miljardin säästö ilman tuskaa".

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Se on kieltämättä hankala lukea monine numeroineen ja laskelmineen.

Sen pääpointti on : maksakaamme tuulitukijärjestelmään päässeille tuottajille , joilla tuulivoimala ei ole vielä pystyssä, ruhtinaallisesti ´kipurahat´ suunnittelusta ja muista kuluista, jotta he eivät tukiautomaattia pystyttäisi.

Olisimme silloin säästäneet pari miljardia , nyt jo hiukan vähemmän , mutta silti miljardiluokan säästö.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Vuosituhannen järjettömin päätös oli antaa Suomessa maailman korkein syöttötariffi/takuuhinta tuulisähkölle ja tuulivoimatoimijoille vapaat kädet valita ulkomerelle suunniteltujen jättivoimaloiden tuominen prototyyppeinä maalle asutusten viereen. ("ääni on kuin jääkaapin hyrinää", - Pekkarinen)

Mistään haittavaikutuksista ei ole vieläkään haluttu kuulla, eikä nähdä, vaikka ne ovat paikoillaan ja jatkuvasti tuottamassa lisää erilaisia terveyshaittoja ihmisiin ja eläimiin. Hirvieläimet ovat heti siirtyneet haitta-alueen ulottumattomiin, poro on pohjoisessa myös tästä esimerkkinä. Eivät jättivoimalat, korkeutta lähes 250 m, n. 70 metriä pitkät lavat, joiden paino on n. 20 tonnia/kpl, ei ne kertakaikkiaan ole tarkoitettu tänne luonnonrauhaa rikkomaan.
Länsirannikko on isojen muuttolintujen pääasiallinen muuttoreitti, eivät linnut ja lepakot osaa pelätä silpoutumista vapaassa ilmatilassa, nyt on silppurit eteen asennettu.

Vielä kun hallinto-oikeudet hyväksyvät lobbareiden mielipiteet ja valheelliset selvitykset kaava-alueiden sopivuudesta, niin katastrofi on valmis.
Hallinto-oikeuksille on tärkeää että asia on edennyt muodollisesti oikein tämänhetkisten lakien ja asetusten mukaisesti. - Eikä tarkastelua suoriteta puolueettomilla kolmannen osapuolen selvityksillä, joiden tekemiseen on mahdollista ottaa parhaat asiantuntijat melupäästöjen ym. ympäristöselvitysten tekemiseen.

Nyt päätökset tehdään tuulivoimatoimijoiden ehdoilla, tämä on väärin kansalaisia kohtaan. Liian monta perhettä on jo joutunut muuttamaan jättivoimaloiden aiheuttamien terveyshaittojen takia kotoaan pois.

Suomen ilmasto ei sovi tuulivoimaloille, kesällä kuuma auringonpaiste ja talven kovat pakkaset pitävät huoltomiehet jatkuvasti työllistettynä huoltohommissa. Talvella on pidettävä koneisto lämpimänä, siipiin muodostuu jäätä. Konehuoneessa on öljyjä n. 2500 litraa ja n. 150 kg vaseliinia, akselin laakerit on pidettävä liikkeessä tyynelläkin ilmalla. Konehuone painaa n. 250 tonnia, ne massat ovat järjettömän suuria mitä siellä n. 150 korkeudessa heiluu ja tärinä siirtyy jalustan ympäristöön, tästä seuraa haittaa asuntoihin joita nyt surutta on jätetty oman onnensa nojaan alle kilometrinkin päähän. - Ei tätä voi kukaan ainakaan omalla kohdalla hyväksyä. Miettikää nyt päättäjät vähän mitä te hyväksytte rakennettavaksi Suomen luontoon.

- Ei näitä päätöksiä jättimäisten tuulivoimaloiden rakentamisesta voi, eikä saa jättää kunnan rakennusvalvontaan joka on tottunut valvomaan täälläpäin ettei vaan saunoja rakenneta liian lähelle rantaa pilaamaan vesillä kulkijoiden luonnon maisemaa. Kesämökkikään ei saa häiritä liian korkeana naapurin tonttia, mutta kun puhutaan tuulivoimaloista niin...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Liitän tähän taas ´vanhan virteni´, uskallan myös toivoa jonkun tuuli-ihmisen lukevan ko. artikkelin ja sitten ajattelevan omilla aivoillaan:

Tullivoiman täydellinen taloudellinen , tekninen ja inhimillinen järjettömyys on todettu jo tuhansin sanoin,luvuin ja faktoin.

Suosittelen lämpimästi tätä sähköyhtiöiden yhteisen lehden artikkelia sivulla 21 otsikolla :

"Energiakäänne- Saksan likainen erehdys"

https://www.katterno.fi/assets/Publikationer/Katte...

Siinä Saksan energiaministeri antaa viherpösilöille ´isän kädestä´ja siinä myös selviää, miksi Saksassa voi - kuten myös Tanskassa- sähkön pörssihinta romahtaa negatiiviseksi, mutta sähkön kokonaishinta on kuluttajalle niin Saksassa kuin Tanskassa (n.30 snt/kWh) kaksikertainen verrattuna Suomeen (n. 15 snt/kWh).

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Sotket toisiinsa poliitisten ratkaisujen ja energiantuotantotapojen vaikutukset. Etenkin Saksassa ongelmat ovat varsin pitkälti valitusta tuki ja hinnoittelupolitiikasta johtuvaa jota täydentää hätiköity ydinvoimapäätös.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Nyt kun kerran kaiken tiedät, niin voisit kertoa miten Suomessa politiikka ja valittu tukijärjestelmä on onnistunut? Onko ehkä joitakin yhtäläisyyksiä Saksan kanssa, suuri osa Suomeen ostetuista tuulivoimaloista tulee Saksasta.

Miten Saksa on onnistunut vähentämään tuulivoimaloilla hiilidioksidipäästöjä, entä onko Saksa vähentänyt hiilivoimaloitaan.

Pitääkö Suomessa tehdä samassa järjestyksessä suuremmat mokaukset kuin Saksa?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Australiassa on ollut kokonainen osavaltio ilman sähköä, 1,68 miljoonaa ihmistä! Syynä on eilinen paha myrsky, joka on kaatanut nurin mm. 22 suurjännitepylvästä. Osavaltion senaattori syyttää tapahtuneesta myös liikaa luottamasta ns. uusiutuviin, tuuli- ja aurinkoenergiaan:

http://santavuori.blogspot.fi/2016/09/koko-etela-a... .

Auttaisiko tämä tuulivoimahulluuteen Suomessakin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tämä tuulivoiman kiihkeimmissä vastustajissa aina jaksaa harmittaa. Eli vaikka osa kritiikistä onkin aiheellista joukkoon mahtuu liian paljon täysin posketonta materiaalia joka lähinnä heikentää esittäjän uskottavuutta. on vain hirveän vaikeaa ottaa ihan vakavissaan ihmisiä jotka puhuvat tuulivoiman takia räjähtelevistä kanoista tai syyttävät tuulivoimaa kun myrsky kaataa 22 suurjännitepylvästä. Yhtä hyvin voisi syyttää ydinvoimaa siitä, että meillä on viimeiset 8 vuotta ollut 1500 MW tuotannon vajaus koska olkiluoto 3. Tämä sentään oikeasti liittyy asiaan.

Tuulivoimassa on omat ongelmansa, eikö ne riitä? Toki asiallinen energiakeskustelu lähtisi siitä, että eri energiamuotojen ongelmat ja edut listattaisiin ja niitä vertailtaisiin kiihkottomasti. On nimittäin niin, ettei täysin harmittoimia energiantuotantotapoja ole lainkaan. Yksittäisen energiantuotantotavan haittoihin keskittyvä keskustelu ei oikeasti ole erityisen rakentavaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"...jotka puhuvat tuulivoiman takia räjähtelevistä kanoista..."

Itse asiassa en ole kuullut muiden kuin tuulivoiman kiihkeiden puolustajien puhuvan tuulivoiman takia räjähtelevistä kanoista. Jos sinulla Marko on tästä tarkempaa tietoa niin kertoisitko?

Tämä tässä juuri harmittaa kun keskustelua ei voi käydä niin kauan kuin ihan asiallisetkin kommentit typistetään olkiukoiksi. Tuulivoiman kritisoiminen johtaa somekeskustelussa yleenä pilkkakuoroon, ja vähintäänkin ne "tuulivoimavastustajat ovat eeppistä sakkia".

En ole vuosiin kuullut yhtään asiallista ja totuudenmukaisuuteen pyrkivää kommenttia, miksi tuulivoimaa pitäisi rakentaa ja tukea veromiljardeilla.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #20

Minä taas olen kuullut, että myrskyt lisääntyvät sen takia, että tuulivoimaloita otetaan käyttöön ilman, että tuulelle on rakennettu loppusijoituspaikkaa... :/

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #24

Saksalaiset sen keksivät – tuulivoimalan energia säilöön jättimäiseen kiukaaseen

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/sa...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #28

Hannu ; tuon kiuas-uutisen luettuani , naurun kyyneleet silmissäni, tarkistin ,ettei nyt vaan ole aprillipäivä.

Ei, ei, pojat ja tytöt siellä tuuliuskovaisissa : katsotte nyt joukolla eilisen Docventureksen :

http://yle.fi/aihe/docventures

"Riku Rantala: Kusetuksesta, kusettajista ja kusetetuksi tulemisesta"

Dokkarissa ei mainita tuulivoimaa, mutta uskon mielikuvituksenne yltävän yhdistämään tämän totaalisen kusetuksen nimeltään "Tuulivoima" dokkarissa esitetttyihin tapauksiin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #34

Kiuas on saunassa tarpeellinen, Hampuriin Elben rannalle siitä saa hyvän saunan, nyt pitää suomalaisten vaan myydä sitä saunan rakentamisen taitoa sinne missä sitä nyt kipeästi tarvittaisiin. Reeperbahnilta Sankt Paulin kaupunginosasta tulisi selänpesijät, ja rahaa tulisi kuin roskaa tuulivoiman energiavarastosta. Hampurissa oli muuten se Taaleritehtaan Honkajoen tuulivoimapuiston valvomo, ja hyvät tuotot tuli tyynelläkin ilmalla niin kauan kun alettiin sitä hiukan ihmettelemään, mutta ehkä se sähkö oli sitä kiuassähköä silloin jo.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #35

Energia-asiantuntija Antero Vartiahan voisi puurakentaa venäläisestä tuontipuusta ton kiukaan ympärille Löyly kakkosen. Saksassa ei tarvitsisi edes Pääkkösen kiukutella terassiluvista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"...eri energiamuotojen ongelmat ja edut listattaisiin ja niitä vertailtaisiin kiihkottomasti."

Olen käyttänyt alla olevaa keskustelunavausta aikaisemminkin kun on asia kerrallaan pahan kerran menossa pieleen;)

Tässä Tuula Pehu on onnistunut erinomaisesti tuomaan esiin tuulivoiman osalta ehkä suurimman ongelman nyky-yhteiskunnassa. Raha on sittenkin vain väline ja on kuitenkin toissijainen ongelma terveys- ja ympäristöongelmiin verrattuna. Tämän ovat Saksankin vihreät jo tajunneet ja ruvenneet vastustamaan tuulivoiman lisärakentamista. Tästä Suomessakin pitäisi keskustella!

[Tuula Pehun vastine Heini Jokisen kirjoitukseen Aamulehdessä 14.1.2013 muistuttamaan siitä miten asioihin voidaan suhtautua kevyesti ja nähdään vastustajat vain kehityksen jarruna.

