*

Kitinää Näläkämaasta ..mitäpä se hyvejää..

Venäjä ei ole Neuvostoliitto

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näyttää herättäneen monet länsimaissa pohtimaan sitä, että onko edessä uusi kylmän sodan aikakausi ja pitkäkestoinen vastakkainasettelu Moskovan valtiaiden ja lännen välillä, kun Venäjän koetaan palaavan neuvostoaikaan niin sanoissa kuin teoissaankin. Voi olla että suhteiden normalisoitumiseen menee kauan ja voi olla, että näemme monia ikäviä vaiheita ennen kuin tilanne rauhoittuu, mutta jos jokin asia on varma, niin se ettei Venäjä ole Neuvostoliitto.  Kun Venäjän uhoa ja sitä eri syistä tukevien/ymmärtävien/pelkäävien tahojen nyökkäilyä seuraa, saattaa todellisuus hämärtyä ja asioiden laittaminen oikeisiin mittasuhteisiin unohtuu. Neuvostoliiton ja lännen vastakkainasettelu kesti vuosikymmeniä, mutta millään säädyllisellä mittarilla katsottuna, Venäjä ei paini lähimainkaan samassa sarjassa. 


Kun Neuvostoliitto romahti, maan väkiluku oli noin 290 miljoonaa ja tukevasti kasvussa. Imperiumiin kuuluvissa itäisen Euroopan maissa asui lisäksi vielä yli 100 miljoonaa ihmistä. Nyky-Venäjällä ei ole imperiumia. Sellaisen menetystä eivät korvaa vaihtelevan vaikeat suhteet Keski-Aasian suunnalla ja Valko-Venäjän kanssa. Maan väkiluku on noin puolet Neuvostoliiton väkiluvusta ja vaikka miljoonat venäläiset ovat muuttaneet takaisin alueilta, joille väestöä siirtyi (ja siirrettiin) neuvostoaikana, putosi etnisten itäslaavien määrä vuosina 1989 - 2010 yli kymmenellä miljoonalla. Venäjän kaukoitä on pian tyhjää täynnä. Yksinkertainen tosiasia on, että aito suurvalta tarvitsee merkittävän väestöpohjan. Mikä tahansa maa joka haluaa ylläpitää itseään, tarvitsee vakaan väestöpohjan. Venäjän osalta ratkaisun hetket ovat nyt, mutta maa tuhlaa voimavaransa käsittämättömän typerästi tilanteessa, jossa väestökriisin ratkaisemisen viimeiset hetket ovat käsillä. 

Väestöpohjan ohella imperiumi tarvitsee toimivan talouden, jonka varaan kaiken muun voi rakentaa.  Tehottomuudestaan huolimatta Neuvostoliiton talous oli suuri ja kokonaisuutta tuki myös maan imperiumi, sillä satelliittivaltiot olivat osa samaa talousjärjestelmää. Vuoteen 1988 saakka kyseessä oli maailman toiseksi suurin talous. Sen sijaan jos nyky-Venäjä olisi Euroopan Unionin jäsen, se olisi taloudeltaan neljänneksi, tai viidenneksi suurin jäsenmaa. Globaalissa vertailussa maa ei ole pian enää edes kymmenen suurimman talouden joukossa. Venäjän osuus maailma teollisuustuotannosta on valtavista luonnonvaroista huolimatta murto-osa Neuvostoliiton aikaisesta. 

Rosstatin tietojen perusteella maa elää tällä hetkellä samaa vauhtia yli varojensa kuin Neuvostoliitto viimeisinä vuosinaan. Asevarustelu nielee vähistä varoista yhä suuremman osan. Viime vuonna maa käytti bruttokansantuotteestaan vajaat 5 % varustelumenoihin, jos uskomme virallisia tilastoja. Rosstatin lukemien perusteella kuluvan vuoden alku on mennyt tukevasti yli kymmenen prosentin luokassa. Jos kyse olisi vauraasta maasta, niin ensimmäinen lukema olisi vielä siedettävä. Kyse on kuitenkin varustelusta tilaneessa, jossa yhteiskunnan perusinfrastruktuuri on laiminlyöty ja talous perustuu raaka-aineiden tuottamiseen muutaman teollisuusalan vielä jotenkuten porskuttaessa muun maailman tahdissa.

