Kitinää Näläkämaasta ..mitäpä se hyvejää..

Peliteollisuus ei ole leikin asia - varsinkaan täällä Kajaanissa

Yhä edelleenkin yllättävän suuri osa suomalaisista ajattelee, että pelaaminen on lasten puuhaa ja ainakaan siitä ei ole bisnekseksi. Todellisuudessa peliala on eräs maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista ja siitä on muutamassa vuodessa tullut yhä tärkeämpi myös Suomelle. Viimeisen parin vuoden aikana se on alkanut saamaan myös ansaittua huomiota ja muun talouden rypiessä pahenevassa kurimuksessa, peliteollisuus on yksi kirkkaista valopilkuista. Edelleenkin alan merkitystä vähätellään usein ja viiimeksi ei niin kauan sitten täällä Kajaanissa kuulin, kuinka päättävissä asemissa olevat Vähän Wanhemmat Herrasmiehet olivat sitä mieltä, ettei ainakaan Kajaanissa kannata moiseen panostaa. Jos ei olisi ollut kiirus toisaalle, olisin pysähtynyt jututtamaan herroja, mutta tällä kertaa se nyt jäi välistä.

Vain muutama pikainen vilkaisu osoittaa sen, ettei kyse ole suinkaan pikkujutusta.

Pelialan liikevaihto on tänä vuonna ylittämässä reilulla marginaalilla puoli miljardia euroa. Viime vuonna Supercell teki voittoa 38 miljoonaa euroa ja tänä vuonna pelkästään maaliskuussa 31 miljoonaa euroa. Jos tuollainen tahti pysyisi yllä koko vuoden ajan, niin Supercell tekisi kuluvana vuonna reilusti enemmän voittoa kuin Kesko Oyj teki viime vuonna! Koska Kesko on sakkaamassa ja Supercell kasvanee joka tapauksessa reilusti, voivat puulaakit olla tämän vuoden osalta yllättävän lähellä toisiaan. Kansantaloudellisesti tilanne on toki siltä osin erilainen, että Supercell saa suurimman osan tuloistaan ulkomailta, eli kyseessä ovat juurikin kipeästi kaivatut vientieurot. Vaikka Supercell onkin ääriesimerkki, niin se on jälleen yksi tuntemattomuudesta noussut suuri tekijä. Monet manailivat että Rovio vihaisine lintuineen jäisi poikkeukseksi, mutta näin ei näytä todellakaan olevan. Uusia yrityksiä nousee koko ajan ja ala kasvaa kokonaisuutenakin vauhdikkaasti.

Ja entäs ne pienet sitten?

Pienten osalta mallia näyttää kahden hengen Frogmind, joka yhden huoneen toimistostaan Helsingin Aalto Startup Centerissä rykäisi markkinoille pelin, jonka myynti on ollut yli 500 000 euroa. Että sellaista sitten.

Meillä Kajaanissa on nyt loistavat mahdollisuudet mennä tällä sektorilla eteenpäin. Suomessa on nyt noin 170 pelialanyritystä, joista peräti 16 toimii Kajaanissa. Syksyyn mennessä on aloittamassa kymmenkunta lisää. Pelialan KAVIO-cluster on valtakunnallisesti tärkeä osaamiskeskittymä ja Kajaanin ammattikorkeakoulu on alan ykkösopinahjo maassamme ja Supercellin hehkutuksen mukaan parasta eurooppalaista tasoa. Kaikkiaan Kajaanissa pelialalla työskentelee jo nyt noin 200 ihmistä. Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat toistuvasti menestyneet kansainvälistä tasoa myöten (esim. 1, 2 ja 3) ja koulu panostaakin voimakkaasti siihen, että myös jatkossa Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan koulutus on yksi maamme halutuimmista koulutusohjelmista.

Yksinkertainen tosiasia on, ettei mikään muu ala täällä Kainuussa ole vastaavalla tavalla maailman huipulla ja kasvamassa voimakkaasti. Maailmantalouden rypemisestä huolimatta kasvu ei ole näillä näkymin ainakaan lähiaikoina taittumassa. Tällaista mahdollisuutta ei kerta kaikkiaan saa hukata. Aloittaville yrityksille on aktiivisesti luotava edellytyksiä, eikä pelialan kehittämistä saa hankaloittaa lyhytnäköisten säästöjen varjolla. Jos johonkin alaan investoimalla on mahdollista tehdä tulosta, niin peliala on sellainen. Edulliset toimitilat ja monialaisen osaamiskeskittymän luominen ovat tärkeitä, kun puhumme aloittavista yrityksistä. Yrittäjyyteen ei voi ketään pakottaa, mutta sitä voi haitata helposti. Mahdollisuuksien luominen laajenevalla osaamiskeskittymälle on ensiarvoisen tärkeää. Ja kun puhumme enenevässä määrin Internetiin ja mobiilimaailmaan siirtyneestä liiketoiminnasta, meidän tulee tiedostaa, että jokainen paikka maailmassa on aivan jokseenkin yhtä kauakana, kunhan vain bitit vilistävät kyllin nopeasti verkkoa pitkin. Perinteisille vientialoille sijaintimme voi olla ongelma, mutta pelialalle näin ei ole.

Suoraan sanoen alasta pitäisi tehdä yksi Kajaanin talouselämän kehittämisen pääpainoalueista. Pienyrittäjyyttä varten ei tarvita miljoonainvestointeja ja valtaisia vuosikausien tukiohjelmia. Toimitilat, edullista rahoitusta, täsmätukia ja tekemisen meininki osana suurempaa kokonaisuutta kantavat jo yllättävän pitkälle, samalla kun Kajaanin AMK yhdessä toisen asteen oppilaitosten kanssa hoitavat ammattilaisten kouluttamisen jatkossakin hyvin.

Mitä vielä odotamme?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Juhani Piironen

Peliteollisuuden nousu on erittäin hyvä asia.

Silti ei saa unohtaa totuutta.

http://juhanipiironen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142...

Juhani Piironen

Valtion ei tarvitse tehdä pelialan eteen muuta, kuin antaa koulutusta nuorille.

Valtio vain turmelee koko alan.

Voitot alalla, joissain yrityksissä, ovat huikeita. Ja hypetys on karusellitavaraa.

Vertailu Keskoon on hieman ontuvaa. Kesko tekee käytännössä aina voittoa. Ei vain yhtenä kuukautena.

Edelleenkin sanon että, kuten jo sanoin, alan kasvu on hyvä asia.

Mutta yksi, tai kaksi sellu/paperi -kombinaattia on työllistävyydeltään ja taloudellisilta vaikutuksiltaan ympäristöönsä toistaiseksi suurempi asia, kuin koko peliala.

Jos pelialan voitot käytetään Suomessa. Se muuttaa kuviota jonkin verran.

Ongelmahan on ettei niitä välttämättä investoida Suomeen.

Kerroinvaikutukseen vaikuttaa huomattavasti se, mihin voitot menevät.

Sinänsä on kunnioitettavaa että vasemmistoliitto pitää suuria voittoja hyvänä asiana, eikä työntekijöiden riistämisenä.

Sitten kun joku pelitalon omistaja ostaa ensimmäisen Lamborghinin, niin mieli muuttuu :D

P.S. Ymmärrän kyllä miksi Kainuussa NYT peliala kiinnostaa http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_paperitehdas
Siihen tuo minun kirjoittamani blogi tähtäsi.

Katsokaapa Angry Birdsien tekemää voittoa NYT. Ei ole Applen listoilla. Voitto tulee oheistuotteista. Mihin meni Habbo -hotelli? jne. Yhden kuukauden voittoa ei saisi tuijottaa liikaa.

Koko alan kasvu on hyvä ja koostuu monesta eri firmasta.

Minun blogini tarkoitus oli huomautta että jos suljemme teollisuuden Suomesta, niin siinä ei peliala pelasta.

Kuinka monta kainuulaista ex-paperimiestä on muuten pelitaloissa töissä?

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Kajaanissa Renforsin rannan tilanne ei ole riippuvainen pelialasta. Siellä on jo nyt enemmän työpaikkoja kuin paperitehtaan lopettaessa ja uusien työpaikkojen määrä ohittaa pian paperitehtaan mukana menneet. Lähiaikoina sinne on nousemassa mm. biopolttoainelaitos. Pelisektori on taas sitten toinen juttu. Toisin kuin Voikkaalla ja Kemijärvellä, täällä ei jääty tuleen makaamaan ja nyt tilanteemme on pitkällä aikavälillä parempi kuin paperitehtaan vielä yskiessä.

Peliala ei tietenkään ole paperiteollisuuteen verrattava juttu, mutta toisaalta se on yksi harvoista nykytilanteen vahvoista kasvualoista. Lisäksi tuo 600 - 800 miljoonan kokonaisliikevaihto tälle vuodelle nostaa sen esimerkiksi turkisteollisuuden ohi, eikä kasvupotentiaali lopu siihen, vaan pikemminkin voimakas kasvu on vasta alkanut. Pelialan tulot ovat viennistä saatavia ja tuo Kesko-vertaus ei ollut ns. taloustieteellinen toteama, vaan ihan sellainen, jolla asiat voidaan laittaa perspektiiviin. Tosin jos katsoo Supercellin ja Keskon raportteja, kuten esitin, tämän vuoden lopullinen tulos voi olla hyvin lähellä toinen toistaan.

En tiedä Kajaanin ulkopuolista tilannetta, mutta täällä toimivista 16:sta yrityksestä 9 tekee voittoa/elättää omistajansa jo tällä hetkellä. Täällä ei ole toista alaa, jolla uusia yrityksiä tulisi samalla tahdilla ja joilla on edellytykset myös siihen, mitä parhaimmillaan on nähty. Lisäksi jos metsäteollisuusvertailua halutaan, niin yhden sahan tukiaisrahoilla voi pökäistä kymmeniä pelialan yrityksiä alkuvauhtiin JA samalla tarjota edullisia toimitiloja.

Mitä taas teollisuuteen ja talouskantoihini muuten tulee, niin en jaksa toistaa itseäni: lukaisetkos täältä aiheesta:

http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124238-suo...

http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141016-tyo...

http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132652-suo...

http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125268-ydi...

http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138784-tuu...

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Kyllähän tässä tarinassa on totta molemmat puolet.

Juhani Piironen

Huomaan että linkkailet samoihin linkkeihin kuin minäkin tein pari päivää sitten.

http://www.talouselama.fi/uutiset/pienikin+voi+men...

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Jepjep. Maailma on pieni:)

Ja tietenkin täällä Kainuussa ykkösjuttu on Talvivaara: yli 500 suoraa työpaikkaa, muutama sata alihankkijaa ja sitten kerrannaiset päälle.. Siihen on toki valtavasti matkaa ja ei varmasti samaan päästäkään.

Juhani Piironen

Peliala on siitä mukavaa että voittoa voi tehdä "helposti". Ei ole pääomakustannuksia.

Siinäpä on myös sen riski.

Kuka tahansa voi tulla alalle.

P.S. Enpä tosiaan muistanut että Talvivaara on Kainuussa. Muuten olisi vertaillut siihen :)

Ah. Katsoin yhtä linkkiäsi. Sinäkin näköjään ymmärrät rikkidirektiivin haitalliset vaikutukset.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo Vastaus kommenttiin #7

Osaamista vaan vaditaan pirusti, mutta siksi se onkin meille hyvä alue. Pääomakustannukset ovat tosiaan naurettavia, vaikka toki koulutukseen/yms pitää sijoittaa. Yhteiskunnalle ala on tosiaan helppo, koska ennen kaikkea pitää olla poissa haittaamasta ja sitten voi vähän koittaa luoda edellytyksiä aloittaville yrityksille.

Talvivaara on meille tosiaan jos nyt ei aivan elinehto, niin ainakin niin iso juttu, ettei sitä juuri kukaan edes ymmärrä tai ainakaan uskalla sanoa ääneen. Sen merkitys alueelle (ja Pohjois-Savolle ja -Karjalalle) on valtava.

Kyllä minä olen talouspragmaatikko, vaikka monet vetävät puoluekannan takia äkkinäisiä johtopäätöksiä:)

Juhani Piironen Vastaus kommenttiin #10

Koska tunnustauduit talouspragmaatikoksi, niin suosittelin kirjoitustasi :D

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän Merimies kuva
jaakko palola

Peliteollisuus on kerskakulutusta joka johtaa jossain vaiheessa tuhoon.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Kyllä se niin että tuolla bittimaailmassa tapahtuva kulutus on kuule monella tavalla harmitonta verrattuna siihen, mitä "reaalimaailmassa" tapahtuu.

Käyttäjän Merimies kuva
jaakko palola

Kerskakulutus taas vaatii ydinvoimaloita syöpää aiheuttavine kaivoksineen.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Hiilivoima se meidän ykkösriesamme on. Niin radioaktiivisten päästöjen kuin muidenkin osalta. Peliteollisuus on joka suhteessa ns. puhdasta teollisuutta. Lihansyönti, yksityisautoilu ja materiaalinen kulutus [siis sen kautta tulevat teollisuustuotteiden kysyntä] ovat ns. oikeita ongelmia, jos tuolle tielle mennään.

Käyttäjän Merimies kuva
jaakko palola
Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Jos viittaat Talvivaaraan, niin oletko oikeasti sitä mieltä, että urtsa pitäisi jättää sivukiven sekaan? Sitäpaitsi suuressa osassa Suomea porakaivot tikittää pahemmin kuin Talvivaara konsanaan:)

Ja tuossa vähän huumoriluettavaa:

http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124557-paa...

Käyttäjän Merimies kuva
jaakko palola

Oli hyvä kirjoitus,kävin lukemassa:)

Käyttäjän Merimies kuva
jaakko palola

Olen itsekin kaivospaikkakunnalta syntyisin ja ymmärrän että jos louhitaan niin on otettava kaikki mitä saadaan,uraania myöten.Sehän on selvä.Koska on kerskakulutusta ja tarvitaan niitä ydinvoimaloita.
Mutta jos valtio rakentaa taloutensa "pelien varaan",ainakin minulla alkaa "hälytyskellot soida päässä".
Siis,mikä on johtanut siihen että valtio ei enää parempaa keksi!!??

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

Valtio ei määrää maassa toimivien yritysten menestystä. Valtio ei ole pelialaa keksinyt.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Öö, ei tässä valtiontaloutta olla pelastamassa, vaan vaatimassa toimia, joilla kasvualan kasvu voi jatkua tulevaisuudessakin - ts. ei pidä haitata ja toisaalta pitää pyrkiä luomaan edellytyksiä uusille yrityksille. Kokonaisuuden kannalta tässä on yksi menestymisen mahdollisuus, muttei pelialasta ole luultavasti mitään uutta Nokiaa nousemassa, mutta koko joukko keskisuuria vientialan toimijoita voi hyvinkin tulla ja sankka joukko pieniä.

Jos me Valtion johtajia katsotaan, niin kyllhän he paljon muustakin puhuvat.

Matti Mottonen

MItäs jos kerrankin toimittaisin toisin: valtio antaa tilaa kasvuun.

Muuten homma menee tukiaispaperitouhuksi. Kuoleman suudelma.

Taloudellinen toiminta vaatii usein ihmisiä. Pelihomma voi ehkä toimia verkossakin - alkuun.

Juhani Piironen

Tämä ei nyt hirveästi asiaan liity, mutta noin vuosi sitten ostin Englannin eBaystä pari ZxSpectrumia ja ajattelin katsoa noita 28 vuotta vanhoja pelejäni, jotka tein.

Sitten kun sain yhden Spectrumin toimimaan, niin ei muuta kuin kotia kohti vanhempieni taloon etsimään sitä c-kasettia, jossa kaikki on talletettu. Ei löytynyt enää.

Kaikki minkä eteen pakersin lukemattomia tunteja kadonnut.

Olisin halunnut vilkaista miten aikoinaan tein joitakin asioita.

Siihen aikaan tietokoneessani oli muistia 48 kilotavua.

1 gigatavu on 1048576 eli noin miljoona tavua ja tyypillisessä koneessa on työmuistia vähintään 4 gigaa, eli sata tuhatta kertaa enemmän, kuin koneessani oli.

Silti yksi peli oli silloin satoja rivejä koodia.

Ihmetyttää mihin se kaikki hukataan se tila nykyisin. Ei ole tarvetta tiivistää enää. Ei tarvitse miettiä reunaehtoja.

Käyttäjän AriKananen kuva
Ari Kananen

Hyvä kirjoitus.
Aikoinaan koodailtiin kavereiden kanssa pelejä qbasic:lla.
Ammattikoulussa oli C ohjelmointia ja pettymys oli suuri, kun lopulta selvisi että se on liukulukutaulukoita.
Toivon että peliala olisi ollut olemassa 15 vuotta sitten, sillä olisin ehdottomasti valinnut jatkokoulutukseni siellä.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Qbasicilla ja AmigaBASIC sai kyllä aikaan ihan kivoja tekstipelejä. Itselläni jäi koodailuhommat lukioon, kun lähdinkin kauppakorkeakouluun. Melkein sitä tuli kuitenkin alettua tietoteekkariksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset