Kitinää Näläkämaasta ..mitäpä se hyvejää..

Virosta mallia suomalaiseen demokratiaan?

  • Avoin ministeriö tenttasi eduskuntaryhmiä kansalaisaloitteista. Täältä lisää:http://www.facebook.com/Avoinministerio?fref=ts
    Avoin ministeriö tenttasi eduskuntaryhmiä kansalaisaloitteista. Täältä lisää:http://www.facebook.com/Avoinministerio?fref=ts

Olen usein sanonut, että eteläisten serkkujemme maa Viro on länsimainen sivistysvaltio, mutta Suomesta ei ole sellaiseksi. Vaikka en nyt aivan vakavissani noin (jyrkästi) ajattele, niin yhä uudestaan ja uudestaan saa huomata, kuinka virolaiset hoitavat asioitaan huomattavasti paremmin kuin me täällä rapakon pohjoispuolella. Viro ja Suomi ovat toki monelta osin erilaisia maita, eikä toisaalla toimiva ratkaisu ole automaattisesti toimiva toisella puolen, mutta siltikin minusta tuntui taas hiukan nololle oman maamme puolesta, kun luin päivän Helsingin Sanomista kirjoituksen Viro kuuli kansaa (HS 7.4.2013 B3).

Virossa maan poliittista kriisiä ratkomaan kutsuttiin kansankokous, johon kutsuttiin 550 satunnaisesti arvottua kansalaista. Kokous päätettiin kutsua koolle viime vuoden protestiliikehdinnän jälkeen, kun maan presidentti Toomas Hendrik Ilves oli neuvotellut puolueiden ja protestiliikkeen edustajien kanssa.

Nyt kansankokous on puhunut ja painavaa sanottavaa on kuultu. Päätöksiin kuului muun muassa seuraavaa:

  • Parlamentin on otettava käsittelyyn kansalaisaloite, jonka tietty määrä ihmisiä on allekirjoittanut.
  • Anonyymi, piilotettu ja yritysten antaman rahan vastaanottaminen puolueiden toimesta tulisi kriminalisoida.
  • Lailla on turvattava tiedon saanti ja kansalaisten mahdollisuus osallistua lakien valmisteluun eri vaiheissa.

Samaan aikaan täällä Suomenmaassa päähallituspuolue on kunnostautunut laaja-alaisesti demokratian vastustamisessa ja esittänyt kummallisia käsityksiä demokratiasta. Se on toki puolueen kannattajien käsitysten mukaista, sillä heistä harvempi kuin joka neljäs kannattaa sitä, että aloitteet tulisi aina käsitellä koko eduskunnan toimesta. Hyvin ei mene muutenkaan, sillä viidennes Keskustan ja Kokoomuksen sekä lähes yhtä moni Perussuomalaisesten kannattajista on sitä mieltä, että kansalaisaloitteiden tulee olla lähinnä keskustelun herättäjiä. Vain Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajista lähes puolet kannattaa sitä, että aloitteiden tulisi aina edetä koko eduskunnan käsittelyyn. PS:n kunniaksi on toki mainittava, että heidän kannattajistaan toisaalta vajaat 40 % on Vihreiden ja Vasemmistoliiton linjoilla.

Maassa maan tavalla ja sitähän sitä yleensä saa, mitä menee tilaamaan.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Tuomas Taivasaho

Persujen uudistusmielisyyden puutteeseen olen pettynyt. Heillä on kyllä vennamolaistaustaa sen verran, että asia on ymmärrettävissä. Syvältä hanurista se on silti eikä yhtään sen hyväksyttävämpää. Sen on myönnettävä ettei puolue täysin menetetty ole demokratian puolustustamisen mielessä.

Parlamentarismi taidettiin keksiä juuri siksi ettei kansan tahdota ilmaisevan mielipidettään varsinaisiin asioihin. Samassa hengessä kuljetaan edelleen ja siksi ei olekaan mitenkään yllätyksellistä, ettei kansalaisaloitteelle haluta antaa kovin merkittävää asemaa lainsäädännössä.

Kansalaisaloitteen mahdollistavasta laista tehtiin alunperinkin mahdollisimman väljä, jotta kiusalliset aloitteet voidaan haudata pinon alimmaiseksi pois julkisuudesta. Meininki näyttää olleen, että eduskunta sitten päättää miten lakia tulee noudattaa. Tai ehkäpä prosessi ajateltiin jätettäväksi hallituksen päätettäväksi.

Mahdollisuuksia kansanaloitteen luomiseksi kunnolliseksi osaksi lainsäädäntöprosessia olisi kyllä ollut. Mikäänhän ei olisi estänyt luomasta kansalaisaloitteelle omaa käsittelymalliaan, joka antaisi kansalaisille tunteen osallisuudesta ja parlamentarismille legitimiteettiä. Luonnollisesti tätä ei haluttu ja siksi niin ei tehty. Jatketaan vain kansan aivopesua vanhan mallin ainutlaatuisuuteen ylivoimaisuuteen toteuttaa demrokratia. Pitkä matka on juostavana ennen kuin enemmistö kansasta ymmärtää ettei parlamentarismi ole demokratiaa.

Käyttäjän MikkoHaapanen kuva
Mikko Haapanen

Presidentti Ilveksen lanseeraama Rahvakogu, kansankokous, saa murskatuomion Viron kansalaisilta. 550 paikalle kutsutusta kansalaisesta saapui kokoukseen hieman yli 300 henkilöä, joista vajaa 300 osallistui äänestyksiin. Eniten närää on herättänyt Rahvakogun kielteinen kanta suoraan presidentinvaaliin: vain 16% edustajista oli kansanäänestyksen kannalla.

Suositulla delfi.ee - portaalilla ko. uutinen oli kerännyt puoleen päivään mennessä jo puolisen tuhatta (466) kommenttia. Näistä kommenteista välittyy jälleen kerran pettymys ja epäluulo poliittista päätöksentekoa kohtaan. Kansan mielestä kansa olisi kansanvaalit ansainnut. Edes kansankokouksen aloitteen.

Etelänaapurissamme usko poliittiseen järjestelmään on ollut lähes koko uuden itsenäisyyden ajan todella surkea, eikä Rahvakogu valitettavasti tilannetta näillä eväin paranna.

Mielenkiintoinen on eilisen kansankokouksen äänestystulos puolueen perustamiseen vaadittavasta jäsenmäärästä: Vähintään 1000 jäsentä - 39% annetuista äänistä, väh. 200 - 64% ja vain kaksi jäsentä olisi riittävä määrä puolueen perustamiseen 15% mielestä.

Suomessa on viime aikoina tehty useita paljon allekirjoituksia keränneitä kansalaisaloitteita. Tällaista mahdollisuutta myös 95% kansankokouksen edustajista kannattaa. Allekirjoituksia vaadittaisiin esim. 25.000 kpl, jotta aloite pitäisi ottaa käsittelyyn eduskuntaamme vastaavassa Riigikogussa. Tähän on valitettavasti vielä kovin pitkä matka.

Viikko sitten olisin hymyillyt otsikon kysymykselle.

Toimituksen poiminnat