Yksinkertaisesti sanoen Venäjällä ei ole taloudellisia edellytyksiä nousta globaaliksi suurvallaksi. Edes nykyisen kaltaista varusteluohjelmaa se ei pysty viemään läpi kurjistamatta valtavasti tavallisen kansan elämää. Esimakua tulevasta olemme toki saaneetkin jo. Uuden sukupolven hävittäjien tilauskirjasta napsaistiin juuri suurin osa pois ja koneita suunnitellaan hankittavan ensimmäisessä vaiheessa vain laivueen verran. Joillakin telakoilla ollaan tenkkapoo-tilanteessa, kun ulkomaisia komponentteja ei saadakaan, samanlaisia ongelmia on myös energiasektorilla. Syöpäpotilaiden mahdollisuudet saada hoitoa ovat heikentyneet voimakkaasti. Palkkojen maksussa alkaa olla samanlaisia viiveitä kuin Putinin kautta ennen ja tällä hetkellä ihmisten ostovoima romahtaa vauhdilla, jollaista on viimeksi koettu 1999 kriisin aikaan. Näillä eväillä ei suurvaltaa rakenneta, vaan ainoa kysymys koskee sitä, kuinka kauan maa voi ylläpitää sotataloutta. Pettääkö talous vai kansalaisten kärsivällisyys ensin? Kansalliskiihkoa lietsomalla ja ulkoisia vihollisia etsimällä, voidaan väistämättömän kohtaamista pitkittää, mutta ennemmin tai myöhemmin edessä on totuuden hetki.


Toisin sanoen Venäjällä ei ole edellytyksiä sellaiseen toimintaan, johon Neuvostoliitto pystyi. Pahimmassa tapauksessa maa taantuu Kiinan energia- ja raaka-ainevarastoksi, mikä mahdollistaa putinistisen kleptokratian selviytymisen hamaan tulevaisuuteen saakka. Parhaassa tapauksessa näemme sen, kuinka tavalla tai toisella kansa sysää Putinin sivuun. Kyse on kuitenkin maasta, jonka asukkaat hankkiutuivat eroon niin keisarista kuin kommunitisesta diktatuuristakin. Tappamalla toisinajattelijoita ja lisäämällä valtiovallan kontrollia maan johtajat voivat yrittää hallita tilannetta. Todellisuudessa se vain kerryttää lisää painetta ja tekee muutoksesta potentiaalisesti vaarallisemman. Putinin hallinnon pahin vihollinen ovatkin sen omat lyhytnäköiset reaktiiviset toimenpiteet, joilla maata ohjataan kriisistä kriisiin ilman todellista strategiaa, jonka avulla maa saataisiin taas jaloilleen. Pitää vain toivoa, että yhtäläisyydet menneisyyden autoritäärisiin kansallismielisiin hallintoihin jäävät mahdollisimman vähiin, sillä muuten maa on hetkenä minä hyvänsä tilanteessa, jossa sota ulkopuolisia vastaan voidaan nähdä keinona ratkaista omat sisäiset ongelmat. Kansalliskiihkoinen  sota voisi vielä hetkeksi kiinnittää ihmisten huomion toisaalle ja yhteinen kansallinen uhrikokemus voisi vahvistaa kykyä kestää vaikeuksia, jotka Kremlin vastuuton politiikka on tuonut venäläisten kestettäväksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ei mitään lisättävää, kirjoitat täyttä asiaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Venäjä ei ole Neuvostoliitto", mutta varsinkin pienten naapurimaidensa näkökulmasta se käyttäytyy kuten Neuvostoliitto.

"... Venäjällä ei ole taloudellisia edellytyksiä nousta globaaliksi suurvallaksi", mutta, jälleen naapurin vinkkelistä, se on aivan tarpeeksi mahtava jo nyt.

"... mahdollistaa putinistisen kleptokratian selviytymisen hamaan tulevaisuuteen saakka." Sanos muuta. Putinismia on luvassa meidän ajallemme, joten Suomen roolina on järkevä mukautuminen. Toinen jalka EU:n laiturilla, toinen Venäjän keikkuvassa veneessä. Toivottavasti ei tarvitse harjoitella spagaatia kovassa aallokossa!

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Tottakai.Lisäksi Venäjä katsoo lähiulkomaiden aseman olevan muutenkin hiukan erilainen..

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ajatus toimimisesta Moskovan eteentyönnettynä puolustusasemana ei ole varsinaisesti miellyttävä. Toisaalta siinä roolissa Suomi toimi 40-luvun lopulta 90-luvun alkuun, ja tase jäi plussan puolelle. No, tyylipisteitä ei aina varsinkaan lännestä ropissut, mutta eipä ole Kremlkään kihlakunnanoikeus.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo Vastaus kommenttiin #7

Jospa Kremlin korttitalo nyt romahtaa sopivan vauhdikkaasti, niin päästään taas rakentamaan järkeviä suhteita.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #8

Toivoa sopii että mahdollinen romahdus tapahtuu sisäänpäin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pikemminkin Venäjä muistuttaa tietyssä mielessä Natsi-Saksaa:

Historia toistaa itseään?
Turun Sanomat Lukijan kolumni 7.1.2015

Norssin historian opettaja Olli Miettinen sanoi usein, että historia on nykyisyyden avain. Vain tuntemalla menneisyyden voimme ymmärtää nykyisyyttä.

Tämä väittämä tuli mieleeni lukiessani Panu Rajalan kirjoittamaa Olavi Paavolaisen elämäkertaa. Paavolainen (1903-1964) oli kohuttu kirjailija, toimittaja ja kulttuurivaikuttaja, joka tuli erityisen kuuluisaksi sota-ajan muistelmakirjastaan Synkkä yksinpuhelu. Hän kirjoitti myös teoksen matkastaan natsisaksaan 1930-luvun puolivälissä. Paavolainen kuunteli Hitlerin puheita kutsuvierasaitiosta kuuluisilla Nürnbergin puoluepäivillä. Hän ihaili univormuja ja jopa Hitlerin "neroutta", mutta ei toisaalta mennyt kritiikittä mukaan natsi-innostukseen, joka oli yleistä meilläkin.

Tämän päivän tapahtumia ajatellen on mielenkiintoista havaita, minkälaiseen hurmokseen valtakunnankansleri sai puoluepäivien väkijoukot. Hän korosti valtakunnan sotavoimia ja kansan yhtenäisyyttä sekä Saksan mahtavuutta. Vauhtia otettiin historiallis-uskonnollisista myyteistä. Tämä kaikki oli surutyötä ensimmäisessä maailmansodassa kärsityn tappion ja nöyryyttävien rauhanehtojen johdosta. Saksaa ei enää alistettaisi, pauhasi Hitler, jota ulkomailla monet pitivät koomisena hahmona. Paikan päällä jopa vasemmistolaishenkinen Paavolainen hurmaantui hetkeksi.

Saksa tarvitsi yhteishengen lujittamiseksi yhteisiä vihollisia. Sellaiset löydettiin: maan sisältä juutalaiset ja ulkopuolelta bolsevikit eli Neuvostoliitto. Tämän lietsonnan katkerat hedelmät me kaikki tunnemme.

Näyttää siltä, että Venäjällä on käynnissä hieman tätä muistuttava kehitysprosessi. Karismaattinen johtaja pitää voimakkaita puheita, joissa korostuvat sotavoimat ja ulkoiset viholliset. Aluevaltauksilla ja ilmatilaloukkauksilla korostetaan Venäjän voimaa. Vihollisia ovat Venäjää saartavat länsimaat, etunenässä USA ja Nato. Tukea otetaan maan loistavasta historiasta ja jopa uskonnon pyhyydestä. Tässäkin on kyseessä surutyö: Neuvostoliiton romahdus oli vuosisadan pahin valtiollinen katastrofi. Se vaatii revanssin.

Vaikka eroja kuvattujen ilmiöiden välillä onneksi on – esimerkiksi nykyinen ydinasepelote – myös yhtäläisyyksiä havaitsee huolestuttavassa määrin. Voimme vain toivoa, että järki voittaisi puolin ja toisin. Tässä suomalaistenkin keskeinen toivomus uudelle vuodelle 2015.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Olavi Paavolaisen Kolmannen valtakunnan vieraana on vaikuttava kirja.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Usein ihmetyttää tuo Venäjän nykyhallinnon pikkumaisuus, jolla myös jopa 1,5 - 5,5 -miljoonaisia pikkuvaltioita ja niiden rauhallisia ihmisiä kiusataan mitä mielikuvituksellisimmilla tempuilla, uhkauksilla ja häirinnällä kuin muinoin "Kosolan koulun välitunneilla"... :D

Räkättien ampuminen ilmakiväärillä ei tunnu riittävän, vaan pitää saada repiä muurahaisiltakin jalat irti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Putinin täytyy osoittaa, että Venäjällä on ulkoisia vihollisia. Näin hän pysyy kansan suosiossa ja vallan kahvassa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Joo, mutta kun ne pikkuvaltiot ovat myyneet sielunsa Nato-paholaiselle, joka siten etenee uhkaavasti kohti vapaata Venäjää! Moskovan näkökulmasta Nato on suvereeni olento, jolla on oma tahto ja pahat aikeet venäläisiä ja venäläisyyttä kohtaan. Viron se on jo hotkaissut, ja Suomen suhteen nuoleskelee huuliaan...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #17

Siinäpä Venäjän virallinen pelko, vaikka Putin on itse sanonut, että vain hullu ajattelee sotaa Venäjän ja Naton kesken.

Käyttäjän jorkkajaatinen kuva
Jorkka Jaatinen

Täytyyhän Puttiinin plakkarissa olla paksu lompsa kun se aikoo rakentaa kuulemma maailman suurimpia lentotukialuksia, ja maailman suurimpia ja tuhovoimaisimpia tankkeja (niitä, jotka sammui ja piti hinata pois punaiselta torilta paraatiharjoituksissa), ja maailman suurimpia pitkänmatkan pommikoneita yli 60 kpl, ja ja ja...

Mullon isoin

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ei niitä rahalla tehdä, vaan maaperästä löytyvillä mineraaleilla, mahtavien voimaloiden tuottamalla energialla ja urheiden kansalaisten työllä. Kapitalistit ovat rahan perään, mutta venäläisille riittää vapaus, ja sillä ei ole hintaa!

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Yhdessä paraatissa ohjuslavetti tulessa, sammutus kesti toista tuntia ja väki seurasi kadun toiselle puolella sammutustoimia, ei paniikkia havaittavissa, kova luotto kalustoon.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Onpas täällä taas olleet humoristit koolla:)

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Tapahtui Chitassa ,BUK/SAM-lavetin konehuone ilmiliekeissä. Venäjälläkin kuvataan näin pläjäyksiä ja lähetetään esim. Live -Leak-sivuille.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kysymyksessä varmaankin sammutusnäytös yleisölle.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Melkoiset madonluvut tuossa esitettiin Kremlin valtapiirille. Tottahan se oli enimmäkseen.

Venäläiset voivat kuitenkin tuntea ylpeyttä ja rehennellä valloituksillaan. Venäjä on kaikkien menetystensä jälkeenkin maailman ehdottomasti laajin valtakunta. Tsaarit levittivät siirtomaavaltaansa Aasian mantereelle Venäjän yhteyteen.

Venäjän siirtomaat olivat samalla mantereella eivätkä merten takana niin kuin Länsi-Euroopan kolonialistivalloilla. Siitäpä syystä Venäjä on pystynyt pitämään siirtomaansa koossa, vaikka Euroopan satelliittimaat menetettiinkin Gorbatshovin kaudella.

Jokainen valtakunta haikailee aikaa, jolloin se oli suurimmillaan. Niin Venäjäkin, vaikka se on yhä maailman laajin valtio. Siinä se vaara piilee.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset