Venäjä ei ole Neuvostoliitto

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näyttää herättäneen monet länsimaissa pohtimaan sitä, että onko edessä uusi kylmän sodan aikakausi ja pitkäkestoinen vastakkainasettelu Moskovan valtiaiden ja lännen välillä, kun Venäjän koetaan palaavan neuvostoaikaan niin sanoissa kuin teoissaankin. Voi olla että suhteiden normalisoitumiseen menee kauan ja voi olla, että näemme monia ikäviä vaiheita ennen kuin tilanne rauhoittuu, mutta jos jokin asia on varma, niin se ettei Venäjä ole Neuvostoliitto.  Kun Venäjän uhoa ja sitä eri syistä tukevien/ymmärtävien/pelkäävien tahojen nyökkäilyä seuraa, saattaa todellisuus hämärtyä ja asioiden laittaminen oikeisiin mittasuhteisiin unohtuu. Neuvostoliiton ja lännen vastakkainasettelu kesti vuosikymmeniä, mutta millään säädyllisellä mittarilla katsottuna, Venäjä ei paini lähimainkaan samassa sarjassa. 

Kun Neuvostoliitto romahti, maan väkiluku oli noin 290 miljoonaa ja tukevasti kasvussa. Imperiumiin kuuluvissa itäisen Euroopan maissa asui lisäksi vielä yli 100 miljoonaa ihmistä. Nyky-Venäjällä ei ole imperiumia. Sellaisen menetystä eivät korvaa vaihtelevan vaikeat suhteet Keski-Aasian suunnalla ja Valko-Venäjän kanssa. Maan väkiluku on noin puolet Neuvostoliiton väkiluvusta ja vaikka miljoonat venäläiset ovat muuttaneet takaisin alueilta, joille väestöä siirtyi (ja siirrettiin) neuvostoaikana, putosi etnisten itäslaavien määrä vuosina 1989 – 2010 yli kymmenellä miljoonalla. Venäjän kaukoitä on pian tyhjää täynnä. Yksinkertainen tosiasia on, että aito suurvalta tarvitsee merkittävän väestöpohjan. Mikä tahansa maa joka haluaa ylläpitää itseään, tarvitsee vakaan väestöpohjan. Venäjän osalta ratkaisun hetket ovat nyt, mutta maa tuhlaa voimavaransa käsittämättömän typerästi tilanteessa, jossa väestökriisin ratkaisemisen viimeiset hetket ovat käsillä. 

Väestöpohjan ohella imperiumi tarvitsee toimivan talouden, jonka varaan kaiken muun voi rakentaa.  Tehottomuudestaan huolimatta Neuvostoliiton talous oli suuri ja kokonaisuutta tuki myös maan imperiumi, sillä satelliittivaltiot olivat osa samaa talousjärjestelmää. Vuoteen 1988 saakka kyseessä oli maailman toiseksi suurin talous. Sen sijaan jos nyky-Venäjä olisi Euroopan Unionin jäsen, se olisi taloudeltaan neljänneksi, tai viidenneksi suurin jäsenmaa. Globaalissa vertailussa maa ei ole pian enää edes kymmenen suurimman talouden joukossa. Venäjän osuus maailma teollisuustuotannosta on valtavista luonnonvaroista huolimatta murto-osa Neuvostoliiton aikaisesta. 

Rosstatin tietojen perusteella maa elää tällä hetkellä samaa vauhtia yli varojensa kuin Neuvostoliitto viimeisinä vuosinaan. Asevarustelu nielee vähistä varoista yhä suuremman osan. Viime vuonna maa käytti bruttokansantuotteestaan vajaat 5 % varustelumenoihin, jos uskomme virallisia tilastoja. Rosstatin lukemien perusteella kuluvan vuoden alku on mennyt tukevasti yli kymmenen prosentin luokassa. Jos kyse olisi vauraasta maasta, niin ensimmäinen lukema olisi vielä siedettävä. Kyse on kuitenkin varustelusta tilaneessa, jossa yhteiskunnan perusinfrastruktuuri on laiminlyöty ja talous perustuu raaka-aineiden tuottamiseen muutaman teollisuusalan vielä jotenkuten porskuttaessa muun maailman tahdissa.

Yksinkertaisesti sanoen Venäjällä ei ole taloudellisia edellytyksiä nousta globaaliksi suurvallaksi. Edes nykyisen kaltaista varusteluohjelmaa se ei pysty viemään läpi kurjistamatta valtavasti tavallisen kansan elämää. Esimakua tulevasta olemme toki saaneetkin jo. Uuden sukupolven hävittäjien tilauskirjasta napsaistiin juuri suurin osa pois ja koneita suunnitellaan hankittavan ensimmäisessä vaiheessa vain laivueen verran. Joillakin telakoilla ollaan tenkkapoo-tilanteessa, kun ulkomaisia komponentteja ei saadakaan, samanlaisia ongelmia on myös energiasektorilla. Syöpäpotilaiden mahdollisuudet saada hoitoa ovat heikentyneet voimakkaasti. Palkkojen maksussa alkaa olla samanlaisia viiveitä kuin Putinin kautta ennen ja tällä hetkellä ihmisten ostovoima romahtaa vauhdilla, jollaista on viimeksi koettu 1999 kriisin aikaan. Näillä eväillä ei suurvaltaa rakenneta, vaan ainoa kysymys koskee sitä, kuinka kauan maa voi ylläpitää sotataloutta. Pettääkö talous vai kansalaisten kärsivällisyys ensin? Kansalliskiihkoa lietsomalla ja ulkoisia vihollisia etsimällä, voidaan väistämättömän kohtaamista pitkittää, mutta ennemmin tai myöhemmin edessä on totuuden hetki.

Toisin sanoen Venäjällä ei ole edellytyksiä sellaiseen toimintaan, johon Neuvostoliitto pystyi. Pahimmassa tapauksessa maa taantuu Kiinan energia- ja raaka-ainevarastoksi, mikä mahdollistaa putinistisen kleptokratian selviytymisen hamaan tulevaisuuteen saakka. Parhaassa tapauksessa näemme sen, kuinka tavalla tai toisella kansa sysää Putinin sivuun. Kyse on kuitenkin maasta, jonka asukkaat hankkiutuivat eroon niin keisarista kuin kommunitisesta diktatuuristakin. Tappamalla toisinajattelijoita ja lisäämällä valtiovallan kontrollia maan johtajat voivat yrittää hallita tilannetta. Todellisuudessa se vain kerryttää lisää painetta ja tekee muutoksesta potentiaalisesti vaarallisemman. Putinin hallinnon pahin vihollinen ovatkin sen omat lyhytnäköiset reaktiiviset toimenpiteet, joilla maata ohjataan kriisistä kriisiin ilman todellista strategiaa, jonka avulla maa saataisiin taas jaloilleen. Pitää vain toivoa, että yhtäläisyydet menneisyyden autoritäärisiin kansallismielisiin hallintoihin jäävät mahdollisimman vähiin, sillä muuten maa on hetkenä minä hyvänsä tilanteessa, jossa sota ulkopuolisia vastaan voidaan nähdä keinona ratkaista omat sisäiset ongelmat. Kansalliskiihkoinen  sota voisi vielä hetkeksi kiinnittää ihmisten huomion toisaalle ja yhteinen kansallinen uhrikokemus voisi vahvistaa kykyä kestää vaikeuksia, jotka Kremlin vastuuton politiikka on tuonut venäläisten kestettäväksi.

vpleivo
Vasemmistoliitto Kajaani

Marcus Aurelius, Seneca, Thomas Jefferson, George Washington, Jeesus ja John Stuart Mill olivat kovia kavereita.
Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com
Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä: https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu