*

Kitinää Näläkämaasta ..mitäpä se hyvejää..

Suomi on matkalla kohti väestökatastrofia

Meille on vuosikausia kerrottu siitä, kuinka väestö ikääntyy ja kuinka se on yksi suurimmista haasteista, joita yhteiskuntamme kohtaa. Väite on myös totta, sillä tilanne vähentää yhtä aikaa työvoimaa ja siten potentiaalisten nettomaksajien määrää, leikkaa talouskasvua sekä lisää julkisen sektorin menoja. Usein väitteen kanssa valitetaan saman hengenvetoon alentunutta syntyvyyttä ikään kuin aikamme ilmiönä, mutta silloin ollaan jo hiukan hakoteillä.

Nimittäin suurten ikäluokkien ollessa lastenhankintaiässä syntyvyys naista kohden saavutti historiamme pohjalukeman. Näin kävi jo 1970-luvun alussa.  Lastenhankintaiässä olleita oli tuolloin paljon enemmän kuin nykyään, mutta tästä huolimatta syntyneiden määrä putosi yli 40 vuodeksi kutakuinkin tasolle 60 000 +/-5000.  Syntyvyys siis nousi naista kohden notkahduksen jälkeen ja saavutti sellaisen tason, joka yhdessä positiiviseksi kääntyneen nettomaahanmuuton kanssa riitti siihen, ettei väkilukumme kääntynyt laskuun jo 1980-luvulla, kuten pelättiin vaan se on jatkanut kasvuaan näihin päiviin saakka.

Vaikka keskimääräiset ikäluokat ovat hiukan pienentyneet, niin syntyneiden määrä on Suomessa pysynyt siis verrattain vakaana toisin kuin suurimmassa osassa Eurooppaa. Esimerkiksi Italiassa syntyvyys on laskenut noin 50 vuotta, Saksassa kuolleisuus ylittää syntyvyyden kuusinumeroisesti – enemmän kuin Venäjällä muuten – ja suurimmassa osassa Eurooppaa ollaan tilanteessa, joka muistuttaa hidastettua mustaa surmaa jokaisen seuraavan sukupolven ollessa kymmeniä prosentteja edellistä pienempiä. Monissa maissa tämä koskee erityisesti äidinkieleltään valtaväestöön kuuluvaa väestönosaa, jonka määrä on kääntynyt laskuun aikapäiviä sitten esimerkiksi juurikin Saksassa ja Venäjällä. Ja nyt näyttää sille, että Suomikin on tullut tuohon pisteeseen.

Syy siihen, miksi me emme ole tähän asti sukeltaneet väestökatastrofin syövereihin selittyy monilla seikoilla, mutta karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että kolme nousee ylitse muiden. Ensinnäkin Suomessa kaikista haasteista huolimatta naisten on ollut mahdollista valita ura ja lapset. Tätä ovat tukeneet kaksi tekijää, joita ilman se ei olisi ollut mahdollista. Ne ovat miehet, jotka ovat maassamme ottaneet aiempaa suuremman roolin kodin ja lapsiperheen arjen pyörittämisestä sekä avokätinen hyvinvointivaltio, joka on palveluillaan ja tulonsiirroillaan helpottanut niin perheiden taloudellista asemaa tulonsiirroilla kuin tarjonnut laajasti lapsiperheen tarvitsemia julkisia palveluita.

Nyt tilanne on muuttumassa.

Yleinen taloustilanne on heikentänyt perheen perustamisen edellytyksiä kaikissa ikäluokissa, mutta kaikkein karuin tilanne on juuri heillä, joiden varassa lasten hankinta käytännössä on. Niin työllisyysasteella kuin toimeentulolla mitattuna nuoret aikuiset ovat kärsineet kuluvalla vuosikymmenellä kaikkein eniten. Itse asiassa he ovat maassamme ainoa ikäluokka, jonka toimeentulo on merkittävästi heikentynyt kokonaisuutena. Jo yksin tämän seuraukset ovat vakavia ja osaltaan tämä selittää sen, miksi syntyvyys on laskenut meillä jo useita vuosia. Taloudellinen kurimus on oma lukunsa, mutta samaan aikaan olemme nähneet, kuinka julkinen valta lyö jo lyötyjä. Lapsiperheiden tukia leikataan, päivähoito-oikeutta rajataan, terveydenhuolto- ja päivähoitomaksuja korotetaan ja niin edelleen. Lasten tuleviin korkeakoulumenoihinkin pitää alkaa varautua heti heidän syntymästään alkaen, mikäli mielii säästää kylliksi. Nämä kaikki tekijät lisäävät vanhemmuuden riskejä, kustannuksia ja kannustavat siihen, ettei lapsia hankita. Samoin ne uhkaavat romuttaa uran ja lasten yhdistämisen mahdollisuuden naisilta pakottaen heidät tosiasiallisesti valitsemaan kahden välillä. Tasa-arvon etenemisestä huolimatta valintapaine kohdistuu edelleen juuri heihin.

Eniten tästä kärsii jo ennestään veroraipalla vereslihalle ruoskittu keskiluokka, sillä sosiaaliturvan varassa eläviä muutokset eivät pahemmin kosketa (mitä nyt syventävät kannustinloukkuja ja polkevat maahan, kun edes kohtuupalkkaista työtä ei kannata ottaa vastaan ja koulutusmahdollisuuksia rajataan) ja vauraille nämä muutokset eivät merkitse juuri mitään. Näillä ratkaisuilla olemme matkalla kohti yhteiskuntaa, jossa lasten hankinnasta tulee enenevässä määrin sosiaaliturvan varassa elävien ja rikkaiden harrastus samalla, kun kasvava joukko lapsia hankkivia naisia huomaa olevansa nyrkin ja hellan välin sijaan jumissa kannustinloukussa kotona. Jos kehitystä ei pysäytetä, ei voi sanoa muuta kuin tervetuloa menneisyyteen. Samalla maamme tulee syöksymään kohti demografista romahdusta, joka on jo todellisuutta suuressa osassa Eurooppaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä kirjoitus ja varmasti monin osin asia on juuri noin, kuten blogisti toteaa. Esimerkkinä elävästä elämästä, vaikkapa nykyään töihin pyrkivien nuorten mahdollisuudet lasten tekoon ja omaan elämään. Näihin ei nykynuorilla ole varaa.

Ihan tavallisen nuoren parin tarinaa: Omaa asuntoa ei vieläkään ole, kun ei rahat riitä sen vuokraamiseen. Asuntosäästämisestäkään ei siis voi edes haaveilla. Molemmilla on töitä. Toisella nk. Harjoittelupaikka, josta ei tietenkään makseta palkkaa ja toisella on nk. 0 soppari. Tunteja saattaa kyllä tulla. Jopa 30 viikossa. Mutta pääosin eletään faijan ja yhteiskunnan tuella. Tosi fiksua ja kannustavaa. Molemmilla olisi kuitenkin ammatillista osaamista ja koulutustakin takana riittävästi.

Kummallakin nuorella on kova hinku perustaa perhe, laittaa oma koti ja tehdä vaikka sinne pankkiin hieman velkaa. Huonekaluja ja kaikkea tavaraa olisi hyvä saada hankituksi. Kulutustahan tarvitaan Suomen saamiseksi jaloilleen, mutta kulutuksen ei vaan anneta tapahtua ainakaan näiden nuorten toimesta. Nuorten sijaan työpaikoissa on ' osaavia 'ja myös jo kaiken hankkineita kuuskymppisiä, jotka voisivat jo aivan hyvin antaa tilaa uusille tuulille ja uudelle nälkäiselle sukupolvelle. Vaan kun ei. Kaikin keinoin koitetaan pitää nuoret poissa duunista ja ne vanhat sisällä. Kuitenkin samaan aikaan myönnetään kaikkialla, että työpaikkojen määrä ei enää kasva. Pikemminkin päinvastoin.

Nuorisotyöttömyyden välittömän korjaamisen asemasta jopa Martti Ahtisaari kohkaa, että maahan on saatava työvoima ja ikääntymisvajetta korjaamaan maksullista ja yhteiskunnan lompakolle käyvää väkeä 20.000 - 30.000 h. Vuodessa. ( kielitaidotonta, kouluttamatonta ja useimmiten ovat vielä täysin vieraasta kulttuurista ) Nämä halutut tulijat ovat sitten, jossain vaiheessa, suoraan hidastamassa maan omien nuorten työhönpääsymahdollisuuksia.

Mihin on kadonnut järki ja pitääkö Suomessa vielä kadottaa yksi sukupolvi sossun hoidettavaksi ?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ihan kuin olisin noita selityksiä lukenut aikaisemminkin vuosikymmenien kuluessa.
Oletko kuullut että Suomessa on työttömiä jotain 400.000? Perheenjäsenineen yli miljoona joutavaa ja tarpeetonta ihmistä! Aikaisemmin tällainen liikaväestö pääsi muuttamaan Amerikkaan ja Ruotsiin. Enää ei ole sitä mahdollisuutta.
Ns. väestökatastrofi on Suomen onni. Nykyisistä nuoristakin suuri osa on tarpeettomia ja työttömiä. Ei heitä tarvita lisää.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Kannattaa perehtyä taloustieteeseen ja vähän myös väestötilanteen vaikutuksiin...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kyllä Suomessa syntyvyys on laskenut kun kymmenen vuotta sitten naistakohden syntyi 2.3 lasta ja nykyään naistakohden syntyy enään 1.7 lasta. jotta Suomessa syntyvyys ja kuolleisuus menisi tasan pitäisi naistakohden syntyä 3.2 lasta, tai syntyvyyden lasku näkyy väestön pienenemisenä. Tietty ollaan nyt saatu paikkausta pakolaisista ja muusta maahanmuutosta. Lisäksi on muistettava että perhe ja varsinkin lapset ovat kaikille kotitalouksielle taloudellinen taakka ja suuri riski eikä riski sillä voi syntyä yllättäviä menoja.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Nämä lukemat eivät pidä alkuunkaan paikkaansa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Nuo lukemat oli neljävuotta sitten koulukirjassa.

Jukka Laine

Eläkepommi iski mutta ei siitä kukaan puhu. Eilenkin meidän puoluejohtajat puhuivat paljon mutta sanoivat vähän. Eläköityminen ja siitä seuraavat menopaineet ovat nostaneet verotusta ja esim. eläkemaksuja mikä heikentää kilpailukykyä ja ostovoimaa mikä kurjistaa talouden. Kun ei keskustella rehellisesti ja tunnusteta ongelmaa niin seurauksena tulee olemaan talouskatastrofi.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Niin. Suurin ikäluokka(1947) on jo eläkkeellä/haudassa. Kuitenkin sote-menoista suurin osaa tulee aivan loppumetreillä ja kun sen yhdistää siihen, että syntyvyys tasaantui vasta 1970-luvun alussa, niin kustannuspaine kasvaa ainakin 2030-luvulle asti.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Sotienjälkeiset sukupolvet menevät seuraavasti:

Suurella ikäluokalla tarkoitetaan 2. maailmansodan ja X-sukupolven välillä syntyneitä ihmisiä eli 1944-1959 syntyneitä.

X-sukupolveen kuuluu 1960-1979 syntyneet, he ovat nyt keski-ikäisiä suurimmaltaosin.

Y-sukupolveen kuuluu 1980-1995 syntyneet, jotka ovat tämänhetken työikäluokat mutta joutuvat maksamaan 90-luvun laman.

1996-1999 syntyneitä ei lueta mihinkään sukupolveen, heistä puhutaan kuitenkin menetettynä sukupolvena, nolla sukupolvena, muuli sukupolvena ja roska sukupolvena.

Z-sukupolveen kuuluu 2000-2009 syntyneet jotka ovat kasvaneet toknologisessa yltäkylläisyydessä.

Nyt on meneillään alfa-sukupolvi joka on tähänastisista sukupolvista pienilukuisin.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Väestön pitää kasvaa, jotta eläkeläiset saadaan elätettyä ja talouden velkapyramidi pysyy pystyssä.
Väestön pieneneminen ei olisi muuten ongelma sinällään, ihan tervetullutta oikeastaan.

Epävarmuus on vielä taloudellista tilaakin pahempi juttu. Huonoja aikoja ja matalampaa elintasoa voi sietää kun tietää, että jossain vaiheessa paranee, mutta kun parempaa ei ole näköpiirissä.

Jonkinlainen tabu on vanhempien työssäkäynnin ja asenteiden merkitys lasten kasvamiseen ja asenteisiin. Esimerkistä se lähtee. Varmasti parempi kun vanhemmat käyvät töissä tai aktiivisesti hakevat/pyrkivät työllistymään. Toisaalta työttömillä on enemmän aikaa lapsilleen.

Afrikan ja Lähi-Idän maahanmuuttajien syntyvyyspiikin tulokset alkavat vasta näkyä, ei tullut tulevaisuuden toivoja.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minusta suurten ikäluokkien pitää vaan syödä se myrkky, minkä ovat keittäneet. Tällainen yhteiskunta ei ole kestävä toki muutenkaan, sillä kukaan ei oikeastaan tarvitse lapsia, heillä ei ole mitään käytännöllistä, ideologista tai uskonnollista asemaa. Silloin kun jollekin ei koeta tarvetta, sen prioriteetti ihmisen elämässä pienenee. Toisaalta, jonkin biologisen imperatiivin voi ajaa yli yhdellä lapsella tai vaikka lemmikeillä.

Yhtälö, jossa samaan aikaan kaikki ovat töissä ja pitävät 3-5 lapsen perheitä on mahdoton. 5 lapsen kohdalla täytyy tehdä hirveästi rahaa, tai sitten kannattaa lopettaa työt kokonaan tai vanhempien muuttaa eri osoitteisiin.

Maahanmuuttajissa on se ongelma, että jos heidän perhekokonsa on 5- 10 lasta, siitä ei ilman "suunnittelua" nainen lähde töihin. Jos ja kun ei mieskään, niin mitään yhteiskunnan selkärankaa heistä ei tule. Ja jos heidän jälkeläisistään tulee, ongelma vain oikeastaan siirtyy eteenpäin. Tämän yhteiskunnan arvot(tomuus) lopulta johtaa väistämättä romahdukseen.

Ongelmien eteenpäin siirtäminen muille on yksiselitteisesti pelkurin toimintaa. Onneksemme sekään ei ole tässä yhteiskunnassa pahe, vaan siitä puhutaan paikoin jopa "maalaisjärkenä".

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Suomen syntyvyyden alamittaisuus suhteessa muihin pohjoismaihin johtuu juomisesta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Voisi luulla että juominen lisäisi syntyvyyttä tainainakin abortteja.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ei lisää. Esim juopottelevien perheiden lapset eivät halua itse lapsia. Naiset eivät halua epäluotettavia isiä lapsilleen. Alkoholi alentaa testost.tasoa ja heikentää suorituakykyä ja aiheuttaa impotenssia ja fas-vaurioita.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Tilastot eivät tue väitettäsi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Sini, minä olen juopotellutkin jå minulla on kuusi lasta, riippuu tieten juopottelunmäärästä, montako lastasta on sinulla ?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Muissa pohjoismaissa juodaan enemmän kuin Suomessa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

#15 #17
Suomessa juodaan suurinpiirtein yhtä paljon kuin muissakin pohjoismaissa mutta kuitenkin enemmän kuin Keski-Euroopassa ja humalan hakuisemmin kuin Etelä-Euroopassa. Näin povattiin joitainvuosia sitten Ylen Kuningaskuluttaja ohjelmassa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Suomessa syntyvyys on 1.8, ei juuri eroa muihin Pohjoismaihin: https://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bnc...

Lisää tukea lapsiperheille, niin tuo voisi nousta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ja perheystävällinen ilmapiiri ja isyyden tukeminen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Taloudellisessa mielessä syntyvyyttä suurempi ongelma on työllisten määrä ja se on Suomessa surkeampi muihin pohjoismaihin verrattuna koska tumpelot poliitikkomme menivät valitsemaan euron.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Taloudellisessa mielessä moni talousasia on montaa ei vain talousasiaa tärkeämpi.
Työttömyys jaalhainen syntyvyys ovat saman näköalattomuuden oireita.Parantunut työllisyystilanne näkyisi heti kasvavana syntyvyytenä.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Työllisyystasot heittelee nopeasti, syntyvyyden vaikutukset heijastuvat sukupolvia.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Suomen asukastiheys per km^2 paranee huomattavasti, kun yhtälöstä poistetaan kansallispuistot, suoalueet, vesialueet, talousmetsät, porolaitumet, erämaat, saastuneet maapohjat jne.

Huoli väestömäärän vähenemisestä ei ole yhteiskunnallinen vaan finanssipoliittinen.

Pienentynyt yhteiskunta asuu pienemmällä alueella, kuormittaen vähemmän luontoa. Pääomasijoittajalle se on persnettoa. Siksi väestönkasvua, vaikka väkisin.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kenen etu on pitää maassa miljoonainen työttömien ja heidän jälkeläistensä joukko?

Eikö ole inhimillisesti hyvä juttu että heidän määrnsä vähenee yntyvyyden pienenemisenä?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Miten estää työttömiä lisääntymästä edes vahingossa? Maasta karkoitus, Pakkosterilointia vai eutanasia velvoite? Tai jotain muuta? Enään vain pari askelta ja Suomessa kohdellaan työttömiä kuin juutalaisia Natsi-Saksassa. En pahalla mutta haluan kuitenkin varoittaa mihin suuntaan asenneilma Suomessa on menossa.

Petteri Hiienkoski

Olen pitkälti samoilla linjoilla blogistin kanssa.

"Nimittäin suurten ikäluokkien ollessa lastenhankintaiässä syntyvyys naista kohden saavutti historiamme pohjalukeman. Näin kävi jo 1970-luvun alussa. Lastenhankintaiässä olleita oli tuolloin paljon enemmän kuin nykyään, mutta tästä huolimatta syntyneiden määrä putosi yli 40 vuodeksi kutakuinkin tasolle 60 000 +/-5000."

Tuohon 1970-luvun alkuun ajoittuu vapaa abortti ja perhearvojen rapautuminen seurauksena seksuaalivallankumouksesta ja -moraalin höllentymisestä. Raskaudenkeskeytyksiä on sen jälkeen tehty 400 000 - 500 000.

Määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuosina noin 9 000 - 10 000 ihmisalkion vuositasolle. Olettavasti yleinen tietoisuus siitä, että sikiö on syntymätön ihmisen alku, jolla on oma elämä sydänäänineen, on kasvanut myös teknisten laitteiden, kuten ultraäänikuvien yleistymisen takia.

Tällä hetkellä keskeisimpiä, ellei keskeisin, perheen perustamista ja lasten kasvattamisedellytyksiä jarruttava tekijä epäilemättä on heikot työllisyysnäkymät ja pätkätyöläisyys! Ellei perheen elättämiselle ole taloudellisia edellytyksiä, se epäilemättä hillitsee lapsimäärää rajusti.

Tarvitaan lisää uusia työpaikkoja, kuten on tapana sanoa, vaikka poliittisen vallan toimet eivät siihen näyttäisi luovan riittäviä kannustimia. Työelämää pitäisi uudistaa vastaamaan tämän ajan vaatimuksia. Työ- ja toimeentulokysymystä, perusturvan ja verotusjärjestelmän uudistamista tulee tarkastella ennakkoluulottomasti myös demografiselta kannalta ottaen huomioon työelämän muuttuminen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset