Kitinää Näläkämaasta ..mitäpä se hyvejää..

Syrjäseutujen ansiosta saadut EU-tuet kuuluvat syrjäseuduille

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmakaudelle 2014 - 2020 Suomi on saamassa 1,3 miljardia euroa. Leikkausta aiempaan on tullut noin 400 miljoonaa. Nyt näyttäisi sille, että alueilta on leikkautumassa vielä enemmän. Ministerityöryhmä on suunnittellut, että esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston Suomelle osoittamista varoista 25 - 35 % raapaistaisiin pois "valtakunnallisia teemoja" varten. Nykyisellä ohjelmakaudella kyseiset rahat ovat olleet kokonaan maakuntien käytössä. Keskushallinto - toisin sanoen byrokratia - haluaa siis yhä suuremman siivun itselleen.

Luvatusta 1,3 miljardin potista Suomi saa pääosan ((904 miljoonaa) Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisten kriteerien perusteella. Tuollainen kuorinta kertookin ilmeisesti lähinnä siitä, että ministeriöiden rahoitusta paikkaillaan tiukassa taloustilanteessa nyhtämällä helppoa rahaa sieltä, mistä sitä saa. Ja miksei tuollainen menisi läpi, kun Itä- ja Pohjois-Suomen viitisenkymmentä kansanedustajaa ovat pieni vähemmistö ja suuri osa heistäkin peesannee hallituksen linjaa. Tilanne vaikuttaakin ikävälle, vaikkei asiaa ole vielä käsitelty, sillä vain 272 miljoonaa on korvamerkitty Itä- ja Pohjois-Suomelle. Kaikkiaan siis 632 miljoonaa euroa ollaan kohdentamassa kansallisten päätösten (luetaan: hallituksen ja eduskunnan tahdon) perusteella.

On toki selvää, että "valtakunnallisia teemoja" ja ylätason toimijoita varten on aivan kohtuullista varata siivu saaduista varoista. Mutta yhtä lailla luulisi olevan selvää, että jos maamme saa tiettyjen erityiskriteerien perusteella rahoista suurimman osan, ne myös pääosin kohdennetaan kriteerejä vastaavalla tavalla. Kyse on kuitenkin rahoista, joilla pyritään tasaamaan eroja maan ja EU:n eri alueiden välillä. Kyse ei ole rahoista, joilla on tarkoitus ylläpitää turpeata byrokratiaa, tai pyörittää ministeriöitä.

Toivotaan siis parasta. Nyt kaikkein tärkeintä olisi se, että Pohjois- ja Itä-Suomen kansanedustajat ryhtyvät tämän osalta yhteistyöhön, joka ei piittaa hallitus/oppositio- tai puoluejaosta. Yhdessä he voivat toimia kuninkaantekijöinä, jotka voivat ratkaista tilanteen parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta se onnistuu vain, jos yhteistyöhön todella pystytään ja siihen on tahtoa.

 

 

 

 

 

[avainasiat löytyvät mm. Kainuun Sanomista 26.4.2013]

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Toimituksen poiminnat