Kitinää Näläkämaasta ..mitäpä se hyvejää..

Mitä syrjintä on?

Kun seuraa tämän päivän syrjintä- ja rasismikeskusteluita, niin eräs seikka joka pian käy ilmeiseksi on se, etteivät monet edes ymmärrä, mistä syrjinnässä on kyse. Hyviä esimerkkejä piisaa erityisesti silloin, kun puhe on sukupuolikiintiöistä, tai niin sanotusta posiitivisesta diskriminaatiosta. Olen kirjoittanut sukupuolikiintiöiden järjettömyydestä pariin otteeseen, joten en sivua aiheutta tässä sen enempää. Kirjoitukseni Ei tasa-arvon vastaisille sukupuolikiintiöille! käsittelee aihetta olennaisilta osin. Hyvää tarkoittavat syrjinnänvastustajat eivät usein tunnu ymmärtävän, että he ehdottavat syrjintää torjuttavaksi syrjinnällä. Kylmä tosiasia on kuitenkin se, ettei syrjintä vähene syrjimällä ja vaihtamalla uhrit "sopivampiin", joiden syystä tai toisesta katsotaan olevan jollain tavalla etuoikeutetussa asemassa.

En jaksa uskoa, että kyse olisi edes useinkaan siitä, että nämä Hyvät Ihmiset haluaisivat tieten tahtoen syrjiä, vaan pikemminkin heistä ja heidän kannanotoistaan paistaa läpi se, etteivät he yksinkertaisesti ymmärrä syrjinnän perimmäistä luonnetta. Ymmärtämättömyyden tai henkisen laiskuuden takia heille riittää se, että pinta - useimmiten lopputulos - vaikuttaa tasa-arvoiselle. Tällaiselle ajattelutavalla on ominaista esimerkiksi se, että sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa vaikkapa tietyllä alalla/asemassa mahdollisimman lähellä 50-50 tilannetta olevaa sukupuolijakaumaa, tai sitten sitä, että eri ryhmät ovat määräänsä vastaavilla osuuksilla edustettuna vaikkapa julkisen alan työpaikoilla. Todellisuudessa tällaiset luvut ovat vain lukuja, jotka eivät vielä kerro mitään tasa-arvosta, tai siitä kuinka oikeudenmukainen yhteiskuntamme on. Pinnan kiillotuksesta pitäville helppoheikeille ne toki kelpaavat mainiosti.

Todellisuudessa tasa-arvosta  puhuttaessa kyse on siitä, että mitä tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa elämme, sen paremmin yksilön asema ja menestys heijastaa hänen omia kykyjään, halujaan ja valintojaan elämässä ja sitä vähemmän hänen asemaansa ja menestykseensä vaikuttavat vaikkapa sellaiset tekijät kuin muiden odotukset, syntymäperheen asema, etnisyys, yhteiskunnan haitalliset rajoitukset ja suoranainen syrjintä.

Syrjintä. Mitä se siis on?

Sen voi mielestäni tiivistää oikeastaan kahteen osaan.

Ensinnäkin syrjittäessä ihminen asetetaan muita huonompaan asemaan epäolennaisen seikan takia. Tällaisia epäolennaisia seikkoja ovat esimerkiksi tavanomaisissa työnhakutilanteissa henkilön etninen tausta, seksuaalinen suuntaumus, uskonto, tai äidinkieli. Syrjintää ei tietenkään ole se, jos henkilöä ei valita sen takia, että hänen vakaumuksensa haittaa työtehtävien hoitoa, tai jos hänen kielitaitonsa ei ole riittävä. Toisaalta jos vaikkapa epäolennaisen kovilla kielitaitovaatimuksilla pidetään kantaväestöön kuulumattomat poissa valittavien joukosta, on kyseessä syrjintä. Lisäksi kohtuuttomana ei voida pitää (yleensä) vaikkapa tietyissä rajoissa myöskään vakaumuksen mukaista pukeutumista. Useimmissa tilanteissa musliminaisen huivin ei pitäisi olla mikään este, mutta toisaalta vaikkapa niqab lienee aivan liiallinen lähes aina, ellei kyse ole esimerkiksi puhelinmyynnistä. Syrjinnässä on myös aina häviäjä, joka joutuu huonompaan asemaan. Tämän takia esimerkiksi Helsingin kaupungin rekrytointipolitiikka on syrjivä (vaikkei laiton), sillä muuten tasa-arvoisessa tilanteessa ihminen voi menettää työmahdollisuutensa muun muassa väärän ihonvärin takia.  Tällainen "positiivinen erityiskohtelu" on aina syrjintää.

Tästä pääsemmekin syrjinnän toiseen osaan, joka koostuu siitä, että ihminen joutuu  negatiivisen kohtelun kohteeksi sen takia, että hän on (tai hänen oletetaan olevan) tietyn ryhmän jäsen. Helsingissä väärään viiteryhmään kuuluva voi joutua tilanteeseen, jossa hänen mahdollisuutensa työllistyä ovat hänen ihonvärinsä takia huonontuneet. Vastaavaa logiikkaa käytetään surutta myös tuolla ihmisoikeuskr...maahanmuuttokriitikoiden suunnalla, kun monet heistä ovat valmiita rajoittamaan ihmisten maahanmuuttoa sellaisista maista, joiden kansalaiset ovat maassamme yliedustettuina rikoksista epäiltyjen (ja tuomittujen) joukossa. Vaikka olisi olemassa sellainen kansallisuus, jonka edustajista 99 % olisi taparikollisia, jäljelle jäävä 1 % ansaitsee oikeuden tulla kohdelluksi yksilöinä. Ketään meistä ei saa potkia päähän sen takia, että kuulumme (tai emme kuulu) johonkin ryhmään. Jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdelluksi yleisien ja yhtäläisten kriteerien mukaan perustuen hänen henkilökohtaisiin ansioihin ja puutteisiin.

Syrjimättömyys ei ole kuitenkaan tekosyy, tai savuverho välittämättömyydelle. Huonossa asemassa olevia on autettava luomalla mahdollisuuksia ja poistamalla esteitä. Esimerkiksi maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla voidaan parantaa puuttumalla rasisitiseen syrjintään työmarkkinoilla, lisäämällä sopivaa koulutusta ja niin edelleen. Kun kyse on nuorista, joilla on vaikeuksia kouluissa, on pyrittävä tarjoamaan kaikille apua ja jos/kun sitä joudutaan priorisoimaan, on autettava heitä, jotka tarvitsevat apua eniten. Oli kyse sitten maahanmuuttajien kielikoulutuksesta, tai koulunkäyntiavustajista kantaväestön erityisoppilaille, on erityistoimet kohdistettava aina yksilölähtöisesti. Kun kyse on aikuisista, joiden sijoittuminen työmarkkinoille on niin sanotusti haastavaa, on toimittava samoin periaattein: rajalliset resurssit kohdennetaan sinne, missä apua tarvitaan eniten ja resurssit saadaan parhaiten hyötykäyttöön. Ei ihmisiä tarvitse silloinkaan laittaa eriarvoiseen asemaan syrjivin perustein, kun tavoitteena on yksinkertaisesti auttaa mahdollisimman montaa heistä, jotka tarvitsevat apua kaikkein tehokkaimmalla tavalla, jonka käytettävissä olevat voimavarat mahdollistavat. Hyvin toteutetut maahanmuuttajien kielikurssit ovat esimerkki tehokkaasta resurssien käytöstä, sillä juuri kielitaidon puute on usein työllistymistä haittaava tekijä.

Ei se nyt niin vaikeaa ole. Mutta kyllä se siltikin hämmästyttää, mitä kaikkea tasa-arvon nimissä ollaan valmiita tässä maassa tekemään.

 

 

Loppukevennys/ajatteluharjoitus:

Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassaTämän ohjeen tarkoituksena on ehkäistä rasismia ja etnistä syrjintää sekä edistää etnistä yhdenvertaisuutta kaikessa kaupungin toiminnassa.Rasismi kaikissa muodoissaan on kaupungin toiminnassa kielletty. Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/taikulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä. Ryhmien hierarkkinen arvottaminen johtaa joidenkin ryhmien ja niihin kuuluvien yksittäistenihmsiten kielteiseen kohteluun............. ...........Tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu, kun ihmisiä kohdellaan samassa tilanteessa samalla tavoin. Se edellyttää yhteiskunnassa havaittavan eriarvoisuuden aktiivista poistamista. Tällöin jonkin ryhmän sosiaalisesti tai taloudellisesti huonomman aseman poistamiseksi voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, joilla poiketaan muodollisesti yhdenmukaisesta kohtelusta. Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva---------------------

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Tuo loppukevennys on se, mikä saa pohtimaan älyllisen elämän olemassaoloa.

Ensin todetaan, että kaikissa muodoissaan rasismi on kielletty kaupungin toiminnassa, sitten määritellään rasismi ja sitten kerrotaan, milloin se (oman määritelmän mukaan) on tarpeellista, ellei suositeltava kaupungin toiminnassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tuo loppukevennys on se, mikä saa pohtimaan älyllisen elämän olemassaoloa."

Ainoastaan siinä tapauksessa että on olettanut järkiperäisyyden toimivan myös politiikassa.

Topi Alansuo

Meidän liivijengillä on joskus hieman elastinen suhde suomen lainsäädäntöön.
Ei niinkään räikeasti kuin romani- tai muslimikulttuureilla, mutta kuitenkin.
On jotenkin kitkaista saada esim. lastentarhahenkilöstö tajuamaan kulttuurimme erityispiirteiden tuomia nyansseja.

Susanna Kinnunen

"Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/taikulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä."

Vau. Toi on hieno.

Okei, eli romaneista puhuminenkin on rasismia, koska ideologia erilaisista ryhmistä, kuten romaneista, on rasismia.

Tarkkaan ottaen tuolla tavalla määritellen liki koko kansatiede on rasistista. "Suomalaiset saunovat paljon. - Rasisti! Ei ole mitään ryhmää 'suomalaiset'!"

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Rasistiksi leimautumisen pelko on suurin rasismia ylläpitävä tekijä, jaettaessa sosiaalietuuksia niitä tarvitseville ja niitä tarvitsemattomille. Rasistien jahtauksesta on tullut nykyaikainen noitavaino.Jos tässä maassa täytyy jonkin ryhmän olla nälissään ja ilman asuntoa olkoon se ryhmä kantasuomalaiset.

pekka numminen

Kirjoituksen käsitys syrjinnästä ja rasismista vastaa pitkälle *omaani ja on puolueista lähinnä Perussuomalaisten linjaa:

"Ei ihmisten jaottelulle sukupuoli/seksuaalinen suuntaus/uskonto/etnisyys/kulttuuri/... hyvässä tai pahassa."

Avioliiton varaaminen vain heteropareille on mielestäni osa uskontoa (kristinusko, islam, juutalaisuus...), joten onko tämän hyväksyminen/vastustaminen uskonnon/kulttuurin rajoittamista (rasismia) vai liberaalin kulttuurin edistämistä?

Olen itse valmis taipumaan ko. asiassa. Pesuveden mukana menee sitten adoptio-oikeus kaikille pareille, edelleen taivun jos enemmistö haluaa.

Pidän myös ruotsinkielisistä suomalaisista ja vihaan pakkoruotsia.

Olen rasistisempi syyllistyen joihinkin kulttuureihin (ja 1 uskonto) kohdistuvaan ennakkoluuloisuuteen (rasismiin):

"Vastaavaa logiikkaa käytetään surutta myös tuolla ihmisoikeuskr... maahanmuuttokriitikoiden suunnalla, kun monet heistä ovat valmiita rajoittamaan ihmisten maahanmuuttoa sellaisista maista, joiden kansalaiset ovat maassamme yliedustettuina rikoksista epäiltyjen (ja tuomittujen) joukossa." - guilty as charged

Lisäksi minulla on hyvin vahvat ennakkoluulot tiettyjen ryhmien työllistymisestä ja yleensä sopeutumisesta Suomeen.

...myönnän silti Leivon olevan moraalisesti oikeammassa.

Toimituksen poiminnat