”Heini Jokinen kirjoitti kepeään sävyyn tuulivoimaloiden ihmisille aihettavista haitoista. Jokainen valitsee tietysti oman tyylilajinsa. Meitä tuulipuiston tulevia naapureita ei kuitenkaan naurata.
Tämä vähättelevä asenne heijastelee myös energiateollisuuden asennetta paikallisten asukkaiden huolenaiheisiin. Tätä tukee omalta osaltaan kunnallisten päättäjien vähäinen kiinnostus paikallisdemokratian toteutumiseen tuulivoimarakentamisen suhteen.
Tuulivoimarakentamiselle on valitettavan tyypillistä, että niillä foorumeilla, joilla tuulivoimahankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta keskustellaan ja tehdään päätöksiä, ei pääsääntöisesti ole mukana paikallisten asukkaiden edustajia. Ainoastaan YVA-menettelyn yhteydessä asukkaita kuullaan, mutta kuulemisen vaikutukset jäävät yleensä laihoiksi. Kuitenkin paikalliset asukkaat ovat tuulivoimahankkeiden osapuolia siinä missä kunnalliset päättäjät, energiayhtiöt ja maanvuokraajatkin. Paikalliset asukkaat ovat yleensä se osapuoli, johon tuulivoimarakentamisen negatiiviset vaikutukset kohdistuvat ilman että he saavat mitään kompensaatiota menetyksilleen. Kunnalliset päättäjät puhuvat mielellään paikallisdemokratian tärkeydestä ja huomioon ottamisesta kaikessa päätöksenteossa, mutta tuulivoimarakentamisen kohdalla asiasta vaietaan lähes täysin.
Tuulivoiman käytön mallimaana pidetään yleisesti Tanskaa. Korostetaan että Tanskassa tuulivoiman käytöllä on laaja kansalaisten tuki takanaan. Näin aikaisemmin olikin. Syitä on useita. Tuulivoiman käyttöönoton alkuvaiheessa tuulivoimalat olivat huomattavasti pienempiä kuin nykyiset megavoimalat, paikalliset asukkaat olivat usein tuulivoimaloiden osakkaita ja mikä tärkeintä, paikalliset asukkaat olivat tuulivoimahankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana aivan hankkeiden alkuvaiheesta asti. Mm. tuulivoimaloiden sijoittamisen suunnittelussa asukkaat olivat vahvasti mukana.
Tilanne Tanskassa on kuitenkin viime aikoina muuttunut. Nyt myös Tanskassa suuret kansainväliset energiayhtiöt ovat enenevässä määrin valtaamassa markkinoita. Myös voimaloiden koko ja sen myötä niiden vaikutukset paikallisiin asukkaisiin ja ympäristöön ovat lisääntyneet. Samalla paikallisten asukkaiden osallisuus hankkeiden toteutukseen on huomattavasti vähentynyt. Seurauksena on viime aikoina ollutkin paikallisten asukkaiden järjestäytyneen tuulivoimavastustuksen voimakas lisääntyminen erityisesi mantereelle rakennettavaa tuulivoimaa kohtaan. Suuri kansainvälinen energiayhtiö Dong Energy onkin hiljattain päättänyt olla rakentamatta tuulivoimaa mantereelle Tanskassa paikallisten asukkaiden voimakkaan vastustuksen vuoksi.
Ilmiö ei ulotu ainoastaan Tanskaan. Muissa Euroopan maissa kuten Saksassa, Ruotsissa ja erityisesti Englannissa ja Skotlannissa, on syntynyt samanlaisia järjestäytyneitä vastusta kuin Tanskassakin. Vastustus kohdistuu erityisesti viime vuosina yleistyneisiin suuriin megavoimaloihin. Kaikki nämä ovat maita, joissa tuulivoimarakentamisesta on pitkäaikaisempaa ja laajempaa kokemusta kuin Suomessa. Kansalaiset eivät siis ole tottuneet tuulivoimaloihin niin kuin usein tuulivoimarakentajat puolustautuvat.
Suomessa viime aikoina lanseerattu hokema `Suomi on tuulivoimarakentamisen kehitysmaa´ tulisi nähdä positiivisena asiana. Seuraamalla muiden maiden kehitystä alalla Suomi voisi vielä välttää tekemästä niitä samoja virheitä, joista muissa maissa nyt kärsitään. Tärkein asia olisi, että paikalliset asukkaat nähtäisiin hankkeiden todellisina osapuolina eikä pelkkänä ikävänä hidasteena tuulivoimarakentamiselle. Näin valituksetkin jäisivät huomattavasti vähemmälle.]
Tuula Pehu

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoimassa on omat ongelmat, ja niitä on yli ihmisten sietorajan. Eikö se riitä?
Tämä tuulivoima on jo liian iso yksittäinen piikki kaiken muun sähköntuotannon haittana Suomessa, muutama päivä taaksepäin tuulivoimasta ansionsa saavat iloitsivat Rauli myrskyn tuotosta, kun myrskyn tuoma sähkön määrä ylitti muutaman tunnin ajan viikonloppuna yhden Olkiluodon ydinreaktorin tehon, myrsky katkoi kyllä n. 200000 taloudessa kuluttajalta sähköt. Viikonloppuna ei sitä tuulivoimaa olisi tarvittu mihinkään.

Kts. tarkemmin mitä tuulivoima tuottaa.
http://www.maatuuli.fi/tuulienergia-2/

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Marko : en ole täällä edistämässä ydin, hiili, kaasu, turve..jne ..voimaa.

Yritän kaikella sillä n. neljän vuosikymmenen kokemuksella sähköstä valistaa siitä teknisestä ei poliittisesta faktasta, että tuulivoimalla ei voi korvata mitään muuta voimaa : kaasuvoimalla voi korvata ydinvoimaa, hiilivoimalla voi korvata turve voimaa jne.., mutta tämä sattumavoima ei korvaa mitään muuta tuotantomuotoa, ikävä kyllä, vaikka me kaikki niin kovasti sitä tietenkin toivoisimme.

" Se mikä tuulivoiman kiihkeimissä puolustajissa aina jaksaa harmittaa" on , että kun tuo tuon teknisen ei poliittisen totuuden esiin, on milloin pro ydinvoima , pro hiilivoima jne..

Kun samassa kontekstissa puhuu tuulivoimasta muiden voimien kanssa , on se iljetttävää älyllistä laiskuutta ja populismia.

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomen suurin syöttötariffituen rohmuaja on Tuuliwatti Oy, yhtiö on perustettu 2500 euron pääomalla, vuoden 2015 tiedoissa työntekijöitä ei ole ilmoitettu olevan yhtään.
Liikevaihto: 70,2 milj. €
Liikevoitto: 58,9 %
Nettotulos: 45,2 %
Sijoitetun pääoman tuotto: 16,0 %

Tuuliwatti-yhtiö on perustettu 2009, S-ryhmä suurimpana omistajana.
Halpuutus kampanjaa on mainostettu mm. tuulisähkön käytöllä, S-ryhmä kertoo oman tuulisähkön tuotannon riittävän n. puoleen oman kulutuksen määrään.
Syöttötariffitukea yhtiö sai hieman vajaat 57 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuo kertoo vain siitä mitä Konttinen kirjoitti edellä, että jos tuulifirmoja velvoitettaisiin järjestämään myös korvaus- ja tasausvoiman sekä rakentamaan siirtoyhteydet itse, yhtäkään tuulivoimalaa ei tänne rakennettaisi.

Niin järjettömästä energiamuodosta on kysymys.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Aina kun puhutaan kannattavuudesta, pitää kysyä kenelle jokin toiminta on kannattavaa ja kenelle ei. Yhden tahon tulot ovat aina toisen tahon menoja, jos rahavirroista puhutaan.

Toinen mielessä pidettävä seikka on se, että taloudellinen kannattavuus ei ole sama kuin energiataloudellinen kannattavuus. Energiataloudellisen laskelman mukaan tuulivoimala maksaa itsensä takaisin noin puolessa vuodessa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoiman miljardimoka voi saada jatkoa – Kuinka iso lasku tällä kertaa?

http://m.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/kommentti...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Totta, tuo energiataloudellinen laskelma tarkoittaa sitä, että tuulivoimalaa pitää pyörittää ensin puoli vuotta, että se energia, fossiilinen, joka on käytetty tuulivoimalan valmistamiseen ja pystyttämiseen olisi tuulivoimalalla muutettu sähköksi. Energiatase olisi tältä osin tasapainossa.

Vasta puolen vuoden pyörittämisen jälkeen tuulivoimala tuottaa päästötöntä energiaa.

Laskelma oli tehty 35% kapasiteetin käyttöasteella, johon voimala pääsee ehkä ensimmäisenä toimintavuotena. Saksassa tuulivoimaloiden keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste on pudonnut 16%:iin. Eli tuo laskelma muuttuu, pitääkin pyörittää yhden vuoden, jotta energiatase on tasapainossa.

Tuulivoimalan taloudellinen elinikä on noin 12 vuotta.

Moni asia on noin niinkuin niihin tarkemmin perehtyy.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Kiitoksia hyvistä kommenteista ja keskustelusta! Minulla ei ole valitettavasti nyt aikaa kommentoida sen enempää, mutta palaan asiaan viimeistään tulevalla viikolla, jos muistini ei petä:)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset