Kitinää Näläkämaasta ..mitäpä se hyvejää..

Kiittämätön kurja: hyvinvointivaltio voi pelastaa henkesi!

Me suomalaiset valitamme hyvinvointivaltiomme ja erityisesti terveydenhuoltojärjestelmämme ongelmista kaiken aikaa. Äkkinäinen voisi kuvitella, että elämme sen osalta lähes maanpäällisessä helvetissä  varsinkin, jos puhe on julkisesta terveydenhuollosta . Ongelmaton järjestelmämme ei toki ole ja monet sen puutteista ovat vakavia ja jopa ihmisten terveyttä ja henkeä uhkaavia. Mutta kyllä meillä oikeasti menee hyvin. Meillä hoidetaan virheistä ja puutteista huolimatta lähes kaikki hoitoa tarvitsevat ja useimmiten hoito on hyvin laadukasta.

Tiedän, ettei yksittäisillä tapauksilla ja tarinoilla ole yleisen tilanteen kannalta kauheasti merkitystä, mutta kerron kuitenkin erään tarinan, jotta osaisimme laittaa asiat perspektiiviin: suurin osa asioista on täällä hyvin, eikä meidän tarvitse mennä kovinkaan kauas, että tilanne voi olla jo aivan toinen. Ei niin kovin kaukana meistä asiat, joita pidämme itsestäänselvyyksinä ovat jotain sellaista, mistä suurin osa ei voi edes uneksia.

Bosnialaisen ystäväni läheinen ystävä vasta 24-vuotias Nervesa Ejupovic sairastui aiemmin tänä vuonna syöpään. Jos hän olisi asunut Suomessa, kyseessä olisi ollut "vain" vakava terveydellinen ongelma ja Nervesa lähimmäisineen olisi voinut keskittyä kamppailuun sairautta vastaan tietäen, että Nervesa saa jos nyt ei maailman parasta, niin ainakin hyvin laadukasta hoitoa ilman, että hänen tarvitsisi miettiä siitä, että kuinka selvitä sairastumisen aiheuttamista kustannuksista. Mutta Nervesa ei asu Suomessa, vaan Bosniassa.

Kun Nervesa sairastui, ensimmäinen kysymys oli se, kuinka hoitoihin vaadittavat kymmenet tuhannet eurot saadaan kokoon. Moinen summa olisi suuri meille suomalaisillekin, mutta Bosniassa tavanomainen kuukausipalkka lasketaan sadoissa euroissa. Säästä siitä sitten vakuutusrahat (niinhän se menisi oikeistofantasioissa), joilla tällaiseen voisi varautua, kun normaalit tulot riittävät juuri ja juuri arkielämässä pärjäämiseen. Nervesan onneksi hänellä on paljon ystäviä ympäri maailmaa ja myös Bosniassa, joten hoitoon tarvittavat rahat saatiin keräyksellä kokoon ja hän saattoi mennä hoitoon Kroatiaan.

Kaikki näytti olevan hyvin, mutta jokin aika sitten saimme kuulla ikäviä uutisia, sillä syöpä oli uusiutunut. Tälläkin kertaa hänen oli suunnattava ulkomaille ja paikallisia uutisia myöten kerrottiin hänen tilanteestaan, jotta tarvittavat rahat voitaisiin saada kokoon, sillä nyt kyse ei ollut enää kymmenistä, vaan sadoista tuhansista euroista. Summa on käsittämätön, kun sen suhteuttaa ihmisten tuloihin.Bosnialaisten valtavalla enemmistöllä ei ole koskaan varaa moisiin hoitoihin, eikä edes vakuutuksiin, jotka voisivat sellaiset kattaa.

Tilanteessa, jossa kaikki voimavarat pitäisi voida keskittää paranemiseen ja Nervesan tukemiseen, Nervesan läheiset joutuvat kerjäämään rahaa. Hänen vanhempansa joutuvat rukoilemaan pankeilta rahaa, koska heidän tyttärensä haluaa elää.  Puhtaassa bisnesmielessä ajateltuna moisen lainan antaminen ei kuulosta myöskään kovinkaan hyvälle ja lienee sanomattakin selvää, ettei lainarahojen saaminen vaikuta kovinkaan todennäköiselle. Kenenkään vanhemman ei tulisi joutua rukoilemaan rahaa pankeilta, jotta hänen lapsensa saisi mahdollisuuden elää. Ei kenenkään.

Kun joku meistä sairastuu syöpään, se on hänen ja lähipiirinsä kohtaama tragedia. Ketään ei jätetä kuolemaan, jos hänellä ei ole voimavaroja, joilla hankkia tavalla, tai toisella hoitoon tarvittavat rahat. Meidän ei tarvitse raahautua viimeisillä voimillamme ulkomaille, jotta saamme tasokasta hoitoa. Nämä ovat yksinkertaisia itsestäänselvyyksiä meille täällä Suomessa, mutta usein tuntuu sille, ettemme juuri jaksa ja muista arvostaa asioita, jotka ovat tulleet meille itsestäänselvyyksiksi.

Mitä sinä tekisit tällaisessa tilanteessa, jos yhteiskuntamme ei turvaisi meille jokaiselle mahdollisuutta tasokkaaseen hoitoon varallisuudesta riippumatta ja sairaus koskisi sinua, tai jotain lähimmäistäsi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Jorma Kassinen

Mitenkähän tuon syöpähoidon kanssa mahtaa olla 20 vuoden kuluttua Suomessa?

Epäilen vahvasti että sitä eivät ainakaan kaikkein vanhimmat enää silloin saa.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Kehityssuunnat ovat toki monelta osin huolestuttavia ja tietenkin kysymys on meilläkin resursseista: monet hoidothan ovat sellaisia, etteivät ne tee muuta kuin pidennä elinikää kuukausilla, jolloin ennemmin, tai myöhemmin joku alkaa esittää siitä aivan varmasti kysymyksen: mitä, ketä ja millä perusteella kannattaa hoitaa ja millaisilla hoidoilla? Itse en kaikilta osin kannata "parasta mahdollista", vaan "järkevintä" hoitoa, mutta potilaan tahtoa on myös kuunneltava. Mutta toisaalta pidän kohtuullisena sitä, että hoitoon on sitouduttava ja itse tehtävä osansa, vaikkapa mitä tulee päihteiden käyttöön/yms.

Jorma Kassinen

Kaippa Bosnia takana pysyy.
Puolan ja Unkarin kanssa ollaan samoilla viivoilla 20 vuoden kuluttua.

Elintasoero Ruotsiin taitaa olla isompi kuin 60-luvulla 20 vuoden kuluttua.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo Vastaus kommenttiin #3

Joo, näin voisi olettaa.. mutta jos rehellisiä ollaan, niin ei nuo pullat näytä Ruotsillakaan olevan hyvin uunissa.

Jorma Kassinen Vastaus kommenttiin #4

Ruotsilla on aika paljon paremmat poliitikot, päätöksenteko ja ei muiden velkoja maksettavana.
Veikkaan että vertailuja Suomessa ryhdytään tekemään EU keskiarvoihin vähän joka asiassa.

Ruotsiin ja Tanskaan luvut näyttävät liian karuilta ja virheitä ei voi selitellä millään.

Juuri tuossa luin että nuorisotakuusta ei tule mitään.
Opiskelupaikkoja ei ole.

Hallitus elää utopiaa ja säätää lakeja sekä menoja joita ei ole edes teoriassa mahdollista toteuttaa tai rahoittaa.
Suomi on umpikujassa ja ulospääsyä ei enää taida olla.

Kreikan kohtalo vain ajankohta on enää auki.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo Vastaus kommenttiin #5

No Suomi on toki ampunut monella tavalla itseään jalkaan, tai jo oikeastaan molempiin, mutta en minä Ruotsia kauheasti hehkuttaisi silti. Tanska on sitten minunkin mielestäni jo aivan oma lukunsa. Nuorisotakuu on farssi. Esimerkiksi meillä Kajaanissa jo nyt ammatillisella puolella koulutetaan nuoria paikoilla, joihin valtiolta ei tule rahaa, koska kouluttamattomuus vain on niin hiivatin typerää, kallista ja inhimillisesti väärin ja vast´ikään napsahti hallituksen suunnitelmien mukaiset leikkaukset: -220 aloituspaikkaa. Vaikka ikäluokat pienenevät, niin...

Ja kokonaisvelkaahan meillä jo on enemmän kuin Kreikalla...

Käyttäjän AnttiJrvinen kuva
Antti Järvinen

"Mitä sinä tekisit tällaisessa tilanteessa, jos yhteiskuntamme ei turvaisi meille jokaiselle mahdollisuutta tasokkaaseen hoitoon varallisuudesta riippumatta ja sairaus koskisi sinua"

Jos ei olisi hoitoon varaa, varmaankin ampuisin itseni. Kuten luultavasti siinäkin tapauksessa, että hoidot eivät tehoaisi, ja tiedossa olisi tuskallinen kuolema.

Se, kustannetaanko terveydenhoitoa verovaroin on poliittinen arvokysymys. Objektiivisia arvoja ei ole.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Höpö höpö, suomalainen yhteiskunta ei anna minulle terveydenhoitoa, vaikka sinne vielä jostain syystä veroja maksankin.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo
Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen Vastaus kommenttiin #9

Sain asiasta pæætøksen Elæketurvakeskuksesta, ei oikeutta sosisaaliturvaan suomessa.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Ni-in. Itse en oikeastaan usko arvorelativismiin, tai muuhunkaan relativismiin, mutta olen toki siitä samaa mieltä, että kyse on poliittisista valinnoista.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Perusasia taitaa olla se, että media voivottelee surkeaa Suomen terveydenhoitoa ja me kansalaiset olemme sitä mieltä, koska ihan lehdesssä niin lukee.

Ja samaan aikaan todellisuudessa. Suomalaiset saavat erittäin hyvää hoitoa ja halvalla. Olen itse sen muutaman kerran kokenut ja olen hyvin kiitollinen tälle järjestelmällemme. Useimmissa mailman maissa lusikkani olisi lentänyt nurkkaan parikymmentä vuotta sitten, mutta Suomessa ei.

Toisaalta jokainen on lukenut niitä julkkisten lausuntoja, miten heitä hoidettiin onnettomuuden tai syövän tai muun sairauden kohdatessa. Esimerkkinä käyvät ainakin Satu Silvon hiihto-onnettomuus ja Mikael Jungnerin eturauhassyöpä. Meillä lähes kaikilla on tuttavia ja sukulaisia, jotka voivat kertoa hyvästä hoidosta.

Vanha kansa sanoi: Huono kello kauas kuuluu hyvä ei minnekään. Näinhän se on. Suomessa vedetään pipo korville, suupielet alaspäin ja murjotetaan, kun kaikki on niin huonosti.

Käyttäjän vpleivo kuva
Veli-Pekka Leivo

Maassa maan tavalla:) Totta turiset..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset